Kohonnut verenpaine
Ota käyttöön
- Luentomateriaali «http://www.kaypahoito.fi/khl00001»1
- Taulukko: Uuden potilaan vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus «Uuden potilaan vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus...»3
- Taulukko: Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille ja pitkäaikaisrekisteröinnille «Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille ja pitkäaikaisrekisteröinnille....»4
- FINRISKI-laskuri «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»2
- Taulukko: Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa «Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa...»7
- Taulukko: Esimerkkejä suositeltavista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa «Esimerkkejä suositeltavista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa. ...»8
- Taulukko: Syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen «Syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen...»10
- Taulukko: Verenpainepotilaan arviokäynnin sisältö «Verenpainepotilaan arviokäynnin sisältö ...»11
- Implementointisuunnitelma «https://sway.office.com/GrcPDBkyGd2LaBTc?ref=Link»3
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain noin 10,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tavoitteena on estää siihen liittyviä kohde-elinvaurioita, vähentää ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja -kuolemia ja lisätä terveiden elinvuosien määrää.
- Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla.
- Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä erityisesti koko väestön natriuminsaannin vähentämiseksi.
- Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä, mutta heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa.
- Hoitotavoitteiden saavuttamiseksi ACE:n estäjiin tai ATR:n salpaajiin ja kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä.
- Beetasalpaajien käyttöä suositellaan, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista.
- Lääkehoitoa suositellaan, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on elintapahoidoista
huolimatta ≥ 140 mmHg tai diastolinen ≥ 90 mmHg ja
- kotona itse mitattu systolinen painetaso on ≥ 135 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 85 mmHg tai
- verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä systolisen paineen päivätaso on ≥ 135 mmHg tai diastolinen päivätaso ≥ 85 mmHg.
- Hoidon tavoitteena on alentaa verenpaine
- < 140/90 mmHg:iin (kotitaso < 135/85 mmHg)
- < 130/80 mmHg:iin (kotitaso < 125/80 mmHg), jos tautiriski on suuri ja tavoite voidaan haitoitta saavuttaa
- < 150/90 mmHg:iin (kotitaso < 140/85 mmHg), jos potilas on > 80-vuotias. Yksilöllisesti matalampikin tavoite mahdollinen.
- < 140/80 mmHg:iin (kotitaso < 135/80 mmHg), jos potilaalla on diabetes. Tiukempaan hoitotavoitteeseen < 130/80 mmHg (kotitaso < 125/80 mmHg) pyritään, jos se voidaan haitoitta saavuttaa.
- < 130/80 mmHg:iin (kotitaso < 125/80 mmHg) kroonista munuaistautia sairastavalla (eGFR < 60 ml/min/1,73 m2) tai jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen nefropatiaan liittyy albuminuria (U-Alb > 300 mg/vrk tai U-Alb/Krea > 30 mg/mmol) ja tavoite voidaan haitoitta saavuttaa.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Kohonnut verenpaine»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Hypertension»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Verenpaine koholla?»3 ja ruotsiksi «Högt blodtryck?»4
Tavoitteet
- Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia.
Kohderyhmät
- Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa verenpainepotilaita hoitaville, apteekkihenkilökunnalle sekä kohonneen verenpaineen ehkäisyn ohjelmia suunnitteleville ja toteuttaville.
Epidemiologia
- Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 10,4 miljoona ennenaikaista kuolemaa «GBD 2017 Risk Factor Collaborators...»1.
- Verenpaineen haitallista iänmukaista kohoamista säätelevät perinnöllinen alttius ja elintavat.
- Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat liiallinen suolan (natriumin) saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino.
- Kulttuureissa, joissa suolaa käytetään vähän tai ei lainkaan, väestön verenpainetaso on iästä riippumatta 100–110/60–70 mmHg «Mueller NT, Noya-Alarcon O, Contreras M ym. Associ...»2.
Esiintyvyys ja ilmaantuvuus
- Valtaosalla ihmisistä verenpaine nousee iän myötä.
- Diastolisen verenpaineen keskiarvo suurenee noin 55 vuoden ikään ja systolisen noin 80 vuoden ikään asti «Verenpainetasot suomalaisessa väestössä vuonna 2017»1.
- Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta. Myönteinen
kehitys on kuitenkin 2000-luvulla hidastunut «Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L ym. Kansall...»3, «Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, to...»4, «Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M, Salomaa V, Bo...»5, «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty...»6, «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K,...»7.
- Aikuisikäisten suomalaisten verenpaine aleni vuodesta 1980 vuoteen 2000 kaikissa ikäkohorteissa, miehillä keskimäärin 10/6 mmHg ja naisilla keskimäärin 16/8 mmHg. Verenpaineen aleneminen pysähtyi nuoremmissa ikäkohorteissa (30–44-vuotiaat) mutta jatkui iäkkäämmissä ikäkohorteissa vuodesta 2000 vuoteen 2011. Alenema oli kaikilla miehillä keskimäärin 4/2 mmHg ja kaikilla naisilla keskimäärin 5/3 mmHg «Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, to...»4.
- Jos kohonneen verenpaineen kriteerinä pidetään raja-arvoja 140 ja 90 mmHg tai kohonneen verenpaineen lääkehoitoa, noin puolella 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista on FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan kohonnut verenpaine «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K,...»7, «Verenpainetaudin yleisyys»2.
Hoitotilanne
- Vuonna 2017 noin 28 % yli 30-vuotiaista suomalaisista ilmoitti käyttävänsä verenpainelääkkeitä «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K,...»7.
- Vuonna 2017 noin 46 % henkilöistä, joilla oli kohonnut verenpaine, ei ollut lääkehoidon piirissä «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K,...»7.
- Vaikka hoitotavoitteessa olevien osuus on kasvanut Suomessa viime vuosikymmenien aikana, kohonneen verenpaineen lääkehoidossa olevista vain 42 %:lla verenpainearvot alittavat 140/90 mmHg «Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M, Salomaa V, Bo...»5, «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K,...»7.
Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin
- Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät verenpaineen
nousun myötä ilman selvää systolisen tai diastolisen verenpaineen kynnysarvoa «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specifi...»8.
- Sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuus 2–3-kertaistuvat verenpaineen kohotessa 20/10 mmHg «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specifi...»8.
- Kohonnut verenpaine kasvattaa eteisvärinän riskin lähes kaksinkertaiseksi ja on oleellinen taustatekijä joka kuudennella eteisvärinäpotilaalla «Dzeshka MS, Shantsila A, Shantsila E ym. Atrial Fi...»9.
- Sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuus on kohonneen verenpaineen hoitotutkimuksissa keskimäärin 8,5 tapausta tuhatta potilasvuotta kohden, mikä on vain hieman pienempi kuin sepelvaltimotaudin (11,7) ja aivoverenkierron häiriöiden (9,1) ilmaantuvuus «Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of hea...»10.
- Sydämen vajaatoiminnan riskiä hypertensiopotilaalla suurentavat entisestään > 65 vuoden ikä, diabetes ja suuri valtimosairauksien riski «Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of hea...»10.
- Kohonnut verenpaine lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa «Franco OH, Peeters A, Bonneux L ym. Blood pressure...»11. Lyhenemän on raportoitu olevan 25–59-vuotiailla suomalaismiehillä keskimäärin 2,7 vuotta ja naisilla 2,0 vuotta, jos diastolinen paine on > 104 mmHg ja vertailukohtana pidetään < 95 mmHg:n painetta «Kiiskinen U, Vartiainen E, Puska P ym. Long-term c...»12. Framinghamin tutkimuksen mukaan 50-vuotiaiden miesten tai naisten, joiden verenpaine oli < 120/80 mmHg, sydän- ja verisuonitaudeista vapaiden elinvuosien odote oli 7,2/7,1 vuotta pitempi kuin miehillä tai naisilla, joiden verenpaine oli ≥ 140/90 mmHg. Elinajan odote oli vastaavasti 5,0 (miehet) ja 5,2 (naiset) vuotta pitempi «Franco OH, Peeters A, Bonneux L ym. Blood pressure...»11.
- Muut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät moninkertaistavat kohonneen verenpaineen haitat «Berry JD, Dyer A, Cai X ym. Lifetime risks of card...»13.
- Koska myös useiden muiden vaaratekijöiden tasot ovat suomalaisilla korkeat «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K,...»7 (ks. taulukko «Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden ja kohonneen verenpaineen liitännäissairauksien esiintyvyys (%) verenpainelääkettä käyttämättömillä 25–64-vuotiailla, joiden verenpaine oli FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan tyydyttävä tai kohonnut....»1), jo lievästi kohonnut verenpaine saattaa lisätä väestön sydän- ja verisuonitautivaaraa merkittävästi.
- Suomalaisten 35–64-vuotiaiden miesten ja naisten ikävakioitu sepelvaltimo- ja aivohalvauskuolleisuus ovat 40 vuodessa pienentyneet sydän- ja verisuonitautien vaaratekijätasojen alenemisen ansiosta noin 80 % «Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M ym. Primar...»14.
Miehet | Naiset | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
Riskitekijäprofiili | Tyydyttävä (SVP 130–139 tai DVP 85–89) (n=333) | Lievästi kohonnut (SVP 140–159 tai DVP 90–99) (n=315) | Kohtalaisesti tai huomattavasti kohonnut (SVP ≥ 160 tai DVP ≥ 100) (n=85) | Tyydyttävä (SVP 130–139 tai DVP 85–89) (n=243) | Lievästi kohonnut (SVP 140–159 tai DVP 90–99) (n=195) | Kohtalaisesti tai huomattavasti kohonnut (SVP ≥ 160 tai DVP ≥ 100) (n=60) |
Ei muita vaaratekijöitä1 | 5 | 6 | 3 | 17 | 7 | 7 |
1 tai 2 vaaratekijää1 | 27 | 24 | 20 | 34 | 32 | 29 |
3 tai useampia muita vaaratekijöitä1 tai diabetes tai liitännäissairaus2 | 68 | 70 | 77 | 49 | 61 | 64 |
SVP, systolinen verenpaine; DVP, diastolinen verenpaine 1 Tupakointi, dyslipidemia (LDL-kolesterolipitoisuus > 3,0 mmol/l, triglyseridipitoisuus > 1,7 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus pieni (miehet < 1,0 mmol/l, naiset < 1,2 mmol/l)), lähisuvussa varhain esiintyneet sydän- ja verisuonitaudit (sydäninfarkti < 60- (miehet) tai 65-vuotiaana (naiset) tai aivohalvaus < 75-vuotiaana, vyötärölihavuus (vyötärön ympärys miehillä > 100 cm ja naisilla > 90 cm). 2 Ohitusleikkaus tai sepelvaltimoiden pallolaajennus, lääkärin toteama sydäninfarkti, aivoinfarkti, sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta |
Verenpaineen mittaus
- Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu vastaanotolla (mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti hoitajan vastaanotolla) ja kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla määritettyyn painetasoon. Ks. kohta Verenpainetason luokittelu «A1»2. Kotimittaus on suositeltavin ja useimmiten riittävä tapa seurata verenpainetta.
Mittausvälineistö
- Mittaukset tehdään puolueettomassa teknisessä ja kliinisessä testauksessa hyväksytyllä verenpainemittarilla (lisätietoa: dabl® Educational Trust «http://dableducational.org/»4 ja STRIDE BP «https://www.stridebp.org/index.php»5) «Stergiou GS, Alpert B, Mieke S ym. A universal sta...»15. Rannemittarin käyttöä suositellaan vain, jos oikean kokoisen mansetin käyttö ei olkavarren mallin (lyhyt, paksu) vuoksi ole mahdollista. Useimmat mittarivalmistajat suosittelevat tarkistamaan laitteiden toiminnan ja mittaustarkkuuden joka toinen vuosi.
Esivalmistelut ja mittauksen suorittaminen
- Terveydenhuollossa ja kotona itse tehtyjä mittauksia edeltävän puolen tunnin aikana
vältetään
- raskasta fyysistä ponnistelua
- tupakointia
- kofeiinipitoisten juomien (kahvi, tee, kolajuomat ja ns. energiajuomat) nauttimista.
- Mittaus tehdään taulukossa «Tiivistelmä verenpaineen kertamittauksen suorituksesta...»2 esitettävällä tavalla «Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH ...»16.
- Verenpaine voidaan mitata oikeasta tai vasemmasta olkavarresta, vaikka oikeasta olkavarresta mitattu verenpaine on keskimäärin 0–2/0–1 mmHg korkeampi kuin vasemmasta mitattu «Lane D, Beevers M, Barnes N ym. Inter-arm differen...»17, «Kimura A, Hashimoto J, Watabe D ym. Patient charac...»18, «Johansson JK, Puukka PJ, Jula AM. Interarm blood p...»19. Kotimittaukset ja verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti tehdään ei-dominoivasta kädestä, ellei käsivarsien välillä ole merkittävää paine-eroa (ks. alla).
- Uudelta verenpainepotilaalta verenpaine mitataan toistetusti molemmista olkavarsista mahdollisen puolieron toteamiseksi.
- Jos oikealta ja vasemmalta mitatut paineet eroavat toisistaan merkittävästi (> 10 mmHg)
«McAlister FA, Straus SE. Evidence based treatment ...»20, seurantamittauksissa käytetään sitä kättä, josta mitattu verenpaine on korkeampi.
- Painemansetti asetetaan paljastettuun olkavarteen siten, että kumipussin keskiosa on olkavarsivaltimon päällä.
- Mittaus aloitetaan, kun tutkittava on istunut mittauspaikalla 5 minuuttia mansetti olkavarteen kiinnitettynä «Jula A, Puukka P, Karanko H. Multiple clinic and h...»21.
- Mittaus toistetaan 1–2 minuutin kuluttua.
- Mittaustulokset kirjataan seurantalomakkeelle.
- Verenpaineen mittaustulos kirjataan automaattimittarilla tehtävissä mittauksissa 1 mmHg:n ja kuuntelumenetelmällä tehtävissä 2 mmHg:n tarkkuudella.
- Terveydenhuollon mittauksissa sykkeen säännöllisyys tarkistetaan, jos mittaus tehdään automaattimittarilla.
- Mittaus tehdään kuuntelumenetelmällä, jos automaattimittaus ei onnistu. Kuuntelumenetelmää käytettäessä stetoskoopin kalvo- tai suppilo-osa asetetaan tiiviisti mutta kevyesti kyynärtaipeeseen olkavarsivaltimon päälle «Kantola I, Vesalainen R, Kangassalo K ym. Bell or ...»22.
- Pulssiaallon vaihtelu vaikeuttaa verenpaineen mittaamista eteisvärinässä. Oskillometriset mittarit mittaavat systolisen paineen tyydyttävällä tarkkuudella, mutta diastolisen paineen osalta esiintyy enemmän mittausepätarkkuutta «Kallistratos MS, Poulimenos LE, Manolis AJ. Atrial...»23.
- Elohopeamittareiden myynti Euroopan unionin alueella on nykyään kielletty, joten kuuntelumenetelmään perustuvat mittaukset joudutaan useimmiten tekemään aneroidimittarilla tai digitaalisella mittarilla, joka näyttää mansettipaineen reaaliaikaisesti «COMMISSION REGULATION (EU) No 847/2012...»24.
Tärkeimmät huomioitavat seikat | Huomioitava myös | |
---|---|---|
Mittari | Käytetään kliinisissä testeissä hyväksyttyä mallia. | Mittaustarkkuus tarkistetaan joka toinen vuosi. |
Mansetin kumipussi | Leveys/olkavarren ympärysmitta
|
Mansetin koko valittava olkavarren mukaan. |
Mittauspaikka | Mittaus tehdään olkavarresta. | Mittauksen aikana tutkittava istuu kyynärvarsi tuettuna mansetin alareuna sydämen alareunan tasolla. |
Mittausolot | Tutkittava lepää 5 minuuttia istuallaan ennen mittausta, mansetti paikalleen asetettuna. | Ympäristön tulee olla rauhallinen. Tutkittavaa ei saa kuormittaa fyysisesti eikä henkisesti. Keskustelua on vältettävä. |
Mittaustapa | Kuuntelumenetelmällä mitattaessa painetta nostetaan värttinävaltimon sykettä tunnustellen aluksi 30 mmHg yli systolisen paineen ja sitten lasketaan 2–3 mmHg/s. | Systolinen paine = Korotkoffin äänien vaihe I, diastolinen paine = vaihe V (tai vaihe IV, jos vaihe V ei ole todettavissa) |
Mittaustulos | Painelukemat kirjataan 1 mmHg:n tarkkuudella tai kuuntelumenetelmää käytettäessä 2 mmHg:n tarkkuudella. | Paine mitataan kahdesti 1–2 minuutin välein ja molemmat tulokset kirjataan. |
Terveydenhuollossa tehtävät mittaukset
- Lääkäreiden mittaama verenpainetaso on keskimäärin korkeampi kuin hoitajien mittaama «Kumpusalo E, Teho A, Laitila R ym. Janus faces of ...»25.
- Terveydenhuollon itsemittauspisteiden mittaustulokset näyttävät asettuvan lääkärin ja hoitajan mittaamien arvojen väliin «Kumpusalo E, Teho A, Laitila R ym. Janus faces of ...»25.
