Takaisin

Hunajan teho yli 1-vuotiaiden lasten lyhytaikaisessa yskässä

Näytönastekatsaukset
Merja Helminen, Katri Backman ja Ilona Mikkola
16.5.2023

Näytön aste: B

Hunaja ilmeisesti helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten yskän lyhytaikaisessa hoidossa paremmin kuin lumelääke tai ei hoitoa.

Hunajan käytöstä lasten akuutin yskän hoidossa on julkaistu viimeisin Cochrane-katsaus vuonna 2018 «Oduwole O, Udoh EE, Oyo-Ita A ym. Honey for acute ...»1. Katsauksessa oli mukana kuusi kontrolloitua, satunnaistettua alkuperäistyötä, joissa oli mukana 899 1–18-vuotiasta lasta.

Tutkimuksesta suljettiin pois kroonista (oireita yli kolme viikkoa) yskää sairastavat potilaat. Myös tutkimukset, joissa otoskoko oli alle 10, suljettiin katsauksesta pois.

Katsauksessa arvioitiin erilaisia hunajalajikkeita eri tavoin annosteltuna yskän hoidossa: kerta-annoksena ennen nukkumaanmenoa tai kolmesti päivässä viiden päivän ajan. Neljässä tutkimuksessa vertailuinterventioina oli ei hoitoa tai lumelääke. Näiden tuloksista tehtiin meta-analyysit. Tutkimukset on kuvattu tässä näytönastekatsauksessa (tutkimukset 2–5).

Ensisijaisina tulosmuuttujina tarkasteltiin yskän kestoa ja taajuutta. Vain yksi alkuperäistyö tarkasteli hunajan vaikutusta yskän kestoon «Waris A, Macharia M, Njeru EK ym. Randomised doubl...»2. Siinä lumelääkkeeseen verrattuna hunaja nopeutti yskän paranemista (mean difference (MD) -0,72; 95 % luottamusväli -1,31 – -0,13; N = 102). Likert scale -asteikolla arvioituna hunaja vähensi yskän taajuutta paremmin kuin ei hoitoa «Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey...»3, «Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A co...»4 tai lume «Waris A, Macharia M, Njeru EK ym. Randomised doubl...»2, «Cohen HA, Rozen J, Kristal H ym. Effect of honey o...»5 (ei hoitoa: mean difference (MD) -1,05; 95 %:n luottamusväli -1,48 – -0,62; heterogeenisyysaste I² = 0 %; kaksi tutkimusta, joissa oli mukana 154 lasta; lume: MD -1,62; 95 % luottamusväli -3,02 – -0,22; I² = 0 %; kaksi tutkimusta, 402 lasta).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Yhdysvaltalaiseen «Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey...»3, osittain kaksoissokkoutettuun tutkimukseen otettiin mukaan 130 iältään 2–18-vuotiasta potilasta, joilla oli ylähengitystieinfektioon liittyvä alle 7 vuorokauden yskä. Lasten keski-ikä oli 5,2 vuotta. Tutkimukseen ei otettu potilaita, joilla oli keuhkokuume, poskiontelotulehdus, astma tai muu hengitysteiden krooninen sairaus, tai potilaita, jotka olivat käyttäneet antihistamiinia, dekstrometorfaania tai sen aineenvaihduntaan vaikuttavaa lääkettä. Vanhemmat arvioivat lastensa yskää ja unta ennen interventiota vastaamalla kyselylomakkeeseen. Ensimmäinen ryhmä sai hunajalla maustettua dekstrometorfaanisiirappia (n = 35), toinen hunajaa (n = 33), ja kolmas ryhmä (n = 37) ei saanut mitään hoitoa (tyhjä ruisku) 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Seuraavana päivänä 105 lapsen vanhemmille tehtiin puhelinhaastattelu, jossa pyydettiin arvioimaan lasten edellisen yön yskäoireita. Oirepisteitä verrattiin hoitoa edeltävän yön ja hoidon jälkeisen yön välillä. Tutkittuja vastemuuttujia olivat lapsen yskän taajuus ja vaikeus, yskän häiritsevyys yöllä sekä vanhempien ja lasten unen laatu.

Kaikissa ryhmissä tapahtui vasteissa huomattavaa parannusta verrattuna edelliseen yöhön, hunajaryhmässä eniten ja kontrolliryhmässä vähiten. Yskän taajuudessa tapahtui hunajaryhmässä keskimäärin 1,89 pisteen, dekstrometorfaaniryhmässä 1,39 pisteen ja kontrolliryhmässä 0,92 pisteen muutos (p < 0,001). Vanhempien mukaan hunajaryhmän lasten yskä oli vähiten häiritsevää 2. yönä, 2,23 vs. 1,94 vs. 1,30 pisteen muutos verrattuna dekstrometorfaani- ja kontrolliryhmään (p < 0,001). Sekä lapset että vanhemmat nukkuivat paremmin hunajaryhmässä kuin dekstrometorfaani- ja kontrolliryhmässä. Parivertailussa hunaja oli merkitsevästi tehokkaampi lievittämään yskän taajuutta (p = 0,01) ja yhdistelmäpisteitä (p = 0,04) verrattuna kontrolliryhmään. Lapsen unessa, yskän häiritsevyydessä ja taajuudessa sekä vanhempien unessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Dekstrometorfaani ei ollut merkitsevästi parempi minkään vastemuuttujan suhteen verrattuna kontrolliryhmään. Parivertailussa hunaja ei ollut merkitsevästi tehokkaampi verrattuna dekstrometorfaaniin. Yliaktiivisuutta, hermostuneisuutta ja unettomuutta oli viidellä lapsella hunajaryhmässä ja kahdella lapsella dekstrometorfaaniryhmässä, mutta ei kenelläkään kontrolliryhmässä (p = 0,04).

