Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (Yhdysvallat ja Australia, yhteensä 14 keskusta) «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 »1 selvitettiin vuosina 1993–2003 raskausdiabeteksen hoidon vaikutusta perinataalikomplikaatioihin. Satunnaistaminen tehtiin raskausviikoilla 24–34. Interventioryhmässä (n = 490) hoitoon sisältyi henkilökohtainen dieettineuvonta, sokeriarvojen kotimonitorointi ja tarvittaessa insuliinihoito. Kontrolliryhmässä (n = 510) toteutettiin rutiiniseurantaa. Osallistujat eivät saaneet tietää sokerirasitustestin arvojaan.
Interventioryhmän lapsista otettiin hoitoon vastasyntyneiden osastolle 71 % ja rutiiniseurannan ryhmästä 61 %. Hoitoryhmän vastasyntyneitä otettiin osastolle tilastollisesti merkitsevästi enemmän RR 1,15 (95 % luottamusväli 1,05–1,26).
Kommentti: Yllättävä tulos saattaa selittyä sillä, että pediatri oli tietoinen äidin raskausdiabetesdiagnoosista.
Tanskalaisessa tutkimuksessa «Jensen DM, Sørensen B, Feilberg-Jørgensen N ym. Maternal and perinatal outcomes in 143 Danish women with gestational diabetes mellitus and 143 controls with a similar risk profile. Diabet Med 2000;17:»2 selvitettiin retrospektiivisesti vuosina 1989–96 raskausdiabeteksen vaikutusta äidin ja lapsen perinataalisairastuvuuteen. Tutkimukseen otettiin143 peräkkäin diagnosoitua raskausdiabeetikkoa, ja heidän kontrolleinaan toimi 143 iän ja BMI:n suhteen vastaavaa ei-diabeetikkoäitiä. Aineisto kerättiin sairaalan raskaus- ja syntymärekistereistä.
Raskausdiabeetikkojen ryhmässä 46,2 % lapsista tarvitsi hoitoa vastasyntyneiden osastolla, kontrolliryhmässä 11,9 %, OR 6,35 (95 % luottamusväli 3,47–11,62).
Kommentti: OR laskettu itse annetuista luvuista.
Tanskalaisessa prospektiivisessa potilas-verrokkitutkimuksessa «Svare JA, Hansen BB, Mølsted-Pedersen L. Perinatal complications in women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80:899-904 »3 selvitettiin vuosina 1996–2000 raskausdiabeteksen vaikutusta sairastuvuuteen. Tutkimukseen osallistui 327 raskausdiabeetikkoa. Kontrolleina toimi 295 ei-diabeetikkoa, joille suoritettiin sokerirasituskoe riskitekijöiden takia, mutta tulos oli normaali. Raskausdiabetesryhmää hoidettiin ruokavaliohoidolla ja tarvittaessa insuliinilla. Kontrolliryhmä sai rutiini antenataalihoitoa.
Raskausdiabetesryhmässä 18 % lapsista tarvitsi hoitoa vastasyntyneiden osastolla, kontrolliryhmässä 9 %, p < 0,05.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti: Kontrolliryhmä oli hyvin valittu, sillä äideillä oli riskitekijöitä raskausdiabetekselle, mutta sokerirasituskokeen tulos oli normaali.