- Ortostaattisen hypotension toteamiseksi verenpaine mitataan iäkkäiltä ja diabeetikoilta
myös makuulla sekä 1 ja 3 minuutin kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen
«Fagard RH, Celis H, Thijs L ym. Daytime and nightt...»26, «Angelousi A, Girerd N, Benetos A ym. Association b...»27, «Kantola I, Jula A, Niiranen T. Ortostaattisen hypo...»28.
- Ortostaattisessa hypotensiossa systolinen verenpaine alenee vähintään 20 mmHg tai diastolinen vähintään 10 mmHg ja potilaalla esiintyy selviä ortostatismin oireita.
- Vaikka hoitajan huolellisesti tekemiin verenpainemittauksiin perustuva neljän kaksoismittauksen keskiarvo korreloi kohde-elinvaurioihin (sydämen vasemman kammion massaan ja virtsan albumiininerityksen suuruuteen) kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin verenpainekeskiarvojen veroisesti «Jula A, Puukka P, Karanko H. Multiple clinic and h...»21, se näyttää ennustavan valtimotautitapahtumia huonommin kuin kotimittaukset ja pitkäaikaisrekisteröinti «Niiranen TJ, Mäki J, Puukka P ym. Office, home, an...»29.
Verenpaineen kotimittaus
- Kotona itse tehdyt verenpainemittaukset kuvaavat luotettavammin tavanomaista painetasoa ja kohde-elinvaurioiden vaaraa kuin vastaanotto-oloissa tehdyt kertamittaukset «Bliziotis IA, Destounis A, Stergiou GS. Home versu...»30. Lisäksi ne ennustavat paremmin ja lähes pitkäaikaisrekisteröinnin veroisesti «Niiranen TJ, Mäki J, Puukka P ym. Office, home, an...»29 valtimotautitapahtumia ja -kuolemia «Niiranen TJ, Hänninen MR, Johansson J ym. Home-mea...»31, «Ward AM, Takahashi O, Stevens R ym. Home measureme...»32.
- Verenpaine ja syke mitataan ennen lääkkeen ottoa aamulla kello 6–9 ja illalla kello 18–21 kahdesti 1–2 minuutin välein 4–7 päivän ajan.
- Aamumittausten, iltamittausten ja aamu- ja iltamittausten keskiarvot lasketaan ja kirjataan. Iltamittausten tasoa korkeampi aamumittausten taso voi viitata uniapneaan tai runsaaseen alkoholin käyttöön «Johansson JK, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Factors a...»33.
- Neljän päivän mittauskeskiarvot riittävät hoidon arviointiin «Jula A, Puukka P, Karanko H. Multiple clinic and h...»21, «Niiranen TJ, Johansson JK, Reunanen A ym. Optimal ...»34.
- Lääkärin ja hoitajan tulee varmistaa, että mittaukset on tehty edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti.
- Ks. esimerkki verenpainemittausten seurantalomakkeista ja omaseurannasta «https://www.svpy.fi/@Bin/171658/Verenpainekortti.pdf»6 tai «https://sydan.fi/fact/verenpaineen-omaseuranta/»7.
Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti
- Pitkäaikaisrekisteröinnin verenpaineen keskiarvolla on vahvempi yhteys sydämen vasemman kammion hypertrofiaan ja mikroalbuminuriaan kuin vastaanoton kertamittauksen tuloksella «Mancia G, Parati G. Ambulatory blood pressure moni...»35, ja se myös ennustaa paremmin valtimotautitapahtumia ja -kuolemia «Kikuya M, Hansen TW, Thijs L ym. Diagnostic thresh...»36, «Banegas JR, Ruilope LM, de la Sierra A ym. Relatio...»37.
- Pitkäaikaisrekisteröinti on toistaiseksi yleisin tapa selvittää yöllistä verenpainetta,
jolla on vahva ennustearvo «Fagard RH, Celis H, Thijs L ym. Daytime and nightt...»26, «Sega R, Facchetti R, Bombelli M ym. Prognostic val...»38, «Hansen TW, Li Y, Boggia J ym. Predictive role of t...»39 sekä päivä-yövaihtelua.
- Yöllinen kohonnut verenpaine ja puuttuva päivä-yövaihtelu ("non-dipping") ovat tavallisia diabetesta, uniapneaa ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla.
- Rekisteröinnistä on lisäksi apua, kun
- potilas ei halua tai osaa toteuttaa kotimittauksia suositellulla tavalla
- kotimittaukset ovat vasta-aiheisia (mittausneuroosi)
- epäillään "valkotakkihypertensiota" (kotimittaus voi olla riittävä)
- epäillään piilevää hypertensiota (kotimittaus voi olla riittävä)
- epäillään kohtauksellista verenpaineen nousua ja laskua
- koti- ja vastaanottomittausten tulosten välillä on huomattava ristiriita
- arvioidaan huonoa hoitovastetta (vähintään 3 lääkettä)
- selvitetään lääkehoidon yhteydessä esiintyviä hypotensio-oireita.
- Mittauksen yhteydessä tutkittavan on pidettävä tapahtumapäiväkirjaa.
Verenpainetason luokittelu
- Vastaanottomittauksia käytetään ensisijaisesti seulonnassa (taulukko «Uuden potilaan vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus...»3 ja kuva «Kohonneen verenpaineen seulonta ja diagnosointi»3).
- Kohonneen verenpaineen luokittelu perustuu ensisijaisesti vastaanoton ulkopuolella tehtyihin mittauksiin (4–7 päivän aikana aamulla ja illalla kotona tehtyjen kaksoismittausten keskiarvo tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti) (taulukko «Uuden potilaan vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus...»3, taulukko «Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille ja pitkäaikaisrekisteröinnille....»4 ja kuva «Kohonneen verenpaineen seulonta ja diagnosointi»3).
- Jos vastaanoton ulkopuoliset mittaukset eivät onnistu, luokittelu perustuu vastaanottomittauksiin (neljän eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo).
- Valtimotautiriskin osalta toisiaan vastaavat vastaanotto-, kotimittaus- ja pitkäaikaisrekisteröinti-verenpainetasot esitetään taulukossa «Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille ja pitkäaikaisrekisteröinnille....»4 ja «Vastaanoton ulkopuolisten verenpainemittausten viitearvot eri suosituksissa ja tutkimuksissa»1. Ks. myös «Kikuya M, Hansen TW, Thijs L ym. Diagnostic thresh...»36, «Niiranen TJ, Asayama K, Thijs L ym. Outcome-driven...»40.
- Verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu varmistetaan elintapahoidon aikana kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on 140–199 mmHg tai diastolinen painetaso 90–129 mmHg. Piilevän hypertension mahdollisuus selvitetään kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä, jos vastaanotolla mitattu painetaso on 130–139 tai 85–89 mmHg ja potilaalla on muita valtimotaudin vaaratekijöitä. Ks. myös kohta Piilevä hypertensio «A2»3.
- "Valkotakkihypertensiolla" eli isoloituneella vastaanottohypertensiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa verenpaine on vastaanotolla lääkärin tai hoitajan
mittaamana kohonnut (≥ 140/90 mmHg) mutta kotona itse mitattu verenpaine tai
pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on normaali (< 135/85 mmHg).
- 45–74-vuotiaista suomalaisista 16 %:lla ja hoitamattomista hypertensiivisistä 45–74-vuotiaista suomalaisista 38 %:lla on niin sanottu valkotakkihypertensio «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Prevalence an...»41.
- Valkotakkihypertensiivisten elintavat ovat keskimäärin paremmat kuin niiden, joilla on piilevä tai vakiintunut hypertensio «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Prevalence an...»41.
- Metabolisia riskitekijöitä esiintyy valkotakkihypertensiivisillä enemmän kuin normotensiivisillä mutta vähemmän kuin potilailla, joilla on piilevä tai vakiintunut hypertensio «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Prevalence an...»41.
- Valkotakkihypertensio ennakoi vakiintuneen hypertension ilmaantumista «Ugajin T, Hozawa A, Ohkubo T ym. White-coat hypert...»42, «Sivén SS, Niiranen TJ, Kantola IM ym. White-coat a...»43.
- Valkotakkihypertensioon liittyvä kardiovaskulaaritapahtumien vaara on pienempi kuin piilevään ja vakiintuneeseen hypertensioon liittyvä «Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H ym. Prognosis of "mas...»44, mutta suurempi kuin normotensioon liittyvä «Stergiou GS, Asayama K, Thijs L ym. Prognosis of w...»45, «Verdecchia P, Reboldi GP, Angeli F ym. Short- and ...»46.
- Hoitopäätös tehdään kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella.
- Elintapahoito aloitetaan kaikille.
- Verenpainetta seurataan säännöllisin välein lääkehoidon tarpeiden arvioimiseksi. Ks. kohta Seuranta «A13»4.
- Piilevässä hypertensiossa kotona itse mitattu verenpaine tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on kohonnut
(≥ 135/85 mmHg) mutta vastaanotolla mitattu verenpaine on normaali (< 140/90 mmHg).
Vastaanottomittauksella normotensiivisiksi todetuista 45–74-vuotiaista suomalaisista
14 %:lla on piilevä hypertensio «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Comparison of...»47.
- Potilailla on usein muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä «Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H ym. Prognosis of "mas...»44, «Mancia G, Facchetti R, Bombelli M ym. Long-term ri...»48, «Hansen TW, Jeppesen J, Rasmussen S ym. Ambulatory ...»49, «Wang GL, Li Y, Staessen JA ym. Anthropometric and ...»50 «Björklund K, Lind L, Zethelius B ym. Isolated ambu...»51, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Metabolic ...»52, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Determinan...»53 ja heidän elintapansa ovat epäterveellisemmät kuin normotensiivisten ja valkotakkihypertensiivisten «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Prevalence an...»41, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Determinan...»53.
- Kohde-elinvaurioiden esiintyvyys on suurentunut «Björklund K, Lind L, Zethelius B ym. Isolated ambu...»51, «Sega R, Trocino G, Lanzarotti A ym. Alterations of...»54, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Comparison...»55, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Target org...»56.
- Sydän- ja verisuonitautiriski on suurentunut «Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H ym. Prognosis of "mas...»44, «Stergiou GS, Asayama K, Thijs L ym. Prognosis of w...»45, «Mancia G, Facchetti R, Bombelli M ym. Long-term ri...»48, «Hansen TW, Jeppesen J, Rasmussen S ym. Ambulatory ...»49, «Björklund K, Lind L, Zethelius B ym. Isolated ambu...»51, «Bobrie G, Chatellier G, Genes N ym. Cardiovascular...»57, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Prognostic...»58.
- Hoitopäätös (tehostettu elintapahoito ja tarvittaessa lääkehoito) tehdään kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin tulosten ja muun riskitekijäprofiilin perusteella.
- Pseudohypertensiossa mitattu verenpaine on korkea ja reagoi huonosti lääkitykseen «Tikkanen T, Lindgren L, Tikkanen I ym. Pseudohyper...»59.
- Vaikeahoitoiseen kohonneeseen verenpaineeseen tavallisesti liittyvät kohde-elinvauriot puuttuvat.
- Potilaat ovat usein iäkkäitä.
- Pseudohypertension syynä on yleensä olkavarsivaltimon kalkkiutuminen, jolloin mansettimenetelmällä tehty mittaus antaa liian suuria arvoja todelliseen painetasoon nähden.
Luokka | SVP (mmHg) | DVP (mmHg) | |
---|---|---|---|
Optimaalinen | < 120 | ja | < 80 |
Normaali | 120–129 | ja/tai | 80–84 |
Korkea normaali | 130–139 | ja/tai | 85–89 |
Kohonnut verenpaine | |||
Lievästi kohonnut | 140–159 | ja/tai | 90–99 |
Kohtalaisesti kohonnut | 160–179 | ja/tai | 100–109 |
Huomattavasti kohonnut | ≥ 180 | ja/tai | ≥ 110 |
Hypertensiivinen kriisi | ≥ 200 | ja/tai | ≥ 130 |
Isoloitunut systolinen hypertensio1 | ≥ 140 | ja | < 90 |
1 Vaikeusaste luokitellaan systolisen verenpaineen mukaan. |
Vastaanottopaine, mmHg | Kotipaine, mmHg | Pitkäaikaisrekisteröinti, 24 t, mmHg | Pitkäaikaisrekisteröinti, päivä, mmHg | Pitkäaikaisrekisteröinti, yö, mmHg |
---|---|---|---|---|
120/80 | 120/80 | 115/75 | 120/80 | 100/65 |
130/80 | 125/80 | 125/75 | 130/80 | 110/65 |
140/90 | 135/85 | 130/80 | 135/85 | 120/70 |
150/90 | 140/85 | |||
160/100 | 145/90 |
Perustutkimukset ja sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden selvitys
- Kun verenpaine on todettu kohonneeksi, tehdään perustutkimukset ja valtimosairauksien vaaratekijöiden selvitys. Valtimotaudin kokonaisriski voidaan arvioida primaarisessa ehkäisyssä "terveillä" FINRISKI-laskurin avulla «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»2.
- Anamneesi:
- sukuanamneesi (vanhemmat, sisarukset):
- hypertensio, tyypin 2 diabetes, dyslipidemia
- sepelvaltimo- tai aivoverenkiertotapahtumat (etenkin < 55-vuotiailla miehillä ja < 65-vuotiailla naisilla)
- muut sydän- ja verisuonitaudit:
- sepelvaltimotauti, sairastettu sydäninfarkti
- aivoverenkierron sairaudet (aivohalvaus: aivoinfarkti, aivojen sisäinen verenvuoto, lukinkalvon alainen verenvuoto; TIA)
- perifeerisen valtimoverenkierron sairaudet
- sydämen vasemman kammion toimintahäiriö (infarktin jälkitila, kardiomyopatiat)
- sydämen vajaatoiminta
- sydänläppien sairaudet
- aortan sairaudet (dilataatio, dissekoituma)
- rytmihäiriöt
- muut hoitoon vaikuttavat sairaudet:
- diabetes
- munuaissairaus tai -vaurio
- astma
- kihti
- hypertension kulku (alku, eteneminen, vaikeusaste)
- lääkkeiden käyttö (ks. kohta Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily «A3»5)
- elintavat:
- ravinto, erityisesti suolan käyttö, rasvojen laatu, kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö
- painoindeksi ja vyötärön ympärysmitta
- liikunta ja fyysinen aktiivisuus
- alkoholin käyttö (Audit-tutkimus «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50028b.pdf»8)
- lakritsiuutetta sisältävien tuotteiden käyttö (ks. kohta Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily «A3»5)
- tupakointi
- huumeiden käyttö
- kuormittavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät
- sukuanamneesi (vanhemmat, sisarukset):
- Kliininen tutkimus:
- inspektio:
- yleishabitus
- kaulalaskimot
- alaraajojen turvotus
- palpaatio:
- valtimot (a. radialikset (symmetrisyys), a. femoralis, a. dorsalis pedis, a. tibialis posterior)
- vasemman kammion kärkisysäys
- vatsa
- auskultaatio:
- sydän
- valtimosuhinat (a. carotis, vatsa-aortta, a. renalis, a. femoralis)
- keuhkot
- silmänpohjat (jos diastolinen paine ≥ 120 mmHg) (ks. kohta Silmät «A6»6)
- paino, pituus, painoindeksi (BMI), vyötärön ympärysmitta «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»60, (ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»5).
- inspektio:
- Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset:
- perusverenkuva
- virtsan kemiallinen seulontatutkimus ja U-Alb/Krea (taulukko «Albuminurian ja proteinurian (makroalbuminurian) raja-arvot ...»5)
- plasman kreatiniinipitoisuus ja glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (eGFR, ks. CKD-EPI GFR-laskuri «http://www.vshp.fi/medserv/klkemi/fi/ok/GFR.htm?lang=fi»9 )
- plasman kalium- ja natriumpitoisuus
- plasman kolesterolipitoisuus, HDL-kolesterolipitoisuus, LDL-kolesterolipitoisuus ja triglyseridipitoisuus
- plasman paastoglukoosipitoisuus
- EKG
- thoraxröntgenkuvaus sydämen vajaatoimintaa epäiltäessä
- sydämen kaikututkimus tarvittaessa (ks. kohta Vasemman kammion hypertrofia «A7»7)
- munuaisten kaikututkimus tarvittaessa (ks. kohta Munuaisvaurio «A8»8)
Kertanäyte U-Alb/Krea-suhde (mg/mmol) | Vuorokausikeräys dU-Alb (mg/vrk) | Virtsan kemiallinen seulonta1 | |
---|---|---|---|
Normaali | < 3,0 | < 30 | - |
Lisääntynyt albuminuria | 3–30 | 30–300 | - |
Proteinuria | > 30 | > 300 | + |
1Liuskakokeet antavat positiivisen tuloksen, kun albumiinipitoisuus on 200–300 mg/l. |
Kohde-elinvauriot
Vasemman kammion hypertrofia (LVH)
- Sydämen vasemman kammion liikakasvu eli hypertrofia (LVH) on yleisin kohonneen verenpaineen aiheuttama elinmuutos. Hypertensiossa sitä esiintyy 2–5-kertaisesti normotensioon verrattuna. Ks. lisätietoa aiheesta «Vasemman kammion hypertrofian (LVH) yleisyys ja taustatekijät»2.
