Suomalaisessa DPS (Diabetes Prevention Study) -tutkimuksessa «Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50 »1 satunnaistettiin 522 keski-ikäistä (172 miestä ja 350 naista, iän keskiarvo 55 vuotta), joilla oli heikentynyt glukoosinsieto eli IGT, koe- (n = 265) ja kontrolliryhmiin (n = 257). Koeryhmäläiset saivat henkilökohtaisen ohjauksen painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Intervention tavoitteena oli laihtuminen vähintään 5 %, kokonaisrasva < 30 E% (osuus energiansaannista), tyydyttynyt rasva < 10 E%, kuitua vähintään 15 g/1 000 kcal, liikuntaa vähintään 4 tuntia/viikko. Keskimääräinen seuranta-aika oli 3,2 vuotta.
Neljän vuoden seurannan kohdalla diabetes oli puhjennut 11 %:lle koeryhmästä ja 23 %:lle kontrolliryhmästä. Tyypin 2 diabeteksen riski väheni koeryhmässä 58 % (p < 0,001).
DPS-tutkimuksen (Diabetes Prevention Study) seurantatutkimuksessa «Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:167»2 neljän vuoden seuranta-ajan kohdalla tyypin 2 diabetekseen sairastumattomia henkilöitä seurattiin vielä kolme vuotta. Heiltä seurattiin sairastavuutta tyypin 2 diabetekseen, painoa, ruokavaliota (rasvojen osuus ja koostumus sekä kuitujen saanti) ja fyysistä aktiivisuutta.
Kuuden vuoden seurannan kohdalla diabetesriski oli koeryhmässä 23 % ja kontrolliryhmässä 38 % (riskisuhde 0,57; 95 % luottamusväli 0,43–0,76).
DPS-tutkimuksen (Diabetes Prevention Study) toisessa seurantatutkimuksessa «Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG ym. Improved lifestyle and decreased diabetes risk over 13 years: long-term follow-up of the randomised Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Diabetologia 2013;»3 keskimäärin 9 vuotta interventiosta olivat interventio- ja kontrolliryhmien väliset erot edelleen havaittavissa.
Interventioryhmässä diabetesriski oli edelleen 38 % pienempi kuin kontrolliryhmässä (riskisuhde 0,67; 95 % luottamusväli 0,48–0,95).
Yhdysvaltalaisessa DPP-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Program 2002) «Knowler WC, Barrett-Connor E, Fowler SE ym. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002;346:393-403 »4 satunnaistettiin 3 242 henkilöä, joilla oli heikentynyt sokerinsieto (IGT), kolmeen ryhmään: lumeryhmä, metformiinilääkitystä saanut ryhmä (850 mg x 2/vrk) ja elämäntapamuutoksiin tähdännyt ryhmä (tavoitteena 7 %:n laihtuminen ja 150 minuuttia liikuntaa viikossa). Tutkittavien keski-ikä oli 51 vuotta ja BMI 34. Naisia oli tutkittavista 68 %. Keskimääräinen seuranta-aika oli 2,8 vuotta.
Tutkimuksen lopussa tyypin 2 diabetekseen oli sairastunut 11 % lumeryhmässä, 7,8 % metformiiniryhmässä ja 4,8 % elintaparyhmässä. Interventioryhmästä 50 % oli saavuttanut tavoitteen 7 % painonpudotuksesta 24 kuukauden seurannan kohdalla. Liikuntatavoitteen (150 minuuttia/viikko) saavutti interventioryhmästä 74 % 24 kuukauden seurannan kohdalla. Interventioryhmässä energian vähentyminen ruokavaliosta oli 450 kcal ± 26 kcal/vrk (P < 0,001). Sairastumisriski tyypin 2 diabetekseen väheni interventioryhmässä 58 %.