Tutkimuksen perusteella hunaja oli lumetta tehokkaampi lievittämään lasten yöllisiä yskäoireita, mutta dekstrometorfaani ei ollut lumetta tehokkaampi. Tutkimus ei ollut lumeen osalta sokkoutettu. Koska satunnaistaminen tapahtui kolmeen ryhmään, tulee parivertailun tulosten tulkinnassa olla varovainen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Iranilaisessa «Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A co...»4 sokkouttamattomassa kliinisessä tutkimuksessa oli mukana 160 lasta, jotka olivat iältään 24–60 kuukauden ikäisiä (keski-ikä 38 kuukautta) ja joilla oli esiintynyt yskää keskimäärin 5 vuorokautta. Tutkimukseen ei otettu lapsia, joilla oli alahengitystieinfektio, poskiontelotulehdus, allerginen nuha, astma tai muu krooninen perussairaus. Tutkimuksesta suljettiin pois myös lapset, jotka olivat käyttäneet antihistamiinia, difenhydramiinia (DPH) tai dekstrometorfaania (DM) tai jotka käyttivät sytokromi P450 -inhibiittoreita samanaikaisesti. Lasten äidit vastasivat lasten yskää koskevaan kyselyyn ennen interventiota ja yhden yön intervention jälkeen. Lapset satunnaistettiin neljään ryhmään. Ryhmän 1 lapset saivat yhden annoksen luonnonhunajaa, ryhmän 2 dekstrometorfaania ja ryhmän 3 difenhydramiinia ennen nukkumaanmenoa. Ryhmän 4 lapset (kontrolliryhmä) saivat tarvittaessa keittosuolanenätippoja, höyryhengitystä ja parasetamolia, jotka sallittiin muidenkin ryhmien lapsille. Ryhmien yhteensä 139 lasta tutkittiin seuraavana päivänä ja lasten äidit vastasivat uudelleen kyselyyn, jossa selvitettiin yskän taajuutta ja vaikeutta sekä vanhempien ja lasten unen laatua.

Kaikissa ryhmissä tapahtui seurannassa tilastollisesti merkitsevää parantumista yskän taajuudessa ja vaikeusasteessa sekä vanhempien ja lasten unen laadussa. Kaikissa seurattavissa muuttujissa hunaja oli selvästi parempi kuin dekstrometorfaani ja difenhydramiini (p < 0,005). Difenhydramiini oli kaikkien muuttujien suhteen tehokkaampi kuin kontrolliryhmän hoito. Sen sijaan dekstrometorfaanin ja difenhydramiinin välillä ei ollut pisteissä tilastollisesti merkitsevää eroa. Hunajaryhmässä kahden lapset vanhemmat raportoivat haittavaikutuksena hermostuneisuutta. Difenhydramiiniryhmässä kolmen lapsen vanhemmat raportoivat lasten uneliaisuutta, mutta dekstrometorfaaniryhmässä ei raportoitu haittavaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan hunaja helpottaa yön aikaista yskää enemmän kuin dekstrometorfaani tai difenhydramiini.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Israelilaisessa «Cohen HA, Rozen J, Kristal H ym. Effect of honey o...»5 kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa vertailtiin kolmea erilaista hunajatuotetta lumeeseen lasten yskän hoidossa. Tutkimukseen otettiin mukaan 300 iältään 1–5-vuotiasta lasta, joilla oli ylähengitystieinfektioon liittyvä yöaikainen alle 7 vuorokautta kestänyt yskä. Tutkimukseen ei otettu mukaan lapsia, joilla oli astma tai allerginen nuha tai lapsia, joilla epäiltiin keuhkokuumetta, muuta alahengitystieinfektiota tai poskiontelotulehdusta tai jotka olivat saaneet jotain yskän- tai nuhalääkettä edellisenä yönä. Vanhemmat vastasivat kyselyyn, joissa selvitettiin lasten yskän vaikeutta ja unen laatua edellisenä yönä. Lapset satunnaistettiin neljään ryhmään. Lapset saivat eukaplyptushunajaa (n = 64), huulikukkaisten kasvien hunajaa (n = 62), sitruunahunajaa (n = 73) tai lumetta (sokerisiirappi; n = 71) 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Vanhemmille tehtiin seuraavana päivänä puhelimitse sama kysely kuin ennen interventiota. Puhelimella tavoitettiin 269 (89,7 %) lapsen vanhemmat. Tutkimuksen keskeyttäneiden määrä oli suurempi sitruunahunajan ja eukalyptushunajan ryhmissä kuin muissa ryhmissä (p = 0,006). Tutkimuksen loppuun suorittaneiden lasten mediaani-ikä oli 29 kuukautta. Ensisijaisena vastemuuttujana oli yskän taajuuden muutos. Toissijaisia muuttujia olivat muutokset yskän vaikeudessa ja haittaavuudessa, muutokset lasten ja vanhempien unen laadussa sekä yhteenlasketut pisteet näistä viidestä muuttujasta.