- Kohonneen verenpaineen lisäksi LVH:n muutettavissa olevia itsenäisiä riskitekijöitä ovat runsas suolan käyttö ja lihavuus «Stewart MH, Lavie CJ, Shah S ym. Prognostic Implic...»61, «He FJ, Burnier M, Macgregor GA. Nutrition in cardi...»62, «MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect ...»63. Suolan käytön vähentäminen «Natriumrajoitus ilmeisesti pienentää sydämen vasemman kammion massaa.»B ja laihduttaminen «Laihtuminen, joka on saatu aikaan vähäenergiaisella dieetillä ja jota voidaan täydentää vähänatriumisella dieetillä, näyttää pienentävän sydämen vasemman kammion massaa. Samantyyppinen edullinen vaikutus saadaan ilmeisesti myös liikuntaharjoittelulla, joka aiheuttaa laihtumista.»C pienentävät vasemman kammion massaa «He FJ, Burnier M, Macgregor GA. Nutrition in cardi...»62, «MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect ...»63. Geneettinen alttius, diabetes, uniapnea, munuaisten vajaatoiminta ja tupakointi assosioituvat poikkileikkausasetelmissa suurempaan vasemman kammion massaan «Stewart MH, Lavie CJ, Shah S ym. Prognostic Implic...»61.
- LVH on itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa lisäävä tekijä. LVH on yhteydessä
kokonaiskuolleisuuden kasvun, eteisvärinän, sydämen systolisen vajaatoiminnan (HFrEF),
diastolisen toiminnan häiriön (HFpEF), sydäninfarktin, pienentyneen koronaarireservin,
aivohalvauksen, sydänäkkikuoleman ja kammioperäisten rytmihäiriöiden riskiin. Ks.
Käypä hoito -suositus Sydämen vajaatoiminta «Sydämen vajaatoiminta»6.
- Eri EKG-kriteerein määritelty LVH suurentaa fataalien ja ei-fataalien sydän- ja verisuonitautitapahtumien riskin 2–5-kertaiseksi.
- Riski on erityisen suuri, jos volttikriteerien lisäksi EKG:ssä on repolarisaatiomuutoksia.
- Ks. lisätietoa aiheesta «Vasemman kammion hypertrofian ennustemerkitys kaikututkimuksella tutkittuna»3.
- LVH:n perusselvitys tehdään EKG:n avulla (ks. lisätietoa aiheesta «Vasemman kammion hypertrofian diagnostiikassa perustutkimukseksi riittää sydänfilmi, mutta kaikututkimus on herkempi ja tarkempi menetelmä»4), «SOKOLOW M, LYON TP. The ventricular complex in lef...»64, «Molloy TJ, Okin PM, Devereux RB ym. Electrocardiog...»65, «Schillaci G, Verdecchia P, Borgioni C ym. Improved...»66, «Varis JP, Puukka PJ, Karanko HM ym. Risk assessmen...»67, (taulukko «Sydämen vasemman kammion hypertrofian (LVH) diagnostiikka EKG:n avulla...»6).
- Sydämen ultraäänitutkimuksella todetun LVH:n todennäköisyys voidaan arvioida Cornellin amplitudien, painoindeksin ja systolisen verenpaineen avulla «Varis JP, Puukka PJ, Karanko HM ym. Risk assessmen...»67, «hoi04010c.pdf»1.
- Sydämen kaikututkimus on EKG:tä herkempi LVH:n diagnostiikassa. Se tulee tehdä erityisesti
silloin, jos EKG ei vasemman haarakatkoksen tai muun merkittävän QRS-poikkeaman johdosta
sovellu LVH:n arviointiin tai jos kaikututkimuksen tekemiseen on lisäaiheita, kuten
- epäily sydämen systolisesta tai diastolisesta vajaatoiminnasta
- epäily merkittävästä läppäviasta
- aiemmin tutkimaton eteisvärinä tai muu merkittävä rytmihäiriö. Ks. Käypä hoito -suositus Eteisvärinä «Eteisvärinä»7.
Menetelmä | Normaalilöydös tai viitealue | Tulkinta |
---|---|---|
EKG | ||
Sokolow–Lyon: SV1 + RV5 (tai RV6) | < 35 mm | Epäherkkä, spesifinen1 |
Cornellin voltit: SV3 + RaVL | miehet: < 28 mm naiset: < 20 mm | Epäherkkä, spesifinen1 |
Cornellin tulo miehet: QRS:n kesto (ms) × (RaVL (mm) + SV3 (mm)) | < 2 440 mm × ms | Epäherkkä, spesifinen1 |
Cornellin tulo naiset: QRS:n kesto (ms) × (RaVL (mm) + SV3 (mm) + 6 (mm)) | < 2 440 mm × ms | Epäherkkä, spesifinen1 |
ST-T-strain | ei normaalisti | Epäherkkä, spesifinen1 |
1 Molemmat (Sokolow–Lyon ja Cornell) yhdistettyinä: herkkyys kohtalainen ja spesifisyys hyvä. EKG-amplitudeissa 1 mm = 0,1 mV |
Munuaissairaus
- Munuaissairaudet altistavat hypertension kehittymiselle, ja toisaalta kohonnut verenpaine voi johtaa hypertensiivisen munuaisvaurion syntyyn. Lievästikin kohonnut verenpaine nopeuttaa munuaissairauksien etenemistä. Ks. lisätietoa aiheesta «Kohonnut verenpaine ja munuaisvaurio»5.
- Lisääntynyt albumiinin eritys ja pienenevä GFR ilmentävät munuaistoiminnan heikentymistä ja lisäävät verisuonitapahtumien vaaraa sekä munuaisvaurion etenemistä «Gerstein HC, Mann JF, Yi Q ym. Albuminuria and ris...»68.
- Lisääntynyt albuminuria ja pienentynyt GFR ovat varhaisia merkkejä kohde-elinvauriosta.
- Albuminuria (U-Alb/Krea ≥ 3 mg/mmol; albuminuria ≥ 30 mg/vrk) ja munuaistoiminnan heikkeneminen (GFR < 60 ml/min) lisäävät verisuonitapahtumien vaaraa «Anavekar NS, McMurray JJ, Velazquez EJ ym. Relatio...»69. Ks. myös lisäaineisto «Mikroalbuminuria on varhainen merkki kohde-elinvauriosta»6, «Gall MA, Borch-Johnsen K, Hougaard P ym. Albuminur...»70, «Pontremoli R, Sofia A, Ravera M ym. Prevalence and...»71, «Rodicio JL, Campo C, Ruilope LM. Microalbuminuria ...»72, «Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito -suositus. Su...»73 ja taulukko «Albuminurian ja proteinurian (makroalbuminurian) raja-arvot ...»5, (ks. Käypä hoito -suosituksen Diabeteksen munuaistauti taulukko 1 «Diabeteksen munuaistauti»8), «Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito -suositus. Su...»73.
- Munuaisten kaikututkimusta suositellaan, jos eGFR on < 30 ml/min//1,73 m2 tai potilaalla on proteinuria (makroalbuminuria; U-Alb/Krea > 30 mg/mmol tai U-Alb > 300 mg/vrk). Ks. myös kohta Aiheita erikoissairaanhoidon konsultaatioon «A9»9.
Silmät
- Vaikea hypertensiivinen retinopatia (verenvuoto, mikroaneurysmat, kovat eksudaatit, papilla- tai makulaturvotus) ennustaa suurentunutta aivohalvaus- ja kuoleman riskiä «Breslin DJ, Gifford RW Jr, Fairbairn JF 2nd ym. Pr...»74, «FRANT R, GROEN J. Prognosis of vascular hypertensi...»75, «Ong YT, Wong TY, Klein R ym. Hypertensive retinopa...»76.
- Silmänpohjatutkimus on syytä tehdä aina, kun diastolinen painetaso on ≥ 120 mmHg.
- Luotettavin tutkimustapa on silmänpohjien valokuvaus.
Kohde-elinvaurio suurissa verisuonissa
- Kohonneeseen verenpaineeseen liittyviä verisuonitason vauriota voidaan arvioida mittaamalla
«Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH ...»77
- keskeisen verenkierron suonten jäykkyyttä pulssiaallon etenemisnopeuden avulla «Suurten suonten jäykistyminen ja keskeisen verenkierron paine»7
- kaulavaltimon seinämäpaksuutta (intima-mediapaksuus, IMT) tai ateroskleroottista plakkia kaikukuvauksella «Kaulavaltimon seinämäpaksuus (intima-media thickness, IMT)»8
- nilkka-olkavarsipainesuhde (Ankle-Brachial Index, ABI) «Nilkka-olkavarsipaineen suhde (ABI)»9.
- Kohonneen verenpaineen hoitopäätökset voidaan tehdä ilman edellä lueteltuja tutkimuksia.
Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily
- Verenpainepotilaan ensitapaamisella on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- ravinto ja nautintoaineet:
- suola
- alkoholi
- tupakka ja ei-lääkkeelliset nikotiinituotteet
- lakritsiuutetta sisältävät tuotteet «Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta»10, «Tikkanen T. Lääkkeiden ja nautintoaineiden aiheutt...»78
- huumeet, erityisesti amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit
- lääkitykset «Grossman E, Messerli FH. Drug-induced hypertension...»79, «Rossi GP, Seccia TM, Maniero C ym. Drug-related hy...»80:
- tulehduskipulääkkeet, COX-2-selektiiviset mukaan luettuina (ks. Käypä hoito -suositus Kipu «Kipu»9), «Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkärise...»81
- estrogeenia ja progesteronia sisältävät ehkäisyvalmisteet
- estrogeenia tai testosteronia sisältävät hormonikorvausvalmisteet
- glukokortikoidit, mineralokortikoidit, anaboliset steroidit
- sympatomimeetteja sisältävät nuha-, yskän- ja allergialääkkeet
- kalsineuriinin estäjät (syklosporiini ja takrolimuusi)
- erytropoietiini
- eräät masennuslääkkeet, kuten MAO:n estäjät, trisykliset antidepressantit ja selektiiviset serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI-lääkkeet)
- toisen polven psykoosilääkkeet (esim. klotsapiini, risperidoni ja ketiapiini)
- eräät syöpälääkkeet.
- ravinto ja nautintoaineet:
- Sekundaarinen hypertensio:
- syitä:
- munuaisparenkyymin sairaudet (renaalinen hypertensio)
- renovaskulaarinen hypertensio
- primaarinen aldosteronismi
- muut endokrinologiset syyt:
- akromegalia
- Cushingin oireyhtymä
- feokromosytooma
- kilpirauhasen toimintahäiriöt
- primaarinen hyperparatyreoosi
- muut syyt:
- uniapnea
- aivokasvaimet
- aortan koarktaatio
- monogeeniset hypertensiomuodot (mm. Liddlen oireyhtymä)
- Sekundaarinen hypertensio on harvinainen, mutta noin 1–5 %:ssa tapauksista
kohonneen verenpaineen taustalla on mahdollisesti parannettavissa oleva sairaus «Tikkanen I, Tikkanen T. Sekundaariset hypertensiot...»82. Ks. lisäaineisto «Sekundaarisen hypertension yleisyys»11.
- Munuaissairauksiin liittyvä hypertensio on yleisin sekundaarisen hypertension muoto. Käytännössä kaikkiin munuaisparenkyymin sairauksiin voi liittyä kohonnut verenpaine.
- Munuaisverisuoniperäisen hypertension tavallisimmat syyt ovat ateroskleroottinen munuaisvaltimon ahtauma (noin 90 % renovaskulaarisesta hypertensiosta) ja fibromuskulaarinen dysplasia (noin 10 %).
- Primaaria hyperaldosteronismia tulee epäillä, jos potilaalla on hypokalemiataipumus ja huonosti hoitoon reagoiva hypertensio.
- Lakritsiuutetta sisältävien tuotteiden käyttö tulee selvittää ennen jatkotutkimuksia, koska joillakuilla verenpainepotilailla pienetkin määrät lakritsiuutetta voivat aiheuttaa hankalahoitoisen hypertension, johon osalla potilaista liittyy hypokalemiataipumus.
- Muut sekundaarista hypertensiota aiheuttavat sairaudet ovat hyvin harvinaisia, tai kohonnut verenpaine ei niissä ole ensisijainen kliininen ongelma.
- Verenpainepotilaan lähettämistä erikoislääkärin konsultaatioon (ks. seuraava kohta) voidaan harkita, jos anamneesi, kliiniset löydökset tai peruslaboratoriokokeet antavat aiheen epäillä sekundaarista hypertensiota.
- Sekundaarista hypertensiota tulee epäillä, jos
- potilaan verenpainetaso on noussut nopeasti
- potilas on < 30-vuotias
- potilaan hypertensio on hoitoresistentti
- potilaalla on laaja-alaisia kohde-elinvaurioita (LVH, munuaisvaurio, silmänpohjalöydöksiä).
- syitä:
Aiheita erikoissairaanhoidon konsultaatioon
- Potilaalla on hypertensiivinen kriisi. Ks. kohta Hypertensiivinen kriisi «A10»10.
- Epäillään sekundaarista hypertensiota. Ks. kohta Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily «A3»5.
- Kyseessä on raskaudenajan hypertensio.
- Kyseessä on hoitoresistentti hypertensio: verenpainetavoitetta ei omahoidosta ja vähintään kolmen lääkkeen yhdistelmähoidosta (yksi lääkkeistä diureetti) huolimatta ole saavutettu.
- Potilaalle on vaikea löytää sopivaa lääkitystä.
- Laskennallinen GFR pienenee seurannassa 25 % tai < 30 ml/min, albuminuria lisääntyy (U-Alb/Krea > 30 mg/mmol tai dU-Prot > 500 mg) ACE:n estäjän tai sartaanin käyttämisestä huolimatta, tai kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma.
Tekijä | Tavoite |
---|---|
Natriuminsaanti, mg/vrk | < 2 000 (vastaa < 5 g:aa NaCl/vrk)1 |
Kaliuminsaanti, mg/vrk | Naiset ≥ 3 1002 Miehet ≥ 3 5002 |
Kalsiuminsaanti, mg/vrk | ≥ 800 |
Tyydyttyneet3 ja trans-rasvahapot4, E %5 | < 10 |
n-3-sarjan monityydyttymättömät rasvahapot6, E%5 | ≥ 1 |
Alkoholin käyttö, g viikossa (annosta viikossa) | Naiset < 100 (< 9) Miehet < 160 (< 14) |
Liikapaino ja lihavuus | Liikapainoisilla (painoindeksi 25–29,9 kg/m2) ja lihavilla (painoindeksi vähintään 30 kg/m2) 5–10 %:n suuruinen painon väheneminen «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»60 |
Vyötärölihavuus | Vyötärön ympärysmitta miehillä < 100 cm ja naisilla < 90 cm |
Fyysinen aktiivisuus | Vähintään viidesti viikossa vähintään 30 minuuttia kerralla kohtuukuormitteista liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä |
Tupakointi | Tupakoinnin lopettaminen «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»83 |
1 Vastaa 87 mmol:n natriummäärää 2 Vastaa naisilla 79 mmol:n ja miehillä 90 mmol:n kaliummäärää 3 Tärkein lähde kovat maito- ja muut eläinrasvat 4 Tärkeimmät lähteet rasvaiset maitovalmisteet ja voi, rasvaiset leivonnaiset ja rasvaiset liharuoat 5 Osuus energiansaannista 6 Tärkeimmät lähteet kala (eikosapentaeeni- ja dokosaheksaeenihappo) ja rypsiöljy (alfa-linoleenihappo) |
Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito elintapamuutoksilla
- Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat suolan (natriumin) liiallinen saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino.
- Koko väestöön jo varhaislapsuudesta asti kohdistuvien toimenpiteiden avulla pyritään estämään verenpaineen iänmukainen nousu.
- Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät
elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»83, «Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH ...»84, «Whelton PK, Carey RM, Aronow WS ym. 2017 ACC/AHA/A...»85.
- Suomalaisten miesten ja naisten natriuminsaanti on 1970-luvun alusta pienentynyt kolmanneksen ja kasvisten ja hedelmien käyttö on kolminkertaistunut «Kastarinen M, Laatikainen T, Salomaa V ym. Trends ...»86, «Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L ym. Sodium in ...»87, «Reinivuo H, Valsta LM, Laatikainen T ym. Sodium in...»88, «Puska P, Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P...»89, «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90. Ravinnon kovat rasvat ovat korvautuneet osin pehmeillä kasvisperäisillä rasvoilla ja öljyillä «Puska P, Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P...»89, «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90.
- Ruokavalion edullinen kehitys on kuitenkin 2000-luvulla pysähtynyt. Suolan ja kovien rasvojen saanti on edelleen runsasta «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90, «Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (to...»91, «Helldán A, Raulio S, Kosola M ym. Finravinto 2012 ...»92, «Ovaskainen ML, Tapanainen H, Raulio S ym. Finnravi...»93. Ylipainoisuus ja alkoholin käyttö ovat lisääntyneet tasaisesti 1970-luvulta alkaen «Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L ym. Kansall...»3, «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K,...»7, «Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (to...»94, «Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C (toim). Suomi j...»95.
- Elintapamuutosten toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa «Kastarinen MJ, Puska PM, Korhonen MH ym. Non-pharm...»96. Ks. lisäaineisto «Elintapamuutosten ohjaaminen avoterveydenhuollossa ja kuntoutuslaitoksissa»12.
Natrium
- Suomalaisten miesten keskimääräinen natriuminsaanti on noin 3 700 mg/vrk (suolaa 9,5 g/vrk) ja naisten 2 700 mg/vrk (suolaa 7 g/vrk) «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90.
- Natriuminsaanti ylittää moninkertaisesti fysiologisen tarpeen (230 mg/vrk) ja turvalliseksi vähimmäissaanniksi (575 mg/vrk; vastaava suolamäärä 1,5 g/vrk) määritetyn tason «Commission of the European Communities. Reports of...»97.
- Runsas natriuminsaanti lisää iänmukaista verenpaineen nousua «Intersalt: an international study of electrolyte e...»98, «Elliott P, Stamler J, Nichols R ym. Intersalt revi...»99 ja suurentaa aivohalvauksen «Perry IJ, Beevers DG. Salt intake and stroke: a po...»100, «Yamori Y, Nara Y, Mizushima S ym. Nutritional fact...»101 sekä sydän- ja verisuonitautitapahtumien ja -kuolemien vaaraa. Riski suurenee lineaarisesti ilman kynnysarvoa tai J-käyrää vähäisestä suolan käytöstä alkaen «Alderman MH, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium i...»102, «Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinar...»103, «He J, Ogden LG, Vupputuri S ym. Dietary sodium int...»104, «Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake...»105. Tästä linjasta poikkeavia tuloksia on esitetty väestötutkimuksissa, joissa yksi keskeinen ongelma on liittynyt yhdestä kertavirtsanäytteestä tehtyihin natriumin ja kreatiniinin mittauksiin ja niistä kaavan avulla laskettuun suolan käytön arviointiin «Mente A, O'Donnell M, Rangarajan S ym. Urinary sod...»106, «Cobb LK, Anderson CA, Elliott P ym. Methodological...»107, «Cappuccio FP, Beer M, Strazzullo P ym. Population ...»108, «Campbell NRC, He FJ, Tan M ym. The International C...»109. Menetelmä ei kuvaa yksilön lyhyen eikä pitkän aikavälin suolan käyttöä «Campbell NRC, He FJ, Tan M ym. The International C...»109.
- Natriuminsaannin vähentäminen alentaa verenpainetta annoksesta riippuvalla tavalla
«Natriumin päivittäisen saannin vähentäminen alentaa verenpainetta annosriippuvaisesti.»A, «He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term salt re...»110, «He FJ, MacGregor GA. Importance of salt in determi...»111.
- Yli 4 viikkoa kestäneissä tutkimuksissa suolansaannin vähentäminen noin 6 grammaa
päivässä (vastaa natriummäärää 2 300 mg eli 100 mmol) alentaa verenpainetta «He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term modest ...»112.
- hypertensiivisillä potilailla keskimäärin 7/4 mmHg
- normotensiivisillä potilailla keskimäärin 4/2 mmHg.
- Yli 4 viikkoa kestäneissä tutkimuksissa suolansaannin vähentäminen noin 6 grammaa
päivässä (vastaa natriummäärää 2 300 mg eli 100 mmol) alentaa verenpainetta «He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term modest ...»112.
- Lisäksi se saattaa pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä «He FJ, Burnier M, Macgregor GA. Nutrition in cardi...»62, «Cappuccio FP, Beer M, Strazzullo P ym. Population ...»108, «Cook NR, Cutler JA, Obarzanek E ym. Long term effe...»113, «Bibbins-Domingo K, Chertow GM, Coxson PG ym. Proje...»114, «He FJ, MacGregor GA. Salt reduction lowers cardiov...»115, «Cook NR, Cutler JA, Obarzanek E ym. Long term effe...»116.
- Natriuminsaannin rajoittaminen parantaa verenpainelääkkeistä erityisesti angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjien «Natriumin saannin rajoittaminen ilmeisesti parantaa ACE:n estäjien kohonnutta verenpainetta alentavaa vaikutusta.»B, angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajien «Natriumin saannin rajoittaminen parantanee ATR-salpaajien hypotensiivista vaikutusta.»C, beetasalpaajien «Natriumin saannin rajoittaminen ilmeisesti parantaa beetasalpaajien kohonnutta verenpainetta alentavaa vaikutusta.»B ja diureettien vaikutusta «Natriumin saannin rajoittaminen ilmeisesti parantaa diureettien kohonnutta verenpainetta alentavaa vaikutusta.»B.
- Lisäksi se vähentää verenpainelääkkeiden tarvetta «Natriumrajoitus ilmeisesti vähentää verenpainelääkkeiden tarvetta.»B ja voi vähentää vasemman kammion hypertrofiaa «Natriumrajoitus ilmeisesti pienentää sydämen vasemman kammion massaa.»B.
Muut ravintotekijät
- Runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio alentaa kohonnutta verenpainetta.
- Vaikutus tehostuu, jos ruokavalioon lisätään rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita tai vähennetään natriuminsaantia «Runsaasti hedelmiä ja kasviksia sisältävä ruokavalio ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta. Vaikutus tehostuu, jos ruokavalioon lisätään niukasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä vähärasvaisia maitovalmisteita tai natriumin saantia vähennetään.»B.
- Kaliumin vähäinen saanti (< 1 600 mg/vrk) ravinnosta suurentaa aivohalvausvaaraa «Khaw KT, Barrett-Connor E. Dietary potassium and s...»117.
- Kaliumin- «Kaliumlisä alentaa verenpainetta hypertensiivisillä henkilöillä. Kaliumlisän verenpainetta alentava vaikutus on voimakkaampi runsasnatriumisen ja kaliumia alle suositusten sisältävän dieetin yhteydessä»A, kalsiumin- «Kalsiumlisä alentaa verenpainetta hypertensiivisillä henkilöillä.»A ja magnesiuminsaannin «Magnesiumlisä ilmeisesti alentaa verenpainetta hypertensiivisillä henkilöillä.»B lisääminen voivat alentaa verenpainetta. Suomalaisten keskimääräinen kaliuminsaanti (naiset 3 700 mg/vrk ja miehet 4 400 mg/vrk), kalsiuminsaanti (naiset 1 070 mg/vrk, miehet 1 300 mg/vrk) ja magnesiuminsaanti (naiset 370 mg/vrk, miehet 450 mg/vrk) ovat kansainvälisesti runsaita ja ylittivät suositustasot 80 %:lla, kun ravinnonsaannin aliraportoijat on poistettu tarkasteluista «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90.
- Suomalaisilla kalium-, kalsium- ja magnesiumlisien vaikutukset verenpaineeseen voivat siksi olla kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettuja pienempiä.
- Kuidunsaannin lisääminen voi alentaa verenpainetta «Kuitulisä alentaa verenpainetta.»A.
- Tyydyttyneen rasvan käytön vähentäminen ja korvaaminen tyydyttämättömillä rasvoilla pienentää veren kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuutta ja parantaa insuliiniherkkyyttä muttei alenna verenpainetta «Aro A, Pietinen P, Valsta LM ym. Lack of effect on...»118, «Jula A, Marniemi J, Huupponen R ym. Effects of die...»119. Suomalaiset saavat ravinnostaan paljon tyydyttyneitä rasvoja (suositus < 10 E%), miehet 15,1 E% ja naiset 14,4 E% «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90.
- Kalaperäiset n-3-sarjan rasvahapot alentavat suurina annoksina verenpainetta «Kalaperäiset n-3 sarjan rasvahapot alentavat suurina annoksina verenpainetta.»A.
- Lakritsin ja salmiakin sisältämä glykyrretiinihappo (glykyrritsiinihapon aktiivinen metaboliitti) voi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa hypokalemiaa «Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta»10. Glykyrretiinihappo estää kortisolia inaktiiviseksi kortisoniksi muuttavan 11beeta-hydroksisteroididehydrogenaasin toimintaa. Kortisolin sitoutuminen mineraalikortikoidireseptoriin lisääntyy, ja aldosteronin kaltainen vaikutus kasvaa. Mineralokortikoidivaikutuksen johdosta natriumin eritys virtsaan vähenee ja kaliumin eritys lisääntyy. Henkilöillä, joilla 11beeta-hydroksisteroididehydrogenaasi toimii perinnöllisten syiden johdosta vajavaisesti, vaikutus saattaa tulla esille jo satunnaisista ja pienistä määristä lakritsiuutetta sisältäviä tuotteita. Henkilöiden, joilla on kohonnut verenpaine ja taipumus mataliin veren kaliumarvoihin, on syytä olla käyttämättä lakritsiuutetta sisältäviä valmisteita.
Vapaa-ajan liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus
- Runsaasti liikkuvien verenpaine on alhaisempi kuin vähän liikkuvien, ja heillä esiintyy vähemmän kohonnutta verenpainetta «Huai P, Xun H, Reilly KH ym. Physical activity and...»120 ja valtimosairauksia.
- Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu laskee lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on puolestaan vähäinen «Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen.»A .
- Pitkäaikaisrekisteröinnillä mitattu päiväaikainen verenpaine hyper- ja normotensiivisillä pienenee kestävyysharjoittelun jälkeen noin 3/3 mmHg. Yöaikainen verenpaine ei sen sijaan muutu «Ambulatorisesti mitattu päiväaikainen verenpaine normo- ja hypertensiivisillä ilmeisesti pienenee kestävyysharjoittelun jälkeen noin 3/3 mmHg. Muutos on suunnilleen samansuuruinen kuin lepoverenpaineen kertamittauksiin perustuvassa seurannassa.»B.
- Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on lievästi kohonnut (tai normaalialueella) «Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on kohonnut lievästi (tai se on normaalialueella).»B.
- Henkilöille, joilla on todettu lievästi tai kohtalaisesti kohonnut verenpaine, suositellaan
kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 150 minuuttia viikossa (esim. reipasta kävelyä
30 minuuttia 5 päivänä viikossa). Määrä vastaa terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikuntaosaa
«U.S. Department of Health and Human Services. 2008...»121.
- Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta (ylläpito lopetettu)»10, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»122.
Lihavuus
- Vähäenergiaisen ruokavalion avulla saavutettu noin 4 kg:n laihtuminen alentaa liikapainoisten hypertensiivisten henkilöiden systolista ja diastolista verenpainetta noin 4/3 mmHg «Ruokavalion avulla saavutettu noin 4 kg laihtuminen alentaa liikapainoisten hypertensiivisten henkilöiden systolista ja diastolista verenpainetta noin 4/3 mmHg. Orlistaatin avulla saavutettu noin 4 kg laihtuminen alentaa systolista ja diastolista verenpainetta noin 2/2 mmHg.»B, «Neter JE, Stam BE, Kok FJ ym. Influence of weight ...»123, «Horvath K, Jeitler K, Siering U ym. Long-term effe...»124. Laihduttamisen pitkäaikaisvaikutukset saattavat olla pienempiä «Aucott L, Rothnie H, McIntyre L ym. Long-term weig...»125, «Siebenhofer A, Jeitler K, Berghold A ym. Long-term...»126.
- Lihavuusleikkauksen avulla saavutettu 24 kg:n painon lasku ei näytä alentavan verenpainetta enemmän kuin ruokavaliohoito «Gloy VL, Briel M, Bhatt DL ym. Bariatric surgery v...»127.
- Laihdutuslääke orlistaatin avulla saavutettu laihtuminen alentaa verenpainetta vähemmän kuin ruokavalion avulla saavutettu «Ruokavalion avulla saavutettu noin 4 kg laihtuminen alentaa liikapainoisten hypertensiivisten henkilöiden systolista ja diastolista verenpainetta noin 4/3 mmHg. Orlistaatin avulla saavutettu noin 4 kg laihtuminen alentaa systolista ja diastolista verenpainetta noin 2/2 mmHg.»B, «Neter JE, Stam BE, Kok FJ ym. Influence of weight ...»123, «Horvath K, Jeitler K, Siering U ym. Long-term effe...»124, «Siebenhofer A, Horvath K, Jeitler K ym. Long-term ...»128.
- Uusien diabeteslääkkeiden (GLP-1-agonistit ja SGLT2:n estäjät) on havaittu laskevan painoa ja alentavan verenpainetta pitkäaikaiskäytössä «Pereira MJ, Eriksson JW. Emerging Role of SGLT-2 I...»129, «Zelniker TA, Wiviott SD, Raz I ym. SGLT2 inhibitor...»130, «Sun F, Wu S, Guo S ym. Impact of GLP-1 receptor ag...»131, «Thomas MC, Cherney DZI. The actions of SGLT2 inhib...»132.
- Ylipainon vähentäminen, jota voidaan täydentää vähänatriumisella dieetillä, näyttää pienentävän sydämen vasemman kammion massaa «Laihtuminen, joka on saatu aikaan vähäenergiaisella dieetillä ja jota voidaan täydentää vähänatriumisella dieetillä, näyttää pienentävän sydämen vasemman kammion massaa. Samantyyppinen edullinen vaikutus saadaan ilmeisesti myös liikuntaharjoittelulla, joka aiheuttaa laihtumista.»C.
- Pitkäaikaiseen edulliseen verenpainetulokseen tarvitaan laihtumisen ohella myös pysyviä ravinnon laadun muutoksia, erityisesti suolan käytön vähentämistä «Fagerberg B, Andersson OK, Isaksson B ym. Blood pr...»133, «Bao DQ, Mori TA, Burke V ym. Effects of dietary fi...»134.
- Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»5, «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»60.
Alkoholin käyttö
- Runsas alkoholin käyttö kohottaa verenpainetta «Marmot MG, Elliott P, Shipley MJ ym. Alcohol and b...»135, suurentaa aivohalvauksien vaaraa «Yamori Y, Nara Y, Mizushima S ym. Nutritional fact...»101, «Gill JS, Shipley MJ, Tsementzis SA ym. Alcohol con...»136 ja saattaa vähentää verenpainelääkityksen tehoa «Puddey IB, Parker M, Beilin LJ ym. Effects of alco...»137.
- Runsaan alkoholin käytön kohtuullistaminen alentaa kohonnutta verenpainetta «Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen alentaa kohonnutta verenpainetta.»B.
- Alkoholin keskimääräisen viikkokulutuksen tulisi miehillä olla enintään 14 annosta (160 g alkoholia) ja naisilla 9 annosta (100 g alkoholia), eikä päiväkulutus saisi olla > 5 annosta (55 g alkoholia).
- Ks. myös Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»11, «Alkoholiongelma...»138.
Rentoutus
- Erilaisten rentoutus- ja biopalauteohjelmien ja akupunktiohoidon pitkäaikaisvaikutuksista verenpaineen alentajina ei ole selvää näyttöä «Spence JD, Barnett PA, Linden W ym. Lifestyle modi...»139, «Nakao M, Yano E, Nomura S ym. Blood pressure-lower...»140, «Canter PH, Ernst E. Insufficient evidence to concl...»141, «Dickinson H, Campbell F, Beyer F ym. Relaxation th...»142, «Lee MS, Pittler MH, Guo R ym. Qigong for hypertens...»143, «Yeh GY, Wang C, Wayne PM ym. The effect of tai chi...»144, «Lee H, Kim SY, Park J ym. Acupuncture for lowering...»145.
Tupakointi
- Tupakointi lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nostaa sydämen syketasoa «Minami J, Ishimitsu T, Matsuoka H. Effects of smok...»146, «Groppelli A, Giorgi DM, Omboni S ym. Persistent bl...»147, «Linneberg A, Jacobsen RK, Skaaby T ym. Effect of S...»148. Kroonisesti tupakoivilla sydämen minuuttitilavuus on korkeampi tupakoimattomiin verrattuna «Choudhary MK, Eräranta A, Tikkakoski AJ ym. Effect...»149.
- Pienessä 34 potilaan tutkimuksessa tupakoinnin lopettamisen havaittiin alentavan systolisen verenpaineen päivätasoa noin 4 mmHg «Oncken CA, White WB, Cooney JL ym. Impact of smoki...»150, mutta ennen aamun ensimmäistä tupakkaa mitattua verenpainetasoa se ei näyttäisi alentavan «Minami J, Ishimitsu T, Matsuoka H. Effects of smok...»146, «Oncken CA, White WB, Cooney JL ym. Impact of smoki...»150. Vaikka tupakoinnin vaikutus verenpaineeseen on kokonaisuutena aika vähäinen ja lyhytkestoinen, on tupakoinnin verenkiertoelimistön sairastuvuusriskiä lisäävä vaikutus erittäin merkittävä «Ursoniu S, Mikhailidis DP, Serban MC ym. The effec...»151, «Booth JN 3rd, Colantonio LD, Howard G ym. Healthy ...»152, «Wong ND. Epidemiological studies of CHD and the ev...»153.
Elintapamuutosten tavoitteet ja toteuttaminen
- Kohonneen verenpaineen ehkäisyä ja hoitoa koskevat elintapaohjeet esitetään taulukossa «Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa...»7, lautasmalli kuvassa «Lautasmalli»4 ja ruokakolmio kuvassa «Ruokakolmio»5. Ks. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuositukset internetsivuilta «http://www.ruokavirasto.fi/vrn/ravitsemussuositukset»10.