Saman tutkimuksen toisessa analyysissa «Hamman RF, Wing RR, Edelstein SL ym. Effect of weight loss with lifestyle intervention on risk of diabetes. Diabetes Care 2006;29:2102-7 »5 seurattiin vuosina 1999–2001 yhteensä 1 079:ää iältään 25–84-vuotiasta (keskiarvo 50,6 vuotta) ylipainoista henkilöä (BMI keskimäärin 33,9). Tutkittavista naisia oli 68 %. Analyysissa haluttiin analysoida tarkemmin painonpudotuksen, liikunnan ja ruokavalion merkitystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Tutkimustuloksissa laihdutuksella oli suurin merkitys diabetesriskin vähenemisellä (hazard ratio, HR 0,42/5 kg; 95 % luottamusväli 0,35–0,51, P < 0,0001). Viiden kilon laihdutus 3,2 vuoden seuranta-aikana pienensi diabetesriskiä 55 %. Niiden, jotka eivät saavuttaneet painotavoitetta, mutta saavuttivat fyysisen aktiivisuuden tavoitteen, diabetesriski väheni 44 %.
Osana DPP-monikeskustutkimusta «Ratner RE, Christophi CA, Metzger BE ym. Prevention of diabetes in women with a history of gestational diabetes: effects of metformin and lifestyle interventions. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:4774-»6 satunnaistettiin naiset, joilla oli IGT ja GDM (n = 350, iän keskiarvo 43 vuotta) tai synnytys ilman GDM:ä (n = 1 416) kolmeen ryhmään: tavallinen elämäntapaohjaus ja lumelääke (GDM , n = 122), tavallinen elämäntapaohjaus ja metformiini (GDM, n = 111) tai intensiivinen elämäntapaohjaus ilman lääkkeitä (ILS) (GDM, n = 117).
Kolmen vuoden jälkeen sairastui diabetekseen lumeryhmästä 15,2 %, metformiiniryhmästä 7,8 % ja ILS-ryhmästä 7,4 %. Ei-GDM-ryhmässä vastaavat sairastumisriskit olivat 8,9 %, 7,8 % ja 4,7 %. GDM-ryhmässä NNT on 5,3 tehostetulle elämäntapainterventiolle.
Kommentti: Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 46 % kuului etnisiin vähemmistöryhmiin.
Suomalaisen kansallisen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman (National Program for the Prevention of Type 2 Diabetes = FIN-D2D) seurantatutkimuksessa «Saaristo T, Moilanen L, Korpi-Hyövälti E ym. Lifestyle intervention for prevention of type 2 diabetes in primary health care: one-year follow-up of the Finnish National Diabetes Prevention Program (FI»7 oli mukana 10 149 korkeassa tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskissä olevaa henkilöä (T2D-sairastumisriskitestissä yli 15 pistettä). Näistä 8 353:lle suoritettiin sokerirasituskoe, ja 5 523:sta saatiin lähtötason tutkimustiedot. Korkean riskin asiakkaat olivat Suomesta viiden sairaanhoitopiirin alueelta, ja mukana oli 400 terveysasemaa ja työterveyshuollon yksikköä. Tutkittavat saivat sekä yksilö- että ryhmäohjausta liikunnasta, diabeteksesta sairautena, tupakoinnista, alkoholista sekä ruokavaliosta (rasvan laatu ja määrä, kuidut, suolan saanti sekä ateriarytmi). Interventioiden määrä vaihteli alueittain.
Yhden vuoden seurantatiedot ovat 2 798 tutkittavalta. Naisia heistä oli 1 879, joista 13 % oli ollut raskausdiabetes. Niiden henkilöiden, jotka pystyivät pudottamaan painoaan lähtöpainosta > 5 %, diabetesriski oli pienentynyt 69 % (95 % luottamusväli 0,16–0,59).
Kommentit
«Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:167»2: Raskausdiabetestaustaa ei tutkimuksessa ollut raportoitu.
«Hamman RF, Wing RR, Edelstein SL ym. Effect of weight loss with lifestyle intervention on risk of diabetes. Diabetes Care 2006;29:2102-7 »5: Käytössä 2 tunnin 75 g:n sokerirasitus ja ADA:n kriteerit diabeteksen diagnosoimiseksi. Tutkittavista 45 % edusti etnisiä vähemmistöjä. Tutkittavien raskausdiabetestaustaa ei raportoitu.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: