Tulosta

Biopalautehoito (neurofeedback) lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Näytönastekatsaukset
29.8.2016
Käypä hoito -työryhmä ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

Näytön aste: B

EEG-biopalautehoidolla ei ilmeisesti ole vaikutuksia lasten ja nuorten ADHD:n ydinoireisiin.

EEG-biopalautehoidon vaikutuksia ADHD:n oireisiin on tarkasteltu useissa meta-analyyseissä. Tuoreimmissa meta-analyyseissä on arvioitu erikseen hoidon vaikutuksia hoitoa lähellä olevien arvioitsijoiden (yleensä vanhempien) ja hoidosta kauempana olevien arvioitsijoiden (yleensä opettajien) arvioissa. Syynä erottelulle on ollut, että interventiosta kauempana olevat arvioijat ovat todennäköisemmin paremmin sokkoutettuja ja siten vapaampia ennakko-odotuksista intervention vaikuttavuudesta. Erottelu on perusteltua, koska EEG-biopalautehoidon ajatellaan opettavan asiakasta säätelemään omaa aivotoimintaansa, ja vaikutusten pitäisi näin ollen olla pysyviä eikä tilanneriippuvaisia. Meta-analyysien perusteella vaikutukset ovat johdonmukaisesti tilastollisesti merkitseviä hoitoa lähellä olevien arvioitsijoiden mukaan ja parempia kuin hoidosta kauempana olevien arvioitsijoiden mukaan.

Tuoreimmassa ja kattavimmassa meta-analyysissä «Cortese S, Ferrin M, Brandeis D ym. Neurofeedback for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: Meta-Analysis of Clinical and Neuropsychological Outcomes From Randomized Controlled Trials. J Am Acad C»1 Cortese ym. (2016) tarkastelivat neurofeedbackin vaikuttavuutta ADHD:n ydinoireiden lisäksi neuropsykologisiin toimintoihin. Lisäksi tarkasteltiin hoidon vaikutusta hoidolla tavoiteltujen EEG-piirteiden muokkaamisen oppimiseen. Meta-analyysiin sisällytettiin julkaistut RCT-tutkimukset, joissa osallistujien ikä oli 3–18 vuotta ja joilla oli ADHD-diagnoosi, tai osallistujat olivat ylittäneet kliinisen katkaisurajan validoidussa arviointilomakkeessa. Artikkelit haettiin tietokannoista Pubmed, Medline, PsycINFO, Embase ja ISI Web of Knowledge. Tutkimusten laatu arvioitiin käyttäen Cochrane Risk of Bias -arviointia. Meta-analyysissä ainoastaan ne tulosmuuttujat, joita koskevia RCT-tutkimuksia oli vähintään 5, tulkittiin luotettaviksi. Tuloksissa tarkasteltiin erikseen interventiota lähellä ja kauempana olevien arvioitsijoiden arvioita ADHD:n oireiden ja muiden observointilomakkeilla kerättyjen tietojen osalta. Meta-analyysiin sisällytettiin 13 tutkimusta (N = 520).

Interventiota lähellä olevien arvioitsijoiden arvioiden perusteella neurofeedback-hoidolla oli merkitsevä vaikutus ADHD:n ydinoireiden vähenemiseen (kaikki oireet SMD 0,35; 95 % luottamusväli 0,11–0,59; hyperaktiivisuus/impulsiivisuus SMD 0,26; 95 % luottamusväli 0,08–0,46; tarkkaamattomuus 0,36; 95 % luottamusväli 0,09–0,63).

Interventiosta kauempana olevien arvioitsijoiden mukaan hoidolla ei ollut merkitsevää vaikutusta ADHD:n ydinoireisiin (kaikki oireet SMD 0,15; 95 % luottamusväli -08–0,38; hyperaktiivisuus/impulsiivisuus SMD = 0,17; 95 % luottamusväli -0,05–0,39; tarkkaamattomuus 0,06; 95 % luottamusväli -0,24–0,36).

Tutkimuksia tarkasteltiin myös verrokkiryhmälle tarjotun hoidon mukaan. Tutkimuksissa, joissa verrokit osallistuvat aktiiviseen tai hämäyshoitoon, neurofeedback-hoidon vaikutus oli merkitsevä interventiota lähellä olleiden arvioitsijoiden mukaan vain yliaktiivisuus/impulsiivisuus oireisiin (SMD 0,25; 95 % luottamusväli 0,03–0,47). Neurofeedback-hoidolla ei ollut vaikutuksia neuropsykologisiin toimintoihin (inhibitioon SMD 0,30; 95 % luottamusväli -0,10–0,70; tarkkaavuuteen SMD 0,13; 95 % luottamusväli -0,09–0,36). Tutkijat toteavat, että näitä analyysejä varten he sisällyttivät useita erilaisia mittareita näiden yleisten käsitteiden alle. Hoidon vaikutusta tavoiteltujen EEG:n piirteiden säätelyn oppimiseen oli tutkittu vain 4 tutkimuksessa, joista vain yhdessä hoito oli selkeästi johtanut oppimiseen. Siinäkään ei ollut raportoitu, oliko EEG:n piirteiden säätelyn oppiminen yhteydessä ADHD:n oireiden vähenemiseen. Tekijät toteavat, että verrattuna Sonuga-Barken ja kumppaneiden (2014) meta-analyysiin «Sonuga-Barke EJ, Brandeis D, Cortese S ym. Nonpharmacological interventions for ADHD: systematic review and meta-analyses of randomized controlled trials of dietary and psychological treatments. Am J »2 tässä meta-analyysissä oli 5 tutkimusta lisää.