- Natriumin keskimääräinen päivittäinen saanti tulee vähentää < 2 000 mg:aan (ruokasuolaa
< 5 g) «WHO. Guideline: Sodium intake for adults and child...»154, «Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuosituks...»155.
- Tavoitteeseen pyritään
- korvaamalla runsassuolaiset elintarvikkeet tuotteilla, joissa on pakkausmerkintä "vähemmän suolaa" tai "suolaa vähennetty" «Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto). Pakkausmer...»156. Sydänmerkki auttaa valitsemaan tällaisia tuotteita. Ks. «http://www.sydanmerkki.fi»11.
- suosimalla vähäsuolaisia (< 1 % suolaa) leipiä, koska runsaan käyttönsä vuoksi leipä on yksittäisistä elintarvikkeista suurin suolan lähde
- korvaamalla leipä ja leivänpäälliset aamupalalla suolattomaan puuroon, hedelmiin ja marjoihin
- vähentämällä punaisen lihan ja prosessoidun lihan määrää < 500 grammaan viikossa
- korvaamalla suolaa sisältäviä elintarvikkeita kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla tavoitteena näiden vähintään 500 g/vrk:n yhteissaanti
- luopumalla suolan käytöstä ruoanvalmistuksessa ja ruokapöydässä.
- Tavoitteeseen pyritään
- Noin viidennes suomalaisista saa ravinnostaan suositeltua vähemmän kaliumia «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90. Kaliuminsaantia voidaan kasvattaa nauttimalla aikaisempaa enemmän
- täysjyväviljavalmisteita
- kasviksia
- marjoja
- hedelmiä.
- Maitovalmisteiden päivittäinen käyttö, 3–4 annosta (1 annos on 2 dl maitotuotetta
tai 2–3 viipaletta juustoa), turvaa yleensä kalsiumin riittävän saannin.
- Kalsiumlisää (enintään 1 000 mg/pv) suositellaan, jos maitovalmisteiden käyttö on vähäistä.
- Rasvan määrä ja laatu saadaan suositusten (taulukko «Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa...»7) mukaiseksi seuraavasti:
- Valitaan rasvattomia tai vain vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.
- Valitaan Sydänmerkin kriteerit täyttävää, vähintään 60 % rasvaa sisältävää margariinia ja kasviöljyä.
- Kalarasvojen riittävä saanti varmistetaan nauttimalla kahdella viikoittaisella aterialla rasvaista kalaa.
- n-3-sarjan monityydyttymättömien rasvojen saantia voidaan lisätä käyttämällä myös rypsiöljyä ja rypsiöljypohjaista margariinia.
- Kohonnutta verenpainetta voidaan vähentää kohtuukuormitteisella kestävyystyyppisellä liikunnalla, esimerkiksi reippaalla kävelyllä, jonka kesto on vähintään 30 minuuttia (yhtenä tai useampana jaksona) ja joka toistuu useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin «Pescatello LS, Franklin BA, Fagard R ym. American ...»157.
- Ylipainoisia (painoindeksi 25–29,9 kg/m2) ja lihavia (painoindeksi vähintään 30 kg/m2) tulee kannustaa laihduttamaan siten, että tavoitteena on 5–10 %:n pudotus lähtöpainosta «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»60, «Clinical Guidelines on the Identification, Evaluat...»158.
- Alkoholin viikkokulutuksen tulisi olla
- miehillä enintään 160 g (< 14 ravintola-annosta)
- naisilla < 100 g (< 9 ravintola-annosta).
- Ravintola-annos on esimerkiksi pullo (33 cl) keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl väkeviä alkoholijuomia. Yksi ravintola-annos sisältää 12 grammaa absoluuttista alkoholia.
Ravitsemusohjeita kohonneen verenpaineen ehkäisyyn ja hoitoon
- Vältä suolan ja suolaa sisältävien mausteseosten käyttöä ruoanvalmistuksessa ja pöytämausteina.
- Vältä runsassuolaisia elintarvikkeita. Valitse leivät, liha- ja kalajalosteet, juustot ja valmisruoat vähäsuolaisina (pakkausmerkintä "vähemmän suolaa" tai "suolaa vähennetty" tai Sydänmerkki)
- Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa/vrk.
- Suosi rypsiöljyjä ja rypsiöljypohjaisia kasvimargariineja.
- Käytä rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita.
- Syö kalaa vähintään kahdesti viikossa.
- Laihduta, jos olet ylipainoinen tai lihava.
- Käytä alkoholia enintään kohtuullisesti.
- Vältä lakritsiuutetta sisältäviä tuotteita.
Lääkehoidon vaikutukset verenpaineeseen ja siedettävyys
- Kohonneen verenpaineen hoidossa käytettävät ensisijaiset lääkeryhmät ovat (aakkosjärjestyksessä)
- angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjät (ACE:n estäjät)
- angiotensiinireseptorin (ATR, tyyppi 1) salpaajat
- diureetit
- kalsiumkanavan salpaajat.
- Beeta-adrenergisten reseptorien salpaajia (beetasalpaajat) voidaan käyttää ensisijaislääkkeenä silloin, kun niille on muukin käyttöaihe.
- Kyseiset lääkkeet alentavat kohonnutta verenpainetta keskimäärin saman verran «Kohonneen verenpaineen hoidossa olevat päälääkeaineryhmät alentavat verenpainetta keskimäärin samansuuruisesti.»A.
- Verenpaine laskee yhdellä lääkkeellä keskimääräistä annosta käytettäessä keskimäärin 9/6 mmHg (systolinen/diastolinen paine) «Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose c...»159.
- Useat tekijät, kuten ikä, elintavat, kohonneen verenpaineen lähtötaso ja mahdollinen muu samanaikainen verenpainetta alentava lääkehoito, voivat vaikuttaa verenpaineen laskun suuruuteen.
- Pieninä annoksina kaikkien ensisijaislääkeryhmien valmisteet ovat hyvin siedettyjä
«Pieniä annoksia käytettäessä kaikkien verenpaineen hoitoon tarkoitettujen päälääkeryhmien valmisteet ovat hyvin siedettyjä.»A.
- Erityisesti diureettien, beetasalpaajien ja kalsiumkanavan salpaajien haittavaikutukset lisääntyvät annosta suurennettaessa «Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose c...»159.
- Lääkehoidon tehoa ja siedettävyyttä voidaan parantaa käyttämällä usean lääkkeen "pienten" annosten yhdistelmää «Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose c...»159, «Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Tria...»160. Ks. kohta Lääkkeiden annokset ja yhdistelmähoito «A4»11.
Lääkehoidon vaikutukset sydän- ja verisuonitautitapahtumiin
- Systolisen verenpaineen alentaminen 10 mmHg ja diastolisen 5 mmHg lääkkein vähentää 5 vuodessa aivohalvauksia 30–40 % ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia 16 % «Kohonneen verenpaineen alentaminen lääkkein vähentää viidessä vuodessa vakavia aivovaltimotautitapahtumia 30–40 % ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia 16 %.»A, iäkkäillä ja keski-ikäisillä suhteellisesti yhtä paljon «MacMahon S, Rodgers A. The effects of blood pressu...»161.
- Isoloituneen systolisen hypertension lääkehoito vähentää 4 vuodessa sepelvaltimotapahtumia keskimäärin 23 % ja aivohalvauksia 30 % «Isoloidun systolisen hypertension lääkehoito vähensi 4 vuodessa sepelvaltimotapahtumia keskimäärin 23 % ja aivohalvauksia 30 %.»A.
- Keskeistä sydän- ja verisuonitautitapahtumien ja -kuolemien vähentämisessä on kohonneen verenpaineen tehokas alentaminen «Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Tria...»160. Useimmiten siihen tarvitaan yhdistelmähoitoa «Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG ym. Effects ...»162. Ks. kappale Lääkkeiden annokset ja yhdistelmähoito «A4»11.
- Hoidot, joiden pohjana on ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, beetasalpaaja, diureetti tai kalsiumkanavan salpaaja, vähentävät sydän- ja verisuonitautitapahtumia «ACE:n estäjä-, ATR-salpaaja-, beetasalpaaja-, diureetti- ja kalsiumkanavan salpaaja pohjaiset hoidot vähentävät sydän- ja verisuonitautitapahtumia.»A, «Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose c...»159, «Psaty BM, Smith NL, Siscovick DS ym. Health outcom...»163, «Psaty BM, Lumley T, Furberg CD ym. Health outcomes...»164, «Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Colla...»165, «Turnbull F, Woodward M, Neal B ym. Do men and wome...»166, «Turnbull F, Neal B, Algert C ym. Effects of differ...»167.
- Mineralokortikoidireseptorin salpaajat «Calhoun DA. Use of aldosterone antagonists in resi...»168, alfasalpaaja pratsosiini ja sentraalisesti sympaattista järjestelmää estävät lääkkeet klonidiini ja moksonidiini alentavat kohonnutta verenpainetta, mutta niiden vaikutuksista verenpainepotilaiden kardiovaskulaaritapahtumiin ei ole tutkimusnäyttöä, joskin spironolaktonin ennusteellinen hyöty on osoitettu sydämen vajaatoimintapotilailla.
- Kohonneen verenpaineen alentaminen 10/5 mmHg pienentää sydämen vajaatoiminnan riskiä noin 40 % «Moser M, Hebert PR. Prevention of disease progress...»169, «Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure ...»170. Suurempi verenpaineen lasku pienentää riskiä enemmän.
Lääkehoidon aiheet
- Lääkehoito aloitetaan, jos verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena
«Vastaanottopainetasoon perustuva hoitokaavio»6 ja «Kotipainetasoon perustuva hoitokaavio»7.
- Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine ≥ 160 mmHg tai diastolinen paine ≥ 100 mmHg «Lääkehoito aloitetaan, mikäli elintapahoidoista huolimatta verenpaine on toistuvissa mittauksissa vähintään kohtalaisesti koholla: systolinen paine vähintään 160 mmHg tai diastolinen paine vähintään 100 mmHg.»A Kohonnut painetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.
- Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine on 140–159 mmHg tai diastolinen verenpaine 90–99 mmHg, ja kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella verenpaine on kohonnut «Lääkehoito suositellaan aloitettavaksi, jos verenpaine on elintapahoidosta huolimatta toistuvissa vastaanottomittauksissa lievästi kohonnut (systolinen painetaso 140–159 mmHg tai diastolinen painetaso 90–99 mmHg), ja kohonnut painetaso on varmistettu kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.»B.
- Ks. kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin vastaavat painetasot taulukosta «Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille ja pitkäaikaisrekisteröinnille....»4.
- Sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa on lisäksi aina pyrittävä pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen ja tarvittaessa lääkehoidon (erityisesti statiinit) avulla.
- Sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaara voidaan arvioida FINRISKI-laskurilla: «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»2.
Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite
- Kohonneen verenpaineen vähimmäishoitotavoite on vastaanottomittausten perusteella < 140/90 mmHg «Kohonneen verenpaineen vähimmäishoitotavoite on vastaanottomittausten perusteella alle 140/90 mmHg.»A.
- Hoitotavoite on < 130/80 mmHg, jos tautiriski on suuri (kardiovaskulaarisairaus tai oireettomilla > 10 %:n riski FINRISKI-laskurilla «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»2) ja tiukempi tavoite voidaan haitoitta saavuttaa «SPRINT Research Group., Wright JT Jr, Williamson J...»171, «Kohonneen verenpaineen hoitotavoite on < 130/80 mmHg, jos tautiriski on suuri (kardiovaskulaarisairaus tai oireettomilla > 10 % riski Finriski-laskurilla) ja tiukempi tavoite voidaan haitoitta saavuttaa.»B. Ks. kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin vastaavat painetasot taulukosta «Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille ja pitkäaikaisrekisteröinnille....»4.
- Korkea ikä ei vaikuta hoitotavoitteisiin, joskin > 80-vuotiailla käytännön tavoite voi potilaan kokonaistilanteen perusteella olla < 150/90 mmHg g «Beckett NS, Peters R, Fletcher AE ym. Treatment of...»172, «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173.
- Verenpaineen vähimmäishoitotavoite diabeetikoilla on < 140/80 mmHg «Verenpaineen vähimmäishoitotavoite diabeetikoilla on ≤ 140/80 mmHg. Hoitotavoitteeseen < 130/80 mmHg pääseminen voi pienentää diabeetikon aivohalvausriskiä.»C, «Diabeetikoilla diastolisen verenpaineen hoitotavoite on alle 80 mmHg.»C. Hoitotavoitteeseen < 130/80 mmHg pääseminen voi pienentää diabeetikon aivohalvausriskiä «Verenpaineen vähimmäishoitotavoite diabeetikoilla on ≤ 140/80 mmHg. Hoitotavoitteeseen < 130/80 mmHg pääseminen voi pienentää diabeetikon aivohalvausriskiä.»C. Tiukempaan tavoitteeseen pyritään, jos se voidaan haitoitta saavuttaa.
- Hoitotavoite on < 130/80 mmHg kroonista munuaistautia sairastavalla potilaalla (eGFR < 60 ml/min/1,73 m2) ja tapauksissa, joissa diabeettiseen tai ei-diabeettiseen munuaistautiin liittyy albuminuria (U-Alb > 300 mg/vrk tai U-Alb/Krea > 30 mg/mmol) ja tavoite voidaan haitoitta saavuttaa «Verenpaineen hoitotavoite on < 130/80 mmHg kroonista munuaistautia sairastavalla potilaalla (eGFR < 60 ml/min/1,73m2) tai jos diabeettiseen tai ei-diabeettisen munuaistautiin liittyy albuminuria (U-alb > 300 mg/vrk tai u-alb/krea > 30 mg/mmol) ja tavoite on haitoitta saavutettavissa.»C. Ks. myös Käypä hoito -suositus Diabeteksen munuaistauti «Diabeteksen munuaistauti»8, «Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito -suositus. Su...»73.
Lääkkeiden annokset, yhdistelmähoito ja ottoaika
- Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi «Ahola TL, Johansson JK, Jula AM. Komplisoitumattom...»174.
- Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmä alentaa kohonnutta verenpainetta enemmän kuin yhden lääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen «Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmä alentaa verenpainetta merkittävästi enemmän kuin yhden verenpainelääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen.»A.
- Pienten annosten yhdistelmällä tavoitteet voidaan saavuttaa nopeasti ilman merkittäviä haittavaikutuksia «Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose c...»159.
- Useimpia eri ryhmiin kuuluvia verenpainelääkkeitä voidaan yhdistää «Kohonnutta verenpainetta alentavan yhdistelmälääkehoidon valinta»8.
- Jos verenpaineen lähtötaso on > 160/100 mmHg (kotimittauksissa > 145/90 mmHg), lääkehoito
on syytä aloittaa suoraan yhdistelmällä «Kohonnutta verenpainetta alentavan yhdistelmälääkehoidon valinta»8.
- Suositeltavia kahden lääkkeen yhdistelmiä ovat ACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja yhdistettynä kalsiumkanavan salpaajaan tai diureettiin.
- Jos verenpaineen hallintaan tarvitaan kolme lääkettä, mielekäs yhdistelmä on ACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja yhdistettynä diureettiin ja kalsiumkanavan salpaajaan.
- Hoitoresistentissä hypertensiossa mineralokortikoidireseptorin salpaajan lisääminen lääkehoitoon (spironolaktoni 12,5–25 mg/vrk usein riittää) voi olla tehokasta «Calhoun DA. Use of aldosterone antagonists in resi...»168, «Chapman N, Dobson J, Wilson S ym. Effect of spiron...»175.
- Verenpainepotilaiden hoidossa ei tule käyttää RAS-järjestelmää lamaavien lääkkeiden (ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja) yhdistelmiä, koska monoterapiaan verrattuna yhdistelmät lisäävät haittavaikutuksia mutta eivät vähennä sydän- ja verisuonitautitapahtumia «ONTARGET Investigators., Yusuf S, Teo KK ym. Telmi...»176, ks. Vältä viisaasti -suositus «RAS-järjestelmää lamaavien lääkkeiden yhdistelmä verenpainetaudissa»13.
- Syyt huonoon hoitovasteeseen on selvitettävä.
- Ks. kohta Syyt kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen «A5»12.
- Lääkkeet voidaan ottaa yhdessä tai kahdessa erässä aamulla ja/tai illalla «Verenpaineen lääkehoidon ottamisaika»14.
Lääkkeen valinta eri sairausryhmissä
- Lääkehoito räätälöidään yksilöllisesti.
- Lääkevalintoihin vaikuttavat
- kohonneen verenpaineen vaikeusaste
- kohonneeseen verenpaineeseen liittyvät elinvauriot
- muut samanaikaiset riskitekijät, sairaudet ja lääkitykset
- lääkehoidon kustannukset.
- Esimerkkejä verenpainelääkkeen valinnasta eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa on taulukossa «Esimerkkejä suositeltavista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa. ...»8.