Jokaisessa ryhmässä tapahtui tilastollisesti merkitsevä muutos kaikissa muuttujissa (p < 0,05). Kolmen hunajaryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta hunaja oli tehokkaampi kuin lume kaikissa vasteissa. Kun pisteet yhdistettiin, paraneminen oli 9,88 eukalyptus-, 10,10 sitrushunaja-, 9,51 huulikukkaisten kasvien hunaja- ja 5,82 pistettä sokerisiirappiryhmässä (p < 0,001). Mahakipua, pahoinvointia tai oksentelua oli neljällä lapsella hunajaryhmissä ja yhdellä lapsella lumeryhmässä.

Tutkimuksen perusteella hunajatuotteet ovat tehokkaampia kuin lume lasten yöaikaisen yskän hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kenialaisessa «Waris A, Macharia M, Njeru EK ym. Randomised doubl...»2 satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin 145 lapsella salbutamolin (n = 43), hunajan (n = 57) ja lumelääkkeen tehoa (n = 45) yskän hoidossa. Tutkimukseen hyväksyttiin 1–12-vuotiaat lapset, joilla oli ylähengitystieinfektio. Yskän arvioinnissa käytettiin Likertin pisteytystä. Lääkeannos oli iän mukaan 2,5–7,5 ml, ja se annosteltiin 3 kertaa päivässä 5 vuorokauden ajan. Tutkimuksiin ei otettu lapsia, joilla oli tiedossa oleva atopia, astma tai muu krooninen keuhkosairaus. Myös lapset, jotka olivat saaneet edeltäneiden 48 tunnin aikana yskänlääkettä, tutkimuslääkkeitä, antihistamiinia, nenäsuihkeita/-tippoja, steroidia tai antibioottia, suljettiin pois tutkimuksesta. Jos lapsi tarvitsi hoidon tai seurannan aikana lääkärin arviota tai antibioottihoidon, hänet suljettiin pois tutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistuneesta 145 lapsesta 92 %:lta (n = 133) saatiin seurantatiedot. Lähtöpisteissä ei ryhmien välillä ollut eroja. Kokonaispisteissä nähty muutos 6 vuorokauden aikana oli 8,69 pistettä lumeryhmässä, 12,68 pistettä hunajaryhmässä ja 11,37 pistettä salbutamoliryhmässä. Hunaja vähensi tehokkaimmin kokonaisoirepisteitä (p < 0,003). Parivertailussa hunaja oli tehokkaampi kuin lumelääke (p < 0,002), mutta salbutamoliin ei ollut eroa (p < 0,478). Parivertailuun on tutkimusasetelman takia suhtauduttava kriittisesti. Merkittäviä eroja haittavaikutuksissa ei ollut.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kommentti: Näytön astetta on laskettu alkuperäistutkimuksiin liittyvien harhan lähteiden vuoksi. Hunajaa ei suositella alle 1-vuotiaille siihen liittyvän botulismivaaran vuoksi «U.S. Food and Drug Administration. Bad Bug Book: F...»6, «https://www.fda.gov/media/83271/download»1, «Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Clostridium ...»7, «https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/clostridium-botulinum/»2. Hunajan ja kontrolliryhmien välillä ei ollut eroja haittavaikutuksissa. Cochrane-katsauksen kirjoittajat toivoivat pidempään kestäviä tutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Oduwole O, Udoh EE, Oyo-Ita A ym. Honey for acute cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2018;4:CD007094 «PMID: 29633783»PubMed.
  2. Waris A, Macharia M, Njeru EK ym. Randomised double blind study to compare effectiveness of honey, salbutamol and placebo in treatment of cough in children with common cold. East Afr Med J 2014;91:50-6 «PMID: 26859020»PubMed
  3. Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey, dextromethorphan, and no treatment on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:1140-6 «PMID: 18056558»PubMed
  4. Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A comparison of the effect of honey, dextromethorphan, and diphenhydramine on nightly cough and sleep quality in children and their parents. J Altern Complement Med 2010;16:787-93 «PMID: 20618098»PubMed
  5. Cohen HA, Rozen J, Kristal H ym. Effect of honey on nocturnal cough and sleep quality: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Pediatrics 2012;130:465-71 «PMID: 22869830»PubMed
  6. U.S. Food and Drug Administration. Bad Bug Book: Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins Handbook https://www.fda.gov/media/83271/download «https://www.fda.gov/media/83271/download»1
  7. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Clostridium botulinum ja botulismin ehkäisy. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/clostridium-botulinum/ «https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/clostridium-botulinum/»2