Meta-analyysissä neurofeedback-hoidon vaikutukset olivat selvästi pienemmät sekä intervention lähellä että siitä kauempana olevien arvioiden mukaan. Tulokset erosivat myös aiemmista meta-analyyseistä siten, että neurofeedback-hoidon vaikutukset eivät erityisesti kohdentuneet tarkkaamattomuusoireisiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Micoulaud-Franchi ym. päivittivät meta-analyysissaan «Micoulaud-Franchi JA, Geoffroy PA, Fond G ym. EEG neurofeedback treatments in children with ADHD: an updated meta-analysis of randomized controlled trials. Front Hum Neurosci 2014;8:906 »3Sonuga-Barken ym. tekemän meta-analyysin «Sonuga-Barke EJ, Brandeis D, Cortese S ym. Nonpharmacological interventions for ADHD: systematic review and meta-analyses of randomized controlled trials of dietary and psychological treatments. Am J »2 ja arvioivat EEG-biopalautehoidon vaikutuksia erikseen tarkkaamattomuuteen ja yliaktiivisuuteen/impulsiivisuuteen. Meta-analyysia varten etsittiin artikkeleita tietokannoista PubMed, Embase ja Google Scholar. Mukaan hyväksyttiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joihin osallistui ADHD-diagnoosin saaneita lapsia ja nuoria (iät yli tutkimusten 6–15 vuotta) ja joissa käytettiin standardiprotokollien mukaisia EEG-NF-menetelmiä (TBR tai SCP) ja joissa kontrolliryhmä osallistui puoli-aktiiviseen (kognitiivinen kuntoutus tai EMG-biofeedback) tai hämäys-NF-kuntoutukseen. Meta-analyysiin hyväksyttiin 5 tutkimusta (N = 263).

Vanhempien (interventiota lähempänä olleiden arvioitsijoiden) arvioiden mukaan EEG-NF-ryhmään osallistuneiden lasten tarkkaamattomuus (SMD = 0,46; 95 % luottamusväli 0,15–0,76) ja yliaktiivisuus/impulsiivisuus (SMD 0,34; 95 % luottamusväli 0,09–0,59) vähenivät verrokkeja enemmän. Opettajien (interventiosta kauempana olleiden arvioitsijoiden) arvioiden mukaan EEG-NF-ryhmän tarkkaamattomuus väheni verrokkeja enemmän (SMD 0,30; 95 % luottamusväli 0,03–0,58). Ryhmien välillä ei ollut eroja yliaktiivisuuden/impulsiivisuuden vähenemisessä (SMD = 0,14; 95 % luottamusväli -0,10–0,39).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimus oli tehty hyvin. Raportoidun meta-analyysin laatua heikentää se, että siihen sisällytettyjen tutkimusten laatua ei ollut arvioitu.

Sonuga-Barke ym. tarkastelivat meta-analyysissään «Sonuga-Barke EJ, Brandeis D, Cortese S ym. Nonpharmacological interventions for ADHD: systematic review and meta-analyses of randomized controlled trials of dietary and psychological treatments. Am J »2 EEG-biopalautehoidon vaikutuksia ADHD:n ydinoireisiin (tarkkaamattomuus ja motorinen levottomuus/impulsiivisuus yhdistettyinä) lasten läheisten (yleensä vanhempien ja opettajien) arvioimina. Tutkijat hakivat kirjallisuuden kattavasti eri tietokannoista ja käyttivät asianmukaisia menetelmiä tutkimusten valitsemiseen lopulliseen tarkasteluun sekä laadunarviointiin. Tutkimuksiin osallistuneilla lapsilla ja nuorilla oli joko ADHD-diagnoosi tai he olivat ylittäneet kliinisen katkaisurajan validoidussa arviointilomakkeessa.

Neurofeedbackiä koskevia tutkimuksia meta-analyysiin sisällytettiin 8 (N = 273). Interventiota lähellä olleiden arvioitsijoiden arvioiden mukaan NF vähensi osallistuneiden lasten ADHD:n oireita enemmän kuin verrokeilla (SMD 0,59; 95 % luottamusväli 0,31–0,87). Interventiosta kauempana olleiden arviot olivat saatavilla 4 tutkimuksesta (n = 179). Tulosten mukaan NF ei vähentänyt ADHD:n oireita tilastollisesti merkitsevästi (SMD 0,29; 95 % luottamusväli -0,02–0,61).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Laadukas meta-analyysi.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) 1

Kirjallisuutta

  1. Cortese S, Ferrin M, Brandeis D ym. Neurofeedback for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: Meta-Analysis of Clinical and Neuropsychological Outcomes From Randomized Controlled Trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:444-55 «PMID: 27238063»PubMed
  2. Sonuga-Barke EJ, Brandeis D, Cortese S ym. Nonpharmacological interventions for ADHD: systematic review and meta-analyses of randomized controlled trials of dietary and psychological treatments. Am J Psych 2014;170:27-89
  3. Micoulaud-Franchi JA, Geoffroy PA, Fond G ym. EEG neurofeedback treatments in children with ADHD: an updated meta-analysis of randomized controlled trials. Front Hum Neurosci 2014;8:906 «PMID: 25431555»PubMed