Ei kohde-elinvaurioita | |
Komplisoitumaton hypertensio | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti |
Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus | |
LVH | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti |
Mikroalbuminuria tai proteinuria | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja |
Munuaisvaurio ilman albuminuriaa | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti (furosemidi, jos eGFR < 30 ml/min/1,73 m2) |
Sairastettu aivohalvaus | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti |
Sairastettu sydäninfarkti | Beetasalpaaja (ensimmäisen vuoden ajan), ACE:n estäjä (ATR:n salpaaja, jos ACE:n estäjä ei sovi) |
Oireinen sepelvaltimotauti | Beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaaja |
Sydämen vajaatoiminta | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, diureetti, beetasalpaaja, mineralokortikoidireseptorin salpaaja |
Eteisvärinä | |
Kohtauksittainen | ATR:n salpaaja, ACE:n estäjä, beetasalpaaja |
Pysyvä | Beetasalpaaja, verapamiili (huom. ei näiden kahden yhteiskäyttöä) |
Perifeerinen valtimotauti | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja |
Erityistilanteet | |
Diabetes | ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti |
Raskaudenaikainen hypertensio | Beetasalpaaja, alfa- ja beetasalpaajan yhdistelmä (labetaloli), dihydropyridiinirakenteinen kalsiumkanavan salpaaja (nifedipiini) |
Astma | Kalsiumkanavan salpaaja, ATR:n salpaaja, diureetti |
Komplisoitumaton hypertensio
- Tärkeintä ovat riittävä verenpaineen lasku ja sydän- ja verisuonitautivaaran pienentäminen, joihin useimmiten tarvitaan yhdistelmähoitoa. Ks. kohta Lääkkeiden annokset ja yhdistelmähoito «A4»11.
- Ensisijaislääkkeiksi suositellaan ACE:n estäjää, ATR:n salpaajaa, diureettia ja kalsiumkanavan salpaajaa «Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Tria...»160.
- Beetasalpaajia ei suositella ensisijaislääkkeeksi, koska ne pienentävät aivohalvausriskiä vähemmän kuin muut ensisijaislääkkeet, erityisesti iäkkäillä «Beetasalpaajat pienentävät aivohalvausriskiä muita ensisijaislääkkeitä vähemmän erityisesti iäkkäillä potilailla.»B. Beetasalpaajien ja erityisesti niiden ja diureetin yhdistelmää tulisi välttää ensisijaislääkityksenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä tai suurentunut riski sairastua diabetekseen «Beetasalpaajien ja erityisesti beetasalpaajien ja diureetin yhdistelmää tulisi välttää ensisijaislääkityksenä potilailla, joilla on ns. metabolinen syndrooma tai lisääntynyt riski sairastua diabetekseen.»A. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Beetasalpaaja komplisoitumattoman essentiaalisen verenpainetaudin ensisijaisena hoitona»15.
Isoloitunut systolinen hypertensio
- Isoloituneen systolisen hypertension hoidossa voidaan käyttää «Prevention of stroke by antihypertensive drug trea...»177, «Staessen JA, Fagard R, Thijs L ym. Randomised doub...»178, «Kjeldsen SE, Dahlöf B, Devereux RB ym. Effects of ...»179, «Hansson L, Lindholm LH, Ekbom T ym. Randomised tri...»180
- pieniannoksista diureettia
- kalsiumkanavan salpaajaa
- ACE:n estäjää tai ATR:n salpaajaa
- tai näiden yhdistelmiä.
Dyslipidemiat
- Dyslipidemia vaikuttaa oleellisesti valtimosairauksien kokonaisriskiin, joten sen hoito on hypertensiossa tärkeää «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»181.
- Dyslipidemia ei vaikuta verenpainelääkkeiden valintaan.
- Verenpainelääkkeiden lipidivaikutukset ovat vähäisiä, ja niiden kliininen merkitys on epäselvä «Verenpainelääkkeiden lipidivaikutukset ovat vähäisiä ja niiden kliininen merkitys on epäselvä.»B.
- Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»12, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»181.
Diabetes
- ACE:n estäjään, ATR:n salpaajaan, diureettiin, beetasalpaajaan ja kalsiumkanavan salpaajaan pohjautuva verenpaineen lääkehoito parantaa ennustetta «ACE:n estäjä-, diureetti-, beetasalpaaja- ja kalsiumkanavan salpaaja -pohjainen verenpaineen lääkehoito parantavat diabeetikoiden ennustetta.»A.
- Diabeetikon verenpaineen lääkehoito tulisi yleensä aloittaa kahden lääkeaineen yhdistelmällä, johon kuuluvat ACE:n estäjä (tai ATR:n salpaaja) sekä kalsiumkanavan salpaaja tai diureetti.
- Beetasalpaajaa ei yleensä käytetä ensimmäisenä verenpainelääkkeenä, ellei sille ole muuta aihetta (esim. sepelvaltimotauti)
- Metabolisessa oireyhtymässä kohonnutta verenpainetta hoidetaan kuten diabeteksessa.
- Ainakin tyypin 2 diabeetikon verenpaineen hoitotulokset saattavat parantua käyttämällä hyperglykemian hoitoon SGLT2:n estäjiä tai inkretiinimimeettejä, jotka laskevat verenpainetta «Zinman B, Wanner C, Lachin JM ym. Empagliflozin, C...»182, «Neal B, Perkovic V, Mahaffey KW ym. Canagliflozin ...»183.
- Ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»13, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»184.
Vasemman kammion hypertrofia (LVH)
- Kohonneen verenpaineen hoito estää LVH:n kehittymistä ja saattaa johtaa jo syntyneen LVH:n vähenemiseen (regressioon) «Salvetti M, Paini A, Bertacchini F ym. Changes in ...»185.
- Tehokkaampi verenpaineen alentaminen johtaa todennäköisemmin LVH:n estymiseen ja regressioon kuin vähemmän tehokas alentaminen.
- Samansuuruista verenpaineen laskua kohden ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat ja kalsiumkanavan
salpaajat ovat tehokkaampia vähentämään LVH:ta kuin beetasalpaajat. Tiatsididiureettien
teho on suurempi kuin beetasalpaajien mutta pienempi kuin kolmen ensin mainitun «Salvetti M, Paini A, Bertacchini F ym. Changes in ...»185, «Kohonneen verenpaineen lääkehoito pienentää vasemman kammion massaa.»A.
- Nykynäytön perusteella ACE:n estäjiä, ATR:n salpaajia ja kalsiumkanavan salpaajia on pidettävä ensisijaisina valintoina LVH:n hoidossa, tarvittaessa diureetilla täydennettynä, ellei suolarajoitus toteudu riittävän hyvin «Kohonneen verenpaineen lääkehoito pienentää vasemman kammion massaa.»A, «Dahlöf B, Gosse P, Guéret P ym. Perindopril/indapa...»186.
Sepelvaltimotauti
- Lääkitys ACE:n estäjällä tulisi aloittaa kaikille sepelvaltimotautia sairastaville,
joilla on hypertensio «ACE:n estäjät vähentävät sydäninfarkteja ja äkkikuolemia noin 20 % potilailla, joilla on valtimoja ahtauttava sairaus, diabetes ja joku muu sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä.»A.
- ATR:n salpaaja voi korvata ACE:n estäjän niillä sepelvaltimotautipotilailla, joille ACE:n estäjä ei sovi «ATR-salpaaja voi korvata ACE:n estäjän niillä sepelvaltimotautipotilailla, joille ACE:n estäjä ei sovi.»A.
- Beetasalpaajat parantavat ennustetta, ja niitä tulee käyttää kohonneen verenpaineen
hoitoon sepelvaltimotautipotilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta tai heikentynyt
vasemman kammion systolinen toiminta (ejektiofraktio < 40 %) «Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pecto...»187
- Beetasalpaajat ovat tehokkaita sydänlihasiskemian ja siitä aiheutuvien oireiden hoidossa
- Pitkäkestoisesta beetasalpaajahoidosta ei kuitenkaan ole osoitettu ennustehyötyä, kun sepelvaltimotautikohtauksesta on kulunut yli vuosi ja vasemman kammion toiminta on normaali «Stabiili sepelvaltimotauti. Käypä hoito -suositus....»188.
- Sepelvaltimotautipotilailla verenpaineen hoitotavoitteeseen pääsemiseksi voidaan ACE:n
estäjän ja mahdollisen beetasalpaajan ohella käyttää kalsiumkanavan salpaajia ja diureetteja.
- Beetasalpaajan oheen sopii dihydropyridiinityyppinen kalsiumkanavan salpaaja.
- Jos beetasalpaaja ei sovi, sen sijaan voidaan harkita diltiatseemin tai verapamiilin käyttöä, muttei kuitenkaan silloin, jos vasemman kammion systolinen toiminta on heikentynyt.
Sydämen vajaatoiminta
- Kalsiumkanavan salpaajat ovat mahdollisesti vähemmän tehokkaita sydämen vajaatoiminnan estossa kuin ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, diureetit ja beetasalpaajat «Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of hea...»10, «Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure ...»170. Ero kuitenkin häviää, kun sallitaan kalsiumkanavan salpaajien yhteiskäyttö muiden verenpainelääkkeiden kanssa «Thomopoulos C, Parati G, Zanchetti A. Effects of b...»189.
- Sydämen vajaatoiminnassa, jossa vasemman kammion supistusvoima on säilynyt (diastolinen vajaatoiminta), kohonnutta verenpainetta voidaan hoitaa kaikilla verenpainelääkkeillä, mutta diureetit saattavat lisäksi helpottaa vajaatoiminnan oireita «Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suom...»190.
- Systolisessa vajaatoiminnassa ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, tietyt beetasalpaajat ja mineralokortikoidireseptorin salpaajat parantavat ennustetta, joten niiden käyttö on aiheellista verenpaineesta riippumatta. Diureetteja taas käytetään natriumin ja nesteen kertymisestä johtuvien oireiden lievittämiseen. Sydänvaikutteiset kalsiumkanavan salpaajat (verapamiili ja diltiatseemi) ovat vasta-aiheisia «Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suom...»190, «Ettehad D, Emdin CA, Kiran A ym. Blood pressure lo...»191.
Rytmi- ja johtumishäiriöt
- Aivoembolian ehkäisemiseksi eteisvärinän aktiivinen etsiminen on aiheellista verenpainepotilailta, etenkin > 60-vuotiailta ja niiltä, joilla esiintyy vasemman kammion hypertrofia tai sydänsairaus.
- Eteisvärinään liittyvän tromboembolian riskin arviossa hypertensio antaa yhden CHA2DS2VASc-pisteen, joten eteisvärinää sairastavat verenpainepotilaat ovat usein ja > 65-vuotiaat
verenpainepotilaat poikkeuksetta antikoagulaatiohoidon tarpeessa.
- Antikoagulaatiohoidon aikana hyvä verenpaineen hallinta on erityisen tärkeää aivoverenvuodon riskin pienentämiseksi, koska kohonnut systolinen verenpaine (> 160 mmHg) suurentaa vuotoriskiä.
- Eteisvärinässä beetasalpaaja, sykettä hidastava kalsiumkanavan salpaaja tai digoksiini on usein tarpeen osana lääkitystä.
- ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajat saattavat estää eteisvärinän ilmaantumista verenpainepotilailla tehokkaammin kuin muut verenpainelääkkeet «Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lä...»192, mutta oleellista on verenpaineen hyvä hallinta.
- Lisälyöntien ja muiden hyvänlaatuisten rytmihäiriöiden aiheuttamia oireita voidaan verenpainepotilailla lievittää beetasalpaajilla samoin kuin muilla potilailla.
- Beetasalpaajat ja sykettä hidastavat kalsiumkanavan salpaajat sekä digoksiini ovat vasta-aiheisia hitaissa rytmihäiriöissä (sairas sinus -oireyhtymä ja 2.–3. asteen eteis-kammiokatkos), ellei potilaalle ole asennettu tahdistinta.
Perifeerinen raajojen valtimosairaus
- Kohonnutta verenpainetta alentava hoito vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaaraa perifeeristä raajojen valtimosairautta sairastavilla «Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL ym. 2017 ESC Gu...»193, «Diehm N, Schmidli J, Setacci C ym. Chapter III: Ma...»194.
- ACE:n estäjiä, ATR:n salpaajia, kalsiumkanavan salpaajia, diureetteja ja beetasalpaajia voidaan käyttää verenpaineen alentamiseen «Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL ym. 2017 ESC Gu...»193.
- Beetasalpaajat eivät ole vasta-aiheisia perifeeristä raajojen valtimosairautta sairastavilla «Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL ym. 2017 ESC Gu...»193, «Diehm N, Schmidli J, Setacci C ym. Chapter III: Ma...»194, ja niiden käyttö saattaa olla aiheellista samanaikaisen sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan tai eteisvärinän yhteydessä «Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL ym. 2017 ESC Gu...»193.
Aivoverenkierron sairaudet
- Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentää aivohalvauksen sairastaneiden hypertensiopotilaiden
sairastumista uuteen aivohalvaukseen «Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for t...»195.
- Optimaalista lääkehoitoa ei ole määritelty, ja potilaan muut sairaudet ja riskitekijät on otettava huomioon «Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for t...»195.
- Ennustenäyttöä on ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmästä sekä ATR:n salpaajaan pohjautuvasta hoidosta «Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentää aivohalvauksen sairastaneiden hypertensiopotilaiden sairastumista uuteen aivohalvaukseen. Eniten ennustenäyttöä on ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmähoidosta sekä ATR-salpaajaan pohjautuvasta hoidosta.»B, «PROGRESS Collaborative Group.. Randomised trial of...»196, «Schrader J, Lüders S, Kulschewski A ym. Morbidity ...»197.
- Ks. lisäaineisto eri verenpainelääkkeiden käyttöön liittyvistä erityiskysymyksistä «Eri verenpainelääkkeet aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemisessä ja hoidossa aivoverenkiertohäiriön jälkeen»16.
- Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti ja TIA «Aivoinfarkti ja TIA»14, «Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomal...»198.
- PROGRESS-tutkimuksessa selvitettiin aivoverenkiertohäiriöpotilailla myös verenpaineen lääkehoidon vaikutuksia kognitioon ja muistisairauden kehittymiseen. Ks. kohta Muistisairaudet ja niiden ehkäisy «A11»13.
Muistisairaudet ja niiden ehkäisy
- Keski-iän kohonnut verenpaine on selkeästi myöhemmän iän kognitiivisen heikentymisen ja muistisairauden ennustetekijä, mutta kognitiivisen heikentymisen yhteys vanhuusiässä mitattuun verenpaineeseen on epäselvä «Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognit...»199.
- Epidemiologisissa tutkimuksissa vanhuusiässä mitattu korkeampi verenpaine on jopa näyttänyt liittyvän pienempään muistisairausriskiin. Kyse voi kuitenkin olla käänteisestä kausaliteetista, koska kehittyvään muistisairauteen liittyy verenpaineen laskua «Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognit...»199.
- Kohonneen verenpaineen alentamisesta lääkkein voi olla hyötyä kognitiivisten toimintojen ja myös muistisairauden ehkäisyn kannalta «Kohonneen verenpaineen alentamisesta lääkkein voi olla hyötyä kognitiivisten toimintojen ja myös muistisairauden ehkäisyn kannalta.»B.
- Muistisairailla verenpainepotilailla noudatetaan yleisiä iäkkäiden ja hauraiden potilaiden hoitoperiaatteita, siten että kliininen tila ja toimintakyky huomioidaan «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173.
Iäkkäät potilaat (> 75–80-vuotiaat)
- Yli 75–80-vuotiaat ovat heterogeeninen joukko täysin toimintakykyisistä monisairaisiin, hauraisiin ja dementoituneisiin laitospotilaisiin, mikä täytyy ottaa huomioon kohonneen verenpaineen merkitystä ja hoidon aloitusta arvioitaessa «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173, «Antikainen R, Strandberg T, Tuomilehto J. Yli 80-v...»200.
- Ennen vanhuusikää aloitettua hyvin sopivaa verenpainehoitoa ei pidä muuttaa pelkän ikääntymisen perusteella
- Hyvä verenpaineen seuranta on hyödyllistä vanhoillakin.
- Matala verenpaine voi iäkkäillä paradoksaalisesti olla huonon ennusteen merkki «Hakala SM, Tilvis RS, Strandberg TE. Blood pressur...»201, «Rastas S, Pirttilä T, Viramo P ym. Association bet...»202, «Boshuizen HC, Izaks GJ, van Buuren S ym. Blood pre...»203, «van Bemmel T, Gussekloo J, Westendorp RG ym. In a ...»204 .
- Tämä ennusteyhteys voi johtua käänteisestä kausaliteetista ja liittyä heikentyneeseen kognitioon ja kehittyvään muistisairauteen, gerasteniaan (hauraus-raihnausoireyhtymä), autonomiseen neuropatiaan tai muihin verenpainetta alentaviin taustasairauksiin, kuten sydämen pumppaustoiminnan heikentymiseen «Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognit...»199, «Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The age-dependent...»205, «van Bemmel T, Holman ER, Gussekloo J ym. Low blood...»206.
- On mahdollista, että matala verenpaine on vanhoilla ja haurailla itsessään haitallista, mikä edellyttää varovaisuutta heidän verenpaineensa hoidossa «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173, «Gottesman RF. Should Hypertension Be Treated in La...»207.
- Elintapamuutoksista on näissä ikäryhmissä verenpaineen kannalta vain rajallista hyötyä,
koska tilan syynä on usein suurten suonten jäykistyminen hemodynaamisine seurauksineen.
- Yleistilaan suhteutettua fyysistä aktiivisuutta voidaan suositella.
- Mahdollisilla ravinto-ohjeilla ei saa heikentää vanhan potilaan yleis- tai ravitsemustilaa eikä edistää sarkopenian kehittymistä. Laihdutus tulee > 75-vuotiailla kyseeseen vain poikkeustapauksissa «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»208. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»5.
- Ortostaattinen hypotensio ja toisaalta valkotakki- ja pseudohypertensio on pidettävä
mielessä hoitoa harkittaessa. Ks. kohta Kohonneen verenpaineen luokittelu «A1»2.
- Kolmen minuutin ortostaattinen koe on aina tehtävä ennen lääkityksen aloitusta ja lääkemuutosten jälkeen. Ks. kohta Terveydenhuollossa tehtävät mittaukset «A12»14.
- Iäkkäiden hoidossa on huomioitava myös muiden kuin verenpainelääkkeiden (esim. prostatahyperplasian hoidossa käytettävät alfareseptorin salpaajat, Parkinsonin taudissa käytettävät lääkkeet) verenpainetta alentavat vaikutukset.
- Suhteellisen hyväkuntoisilla > 75–80-vuotiailla kohonneen verenpaineen alentaminen
lääkityksellä vähentää kardiovaskulaaritapahtumia ja sydämen vajaatoimintaa ja pienentää
kuolemanvaaraa «Suhteellisen hyväkuntoisilla yli 75–80-vuotiailla kohonneen verenpaineen alentaminen lääkityksellä vähentää merkittäviä kardiovaskulaaritapahtumia mukaan lukien sydämen vajaatoimintaa sekä pienentää kuolemanvaaraa.»A.
- HYVET- ja SPRINT-tutkimuksissa verenpaineen alentamisen hyöty ei riippunut potilaan fyysistä tilaa kuvaavasta gerasteniaindeksistä, joskaan tutkimuksissa ei ollut mukana hauraimpia vanhoja potilaita.
- Verenpaineen hoidon vaikutukset kognitioon ja muistisairauksiin ovat erityisen tärkeitä iäkkäillä. Ks. kohta Muistisairaudet ja niiden ehkäisy «A11»13.
- Iäkkäillä potilailla verenpainelääke valitaan yleisten periaatteiden mukaan, mutta annokset on säädettävä yksilöllisesti ja hauraimmilla potilailla yli kolmen lääkkeen käyttöön on oltava erityiset perusteet. Iäkkään vaihtelevan verenpaineen tasaamisessa lääkkeiden jakamisesta aamu- ja ilta-annoksiin voi olla hyötyä.
- Iäkkään potilaan arviointia, hoitoa ja hoitotavoitteita eri tilanteissa on koottu
taulukkoon «Iäkkään potilaan hoitokaavio toimintakyvyn mukaan (mukailtu lähteestä ) ...»9.
- Korkea ikä ei sellaisenaan vaikuta hoitotavoitteisiin, mutta etenkin > 80-vuotiailla tavoite täytyy yksilöllistää ja säätää toimintakyvyn ja mahdollisen gerastenian mukaan «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173.
- Toimintakykyisillä tai korkeintaan kohtalaisesti haurailla tavoitteet voivat olla samat kuin nuoremmilla, kun taas hauraimmilla tavoitearvo voi olla korkeampi. Gerastenian ja toimintakyvyn arviointi ovat tärkeitä.
- Diastolisen paineen suositeltavasta alarajasta iäkkäillä ei ole yksimielisyyttä «Somes GW, Pahor M, Shorr RI ym. The role of diasto...»209, «Wang JG, Staessen JA, Franklin SS ym. Systolic and...»210.
- Matala diastolinen paine (< 60 mmHg) ei ole este yleisten periaatteiden mukaiselle, verenpaineen hoidolle, mutta hoidon tehokkuutta ja haittoja on arvioitava yksilöllisesti potilaan oireita seuraten.
- Liian matala diastolinen paine voi olla haitallinen aivojen pienten suonten toiminnan kannalta «Blanco PJ, Müller LO, Spence JD. Blood pressure gr...»211.
- Iäkkään vaihtelevan verenpaineen tasaamisessa lääkkeiden jakamisesta aamu- ja ilta-annoksiin voi olla hyötyä.
Potilaan itsenäinen toimintakyky ja jokapäiväisistä toiminnoista selviäminen | Lääkehoito | Verenpainetavoitteet |
---|---|---|
Säilyneet hyvin, lievä tai kohtalainen gerastenia mahdollinen | Ei eroa < 75-vuotiaiden hoidosta | Ei eroa < 75-vuotiaiden hoitotavoitteisiin |
Toimintakyky heikentynyt, mutta potilas selviää jokapäiväisistä toimista | Lääkevalinnassa ei eroa < 75-vuotiaiden hoidosta | Kattava geriatrinen arvio harkittava hyötyjen ja riskien arvioon. Systolisen verenpaineen tavoite usein < 150 mmHg. < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja. |
Toimintakyky ja jokapäiväisistä toimista selviytyminen heikentyneet | Lääkevalinnassa ei eroa < 75-vuotiaiden hoidosta, mutta aloitus tarkoin harkittava, edettävä varovasti ja vältettävä yli 3 lääkkeen käyttöä. Harkittava myös olemassa olevan hoidon keventämistä tai lopetusta. Pseudohypertensio on huomioitava. | Kattava geriatrinen arvio hyötyjen ja riskien arvioon. Systolisen verenpaineen tavoite usein < 150 mmHg. < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja. Muistettava muut verenpaineeseen vaikuttavat sairaudet ja lääkkeet. Usein verenpaineen vaihtelu aiheuttaa ongelmia. |
Munuaistaudit
- Yhdistelmälääkitys, johon kuuluvat ACE:n estäjä (tai ATR:n salpaaja) ja kalsiumkanavan salpaaja tai diureetti, on suositeltava hoidon aloitukseen.
- ACE:n estäjiä ja ATR:n salpaajia suositellaan käytettäväksi albuminuriaa aiheuttavien munuaissairauksien yhteydessä, koska niiden on osoitettu tehokkaimmin hidastavan munuaissairauden etenemistä «Hilgers KF, Mann JF. ACE inhibitors versus AT(1) r...»212. Ks. lisäaineisto «Verenpainelääkkeen valinta munuaissairauksissa»17.
- Tiatsididiureetit voivat menettää kohonnutta verenpainetta alentavan tehonsa, kun eGFR on < 30–45 ml/min/1,73 m2, jolloin diureetiksi valitaan loop-diureetti (furosemidi).
- Hyperkalemiavaaran vuoksi kaliumia säästäviä diureetteja on käytettävä harkitusti potilailla, joilla on keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (eGFR 30–59 ml/min/1,73 m2), ja yleensä vältettävä potilailla, joilla on vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta (eGFR < 30 ml/min/1,73 m2).
- Munuaisten vajaatoiminnassa ja renovaskulaarisessa hypertensiossa ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien käyttö edellyttää seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuuksien seurantaa.
- ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien yhteiskäyttö voi tulla kysymykseen vain poikkeustapauksissa ja erikoislääkärin valvonnassa.
- Renovaskulaarisessa hypertensiossa arvioidaan pallolaajennuksen tai leikkaushoidon
tarve ja mahdollisuudet «Chobanian AV, Bakris GL, Black HR ym. The Seventh ...»213.
- Pallolaajennusta tai leikkaushoitoa voidaan harkita, jos potilaalla on etenevä munuaisvaurio (pienenevä GFR) tai hoitoresistentti hypertensio.
- Ks. Käypä hoito -suositus Diabeteksen munuaistauti «Diabeteksen munuaistauti»8, «Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito -suositus. Su...»73.
Astma ja keuhkoahtaumatauti
- Diureetit, kalsiumkanavan salpaajat ja ATR:n salpaajat soveltuvat astmaa tai keuhkoahtaumatautia
sairastavien kohonneen verenpaineen hoitoon «Farsang C, Kiss I, Tykarski A, Narkiewicz K. Treat...»214.
- Diureetit, varsinkin yhdessä beeta2-reseptoriagonistien ja glukokortikoidien kanssa saattavat aiheuttaa hypokalemiaa. Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ne saattavat myös pahentaa hiilidioksidiretentiota ja huonontaa limaneritystä. Jos vaste on kalsiumkanavan salpaajan ja ATR:n salpaajan yhdistelmällä huono, kaliumia säästäviä diureetteja voidaan harkita.
- ACE:n estäjien käyttöä hankaloittaa se, että ne saattavat aiheuttaa kuivaa yskää, mitä voi olla vaikea erottaa astman aiheuttamista oireista.
- Beetasalpaajat saattavat heikentää keuhkofunktiota ja heikentää laajentavien keuhkolääkkeiden
vaikutusta, mutta ahtauttavassa keuhkosairaudessa beetasalpaajien on osoitettu säilyttävän
edullisen sydän- ja verisuonitautivaikutuksensa.
- Jos potilas sietää, voidaan painavissa indikaatioissa, kuten eteisvärinässä, sydäninfarktin jälkeen ja sydämen systolisessa vajaatoiminnassa, käyttää beeta1-selektiivistä salpaajaa «Löfdahl CG. Antihypertensive drugs and airway func...»215.
Raskausajan kohonnut verenpaine
- Kohonnut verenpaine raskauden aikana voi olla «Regitz-Zagrosek V, Roos-Hesselink JW, Bauersachs J...»216
- raskaudesta riippumaton (ollut jo ennen raskautta tai ilmaantunut ennen 20. raskausviikkoa)
- raskauden indusoima gestationaalinen hypertensio, joka kehittyy 20. raskausviikolla tai sen jälkeen ja korjaantuu 42 päivässä synnytyksen jälkeen
- pre-eklampsia: gestationaalinen hypertensio, johon liittyy merkittävä proteinuria (Alb/Krea-suhde > 30 mg/mmol tai U-Alb > 300 mg/vrk)
- raskaudesta riippumattoman ja gestationaalisen hypertension ja siihen liittyvän albuminurian yhdistelmä.
- Cochrane-katsausten mukaan raskauden ajan kohonneen verenpaineen (SVP 140–169 mmHg tai DVP 90–109 mmHg) hoito vähentää lumehoitoon verrattuna vaikean hypertension ilmaantumista noin 50 % mutta ei ehkäise pre-eklampsiaa, ennenaikaisia synnytyksiä eikä gestaatioikään nähden pienipainoisuutta «Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»217, «Nabhan AF, Elsedawy MM. Tight control of mild-mode...»218.
- Näyttöön perustuvaa tietoa hoidon aloitustasosta ja tavoitetasosta ei ole «Somes GW, Pahor M, Shorr RI ym. The role of diasto...»209, «Regitz-Zagrosek V, Roos-Hesselink JW, Bauersachs J...»216. Euroopan kardiologisen seuran (ESC) suositusten mukaan verenpainelääkitys aloitetaan, jos systolinen painetaso on ≥ 150 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 95 mmHg. Hoito voidaan aloittaa jo painetasolla > 140/90 mmHg, jos potilaalla on gestationaalinen hypertensio, proteinuriaa, muita kohde-elinvaurioita tai raskausajan hypertensioon liittyviä oireita, kuten päänsärkyä, näköhäiriöitä ja turvotuksia.
- Hoidolla tavoiteltava painetaso on < 140/90 mmHg. Tiukempi hoitotavoite < 130/80 mmHg voi vähentää vaikean hypertension ilmaantumista, mutta se ei vähennä kohonneeseen verenpaineeseen liittyviä päätetapahtumia äidillä, sikiöllä eikä vastasyntyneellä «Nabhan AF, Elsedawy MM. Tight control of mild-mode...»218, «Magee LA, von Dadelszen P, Rey E ym. Less-tight ve...»219. Verenpaineen alentamisen vaikutuksia sikiön kasvuun selvittäneen meta-analyysin mukaan suurempi lääkehoidolla saavutettu verenpaineen lasku lisäsi pienipainoisuutta syntymäviikkoon nähden «von Dadelszen P, Ornstein MP, Bull SB ym. Fall in ...»220. Jo 10 mmHg:n keskiverenpaineen ero lume- ja lääkehoitoryhmien välillä selitti 145 grammaa pienempää syntymäpainoa «von Dadelszen P, Ornstein MP, Bull SB ym. Fall in ...»220. Sikiön kannalta on varottava liiallista verenpaineen alentamista «von Dadelszen P, Ornstein MP, Bull SB ym. Fall in ...»220, ja lääkitystä on usein kevennettävä keskiraskaudessa, jolloin verenpaine fysiologisista syistä laskee.
- Lääkehoitona voidaan käyttää beetasalpaajia, alfa- ja beetasalpaajan yhdistelmää (labetaloli)
ja verisuonia laajentavia pitkävaikutteisia kalsiumkanavan salpaajia.
- Pelkän beetasalpaajan käyttö on aiheellista vain, jos potilas on takykardinen (syketaajuus > 90/min) eikä takykardiaa saada muulla lääkityksellä hallintaan. Beetasalpaajat saattavat lisätä small for date -vaaraa «Magee LA, Duley L. Oral beta-blockers for mild to ...»221.
- Diureetit ovat suhteellisesti vasta-aiheisia, koska ne pienentävät kiertävää veritilavuutta ja voivat heikentää istukan toimintaa «Regitz-Zagrosek V, Roos-Hesselink JW, Bauersachs J...»216.
- Näyttö kalsiumkanavan salpaajien hyödyistä perustuu lähinnä nifedipiinillä tehtyihin tutkimuksiin.
- ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajat ovat vasta-aiheisia «Mastrobattista JM. Angiotensin converting enzyme i...»222.
Hypertensiivinen kriisi
- Hypertensiivisellä kriisillä tarkoitetaan verenpaineen huomattavaa nousua, jossa systolinen paine on > 200 mmHg tai diastolinen paine > 130 mmHg.
- Kriisi jaetaan vaikeusasteensa mukaan
- hypertensiiviseen hätätilanteeseen
- kiireellistä hoitoa vaativaan tilaan.
- Hypertensiivinen hätätilanne:
- Keskeisiä kohde-elinlöydöksiä ja -oireita ovat
- sydäniskemia
- sydämen vajaatoiminta
- aivo-oireet
- munuaisten nopeasti paheneva vajaatoiminta
- verenvuodot silmän verkkokalvoissa
- aortan dissekoituminen.
- Hoidon tavoitteena on alentaa verenpainetta turvalliselle tasolle (diastolinen paine yleensä 100–110 mmHg) kohde-elinten verenkiertoa vaarantamatta. Potilaat kuuluvat päivystystapauksina erikoissairaanhoitoon ja vaativat siellä useimmiten valvontatasoista hoitoa «Papadopoulos DP, Mourouzis I, Thomopoulos C ym. Hy...»223.
- Lukinkalvonalaisen vuodon, aivoverenvuodon ja aivoinfarktin yhteydessä ilmaantuvan hypertension hoito on harkittava tapauskohtaisesti. Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti ja TIA, lisäaineisto «AVH-potilaan kohonnut verenpaine ja sen hoito akuutissa vaiheessa»18. Erotusdiagnoosia tehtäessä on tärkeää sulkea pois hypertensiivinen enkefalopatia, jossa hypertension tehokas hoito on aiheellinen.
- Hoidossa tarvitaan useimmiten suoneen annettavaa lääkitystä.
- Tehostetussa hoidossa käytettävissä ovat
- labetaloli
- nikardipiini
- natriumnitroprussidi
- glyseryylinitraatti
- klonidiini
- diureetti, jos potilaalla on sydämen vajaatoiminta.
- Ks. lisäaineisto «Hypertensiivisen hätätilan ja kohonneen verenpaineen kiireellisen tilan hoito»19.
- Tehostetussa hoidossa käytettävissä ovat
- Keskeisiä kohde-elinlöydöksiä ja -oireita ovat
- Avohoidossa hypertensiivisen kriisin hoitoon voidaan käyttää keskipitkä- tai pitkävaikutteista kalsiumkanavan salpaajaa. Lääkettä ei saa pureskella «Hypertensiivisen hätätilan ja kohonneen verenpaineen kiireellisen tilan hoito»19.
- Kiireellistä hoitoa vaativassa tilassa potilaat ovat yleensä oireettomia ja vaikeat kohde-elinlöydökset puuttuvat.
- Tähän mennessä ei ole tehty tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että verenpaineen välittömästä voimakkaasta laskusta olisi hyötyä. Ei myöskään ole tutkimusnäyttöä siitä, että jokin lääkeryhmä olisi toista parempi sairastavuuden tai kuolleisuuden vähentäjänä «Perez MI, Musini VM. Pharmacological interventions...»224.
- Verenpainelääkitys aloitetaan Käypä hoito -suosituksen yleisten periaatteiden mukaisesti. Hoitovaste tarkistetaan 1–3 vuorokauden kuluessa «Varon J. Treatment of acute severe hypertension: c...»225.
Antitromboottinen lääkehoito
- Verihiutale-estäjä on aiheellinen verenpainepotilaille, joilla on todettu valtimosairaus (sepelvaltimotauti, muu kuin eteisvärinään liittyvä iskeeminen aivoverenkierron häiriö tai perifeerinen valtimotauti) «Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration., Ba...»226. Sepelvaltimotaudissa «Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pecto...»187 ja perifeerisessä valtimotaudissa «Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suo...»227 käytetään asetyylisalisyylihappoa (ASA) 100 mg/vrk tai klopidogreelia 75 mg/vrk ja edellä mainituissa aivoverenkierron häiriöissä yleensä ASA:n ja dipyridamolin yhdistelmää tai klopidogreelia «Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomal...»198.
- Ilman kliinisesti todettua valtimosairautta (primaarisessa ehkäisyssä) verihiutale-eston
iskeemisiä tautitapahtumia ehkäisevä vaikutus on vähäinen, 2000-luvulla tehdyissä
tutkimuksissa jopa kyseenalainen. Kallonsisäisten (NNH=1 000) ja muiden vakavien verenvuotojen
(NNH=250) lisääntyminen kumoaa mahdollisen nettohyödyn lähes kokonaan tai johtaa jopa
nettohaittaan «Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration., Ba...»226, «Mahmoud AN, Gad MM, Elgendy AY ym. Efficacy and sa...»228. Ks. Vältä viisaasti -suositus «ASA-hoito verenpainetaudissa»20.
- Verenpainepotilaat eivät tässä suhteessa eroa muista primaarisen ehkäisyn piirissä olevista potilaista «Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration., Ba...»226.
- Eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoito (suora antikoagulantti tai varfariini) on aiheellinen CHA2DS2VASc-riskinarvion mukaan. Ks. Käypä hoito -suositus Eteisvärinä «Eteisvärinä»7, «Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lä...»192.
- Antitromboottista hoitoa käyttävien potilaiden osalta on erityisen tärkeää, että verenpaine on suositusten mukaisesti hallinnassa.
Renaalinen denervaatio
- Tutkimustulokset renaalisen denervaation verenpainetta alentavasta vaikutuksesta vaikeahoitoisen hypertension hoidossa eivät nykyisin puolla sen käyttöä potilashoidossa «Metsärinne K, Mäkikallio T, Booth N, Majamaa H, Is...»229, «Persu A, Jin Y, Baelen M ym. Eligibility for renal...»230, «Mahfoud F, Lüscher TF, Andersson B ym. Expert cons...»231. Ennustenäyttö ja tieto hoidon pitkäaikaisvaikutuksesta verenpaineeseen puuttuvat.
Syyt kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen
- Hoitotavoitteen saavuttamisen esteenä voivat olla lääkäristä, potilaasta tai hoitojärjestelmästä johtuvat seikat taulukko «Syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen...»10, «Carey RM, Muntner P, Bosworth HB ym. Prevention an...»232.
Syy | Ratkaisumahdollisuus |
---|---|
Lääkäri tai hoitaja
|
|
Potilas
|
|
Hoitojärjestelmä
|
|
- Sekundaarisesta hypertensiosta ks. edellä oma kappaleensa.
- Ks. lisätietoa: «Calhoun DA, Jones D, Textor S ym. Resistant hypert...»233, «Sarafidis PA, Bakris GL. Resistant hypertension: a...»234.
Lääkityksen vähentäminen ja lopettaminen
- Lääkityksen asteittaista vähentämistä ja jopa lopettamista voidaan harkita, jos verenpaine on lievässä komplisoitumattomassa hypertensiossa pysynyt toteutuneiden elintapamuutosten ja lääkehoidon vaikutuksesta optimaalisena (< 120/80 mmHg) ainakin yhden vuoden ajan.
- Jos lääkitystä vähennetään tai se lopetetaan, verenpainetta on sen jälkeen ehdottomasti seurattava huolellisesti, koska se usein kohoaa uudelleen «Nelson M, Reid C, Krum H ym. A systematic review o...»235.
- Verenpainelääkityksen hyötyjä ja haittoja ja niiden vaikutusta elämänlaatuun on tarkoin harkittava potilailla, joilla on useita sairauksia tai geriatrisia oireyhtymiä, muistisairauden loppuvaihe tai jatkuva avun tarve jokapäiväisissä toimissa «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173.
- Nämä potilaat ovat usein > 85-vuotiaita, ja kattavasta geriatrisesta arviosta on hyötyä päätöksenteossa.
- Verenpainelääkityksen lopettamisen kokonaisvaikutuksista ja turvallisuudesta ei ole käytettävissä satunnaistettuja tutkimuksia.
Seuranta
- Verenpainelääkkeen aloituksen tai muutoksen jälkeen suositellaan 1–2 kuukauden välein tehtäviä yhteydenottoja, kunnes verenpaineen hoitotasapaino on saavutettu.
- Kun verenpaine on tavoitetasolla, seurantakäyntien tiheys suunnitellaan potilaskohtaisesti lääkityksen, kohde-elinvaurioiden ja muiden sairauksien mukaan «Birtwhistle RV, Godwin MS, Delva MD ym. Randomised...»236. Osasta yhteydenotoista voi vastata sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, jos työnjaosta on niin sovittu «Clark CE, Smith LF, Taylor RS ym. Nurse led interv...»237, taulukko «Verenpainepotilaan arviokäynnin sisältö ...»11. Myös puhelinkontakteja ja sähköistä asiointia voidaan hyödyntää hoitotavoitteessa olevien potilaiden seurannassa.
- Kohonneen verenpaineen kohde-elinvaurioiden ja muiden valtimotautien riskitekijöiden kartoitus on suositeltavaa tehdä ainakin kahden vuoden välein.
- Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö.
- Hoitotavoitteen ulkopuolella olevat ohjataan vastaanotolle ja syyt huonoon hoitovasteeseen selvitetään.
Jokaisella seurantakäynnillä arvioitava: |
|
|
|
|
|
Yksilöllisen harkinnan mukaan 1–2 vuoden välein arvioitava: |
|
|
|
|
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä
Kohonnut verenpaine -suosituksen historiatiedot «Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»21
Puheenjohtaja:
Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jäsenet:
Ilkka Kantola, LKT, dosentti, professori, sisätautien erikoislääkäri, toimialuejohtaja; Tyksin medisiininen toimialue
Päivi Korhonen, LT, professori, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri; Turun yliopiston kliininen laitos, yleislääketiede
Seppo Lehto, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, sisätautien ylilääkäri ja medisiinisen hoidon tulosalueen johtaja; LSHP/Lapin keskussairaala
Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja
Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, nefrologian ylilääkäri ja vastuualuejohtaja; Tyksin medisiininen toimialue
Teemu Niiranen, LT, dosentti, sisätautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, erikoistutkija; Turun yliopisto
Ilkka Pörsti, LT, professori, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja Taysin sisätautien vastuualue
Timo Strandberg, LKT, professori; Helsingin yliopisto, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimuksen keskus
Mikko Syvänne, LT, dosentti, professori, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Ilkka Tikkanen, LKT, professori, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS Vatsakeskus, nefrologia ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Biomedicum 2, Helsinki
Asiantuntijat:
Risto Kaaja, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri; Turun yliopisto
Tuula Tikkanen, LKT, dosentti, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, va ylilääkäri, Helsingin sisätautien poliklinikka
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 10.9.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.
Antti Jula: Sivutoimet: Vastaanotto, Mehiläinen Turku, Pihlajalinna Parainen. Ohjaushankkeet: Suomen Sydänliitto, Ravitsemuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.
Ilkka Kantola: Sivutoimet: Vastaanotto, Terveystalo Pulssi Turku. Tutkimusrahoitus: Amicus, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Idorsia, MSD,Sanofi-Genzyme, Takeda. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Amicus, Sanofi-Genzyme, Takeda. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Amicus, Sanofi-Genzyme, Takeda. Luottamustoimet: Suomen verenpaineyhdistys hallitus.
Päivi Korhonen:Sivutoimet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ylilääkäri; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, erikoislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion, MSD. Luottamustoimet: Duodecim, Suomen Lääketieteen Säätiö, Satakunnan Sydänpiiri, Suomen Verenpaineyhdistys.
Seppo Lehto: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Amgen, Sanofi, Novo, Pfizer, Bayer. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Amgen. Luottamustoimet: SKS preventiojaoksen jäsen, ESC asiantuntijana. Ohjaushankkeet: Pohjois-Savon Sote (PoSoTe).
Eero Mervaala:Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja; Lääketieteellinen asiantuntija (farmakologia), Synlab-laboratoriot. Luottamustoimet: jäsen, Suomen Verenpaineyhdistyksen hallitus; jäsen, Lääketietoverkosto, FIMEA.
Kaj Metsärinne: Sivutoimet: Vastaanotto, Terveystalo Pulssi. Tutkimusrahoitus: Bayer Oy, Novo Nordisk Oy. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Astellas Oy, Baxter Oy, Bayer Oy, Boehringer Ingelheim Oy, Vifor Pharma Oy. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Novo Nordisk Oy. Luottamustoimet: Diabetes Käypä hoito neuvottelukunta.
Teemu Niiranen:Sivutoimet: THL, asiantuntijalääkäri; Rauman kaupunki, erikoislääkäri; Helsingin yliopisto/FIMM, koordinaattori. Tutkimusrahoitus: Apurahat: Suomen akatemia, Emil Aaltosen säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Suomen lääketieteen säätiö, Valtion tutkimusrahoitus. Luottamustoimet: Suomen Verenpaineyhdistys, varapuheenjohtaja.
Ilkka Pörsti: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AstraZeneca. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AstraZeneca. Luottamustoimet: Suomen Verenpaineyhdistyksen hallituksen jäsen, puheenjohtaja 2017-2019; Tampereen tuberkuloosisäätiön hallituksen jäsen; Pirkanmaan kulttuurirahaston Pirkanmaan sydäntutkimusrahaston asiantuntija; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Valtion tutkimusrahatoimikunnan jäsen.
Timo Strandberg: Sivutoimet: Hus, ylilääkäri. Tutkimusrahoitus: Amgen, MSD, NovoNordisk, Sanofi. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Amgen, Boehringer, MSD, NovoNordisk, Orion, Sanofi, Servier. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: NovoNordisk. Luottamustoimet: EUGMS, Suomen verenpaineyhdistyksen hallituksen varajäsen.
Mikko Syvänne: Sivutoimet: Vastaanotto, Suomen Terveystalo, Myyrmäki; vastaanotto, Eiran Lääkäriasema; Coronaria asiantuntija (verenpaineen vuorokausirekisteröintien lausunnot). Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion, Novo Nordisk, Pfizer, Medaffcon. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Novo Nordisk.
Ilkka Tikkanen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AstraZeneca Oy, Boehringer Ingelheim Finland Ky, MSD Finland Oy, Mundipharma Oy, Servier Finland Oy. Muut sidonnaisuudet: Lausuntopalkkio, Coronaria Oy.
Kirjallisuusviite
Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- GBD 2017 Risk Factor Collaborators. Global, regional, and national comparative risk assessment of 84 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks for 195 countries and territories, 1990-2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2018;392:1923-1994 «PMID: 30496105»PubMed
- Mueller NT, Noya-Alarcon O, Contreras M ym. Association of Age With Blood Pressure Across the Lifespan in Isolated Yanomami and Yekwana Villages. JAMA Cardiol 2018;3:1247-1249 «PMID: 30427998»PubMed
- Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L ym. Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Osa 2: Tutkimuksen taulukkoliite. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2013/22. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-054-2
- Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2012/68. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1
- Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M, Salomaa V, Borodulin K, Harlad K, Peltonen M, Jousilahti P, Vartiainen E. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012. Suom Lääkäril 2013;24:1803-9
- Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39:504-18 «PMID: 19959603»PubMed
- Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL),
- Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360:1903-13 «PMID: 12493255»PubMed
- Dzeshka MS, Shantsila A, Shantsila E ym. Atrial Fibrillation and Hypertension. Hypertension 2017;70:854-861 «PMID: 28893897»PubMed
- Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of heart failure in recent hypertension trials. J Hypertens 2008;26:1477-86 «PMID: 18551026»PubMed
- Franco OH, Peeters A, Bonneux L ym. Blood pressure in adulthood and life expectancy with cardiovascular disease in men and women: life course analysis. Hypertension 2005;46:280-6 «PMID: 15983235»PubMed
- Kiiskinen U, Vartiainen E, Puska P ym. Long-term cost and life-expectancy consequences of hypertension. J Hypertens 1998;16:1103-12 «PMID: 9794712»PubMed
- Berry JD, Dyer A, Cai X ym. Lifetime risks of cardiovascular disease. N Engl J Med 2012;366:321-9 «PMID: 22276822»PubMed
- Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721 «PMID: 26932978»PubMed
- Stergiou GS, Alpert B, Mieke S ym. A universal standard for the validation of blood pressure measuring devices: Association for the Advancement of Medical Instrumentation/European Society of Hypertension/International Organization for Standardization (AAMI/ESH/ISO) Collaboration Statement. J Hypertens 2018;36:472-478 «PMID: 29384983»PubMed
- Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39:3021-3104 «PMID: 30165516»PubMed
- Lane D, Beevers M, Barnes N ym. Inter-arm differences in blood pressure: when are they clinically significant? J Hypertens 2002;20:1089-95 «PMID: 12023677»PubMed
- Kimura A, Hashimoto J, Watabe D ym. Patient characteristics and factors associated with inter-arm difference of blood pressure measurements in a general population in Ohasama, Japan. J Hypertens 2004;22:2277-83 «PMID: 15614021»PubMed
- Johansson JK, Puukka PJ, Jula AM. Interarm blood pressure difference and target organ damage in the general population. J Hypertens 2014;32:260-6 «PMID: 24284500»PubMed
- McAlister FA, Straus SE. Evidence based treatment of hypertension. Measurement of blood pressure: an evidence based review. BMJ 2001;322:908-11 «PMID: 11302909»PubMed
- Jula A, Puukka P, Karanko H. Multiple clinic and home blood pressure measurements versus ambulatory blood pressure monitoring. Hypertension 1999;34:261-6 «PMID: 10454451»PubMed
- Kantola I, Vesalainen R, Kangassalo K ym. Bell or diaphragm in the measurement of blood pressure? J Hypertens 2005;23:499-503 «PMID: 15716689»PubMed
- Kallistratos MS, Poulimenos LE, Manolis AJ. Atrial fibrillation and arterial hypertension. Pharmacol Res 2018;128:322-326 «PMID: 29055746»PubMed
- COMMISSION REGULATION (EU) No 847/2012
- Kumpusalo E, Teho A, Laitila R ym. Janus faces of the white coat effect: blood pressure not only rises, it may also fall. J Hum Hypertens 2002;16:725-8 «PMID: 12420197»PubMed
- Fagard RH, Celis H, Thijs L ym. Daytime and nighttime blood pressure as predictors of death and cause-specific cardiovascular events in hypertension. Hypertension 2008;51:55-61 «PMID: 18039980»PubMed
- Angelousi A, Girerd N, Benetos A ym. Association between orthostatic hypotension and cardiovascular risk, cerebrovascular risk, cognitive decline and falls as well as overall mortality: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2014;32:1562-71; discussion 1571 «PMID: 24879490»PubMed
- Kantola I, Jula A, Niiranen T. Ortostaattisen hypotension tutkiminen ja hoito. Suom Lääkäril 2018;74:1811-3
- Niiranen TJ, Mäki J, Puukka P ym. Office, home, and ambulatory blood pressures as predictors of cardiovascular risk. Hypertension 2014;64:281-6 «PMID: 24842916»PubMed
- Bliziotis IA, Destounis A, Stergiou GS. Home versus ambulatory and office blood pressure in predicting target organ damage in hypertension: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2012;30:1289-99 «PMID: 22499289»PubMed
- Niiranen TJ, Hänninen MR, Johansson J ym. Home-measured blood pressure is a stronger predictor of cardiovascular risk than office blood pressure: the Finn-Home study. Hypertension 2010;55:1346-51 «PMID: 20385970»PubMed
- Ward AM, Takahashi O, Stevens R ym. Home measurement of blood pressure and cardiovascular disease: systematic review and meta-analysis of prospective studies. J Hypertens 2012;30:449-56 «PMID: 22241136»PubMed
- Johansson JK, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Factors affecting the difference between morning and evening home blood pressure: the Finn-Home study. Blood Press 2011;20:27-36 «PMID: 20849356»PubMed
- Niiranen TJ, Johansson JK, Reunanen A ym. Optimal schedule for home blood pressure measurement based on prognostic data: the Finn-Home Study. Hypertension 2011;57:1081-6 «PMID: 21482956»PubMed
- Mancia G, Parati G. Ambulatory blood pressure monitoring and organ damage. Hypertension 2000;36:894-900 «PMID: 11082163»PubMed
- Kikuya M, Hansen TW, Thijs L ym. Diagnostic thresholds for ambulatory blood pressure monitoring based on 10-year cardiovascular risk. Circulation 2007;115:2145-52 «PMID: 17420350»PubMed
- Banegas JR, Ruilope LM, de la Sierra A ym. Relationship between Clinic and Ambulatory Blood-Pressure Measurements and Mortality. N Engl J Med 2018;378:1509-1520 «PMID: 29669232»PubMed
- Sega R, Facchetti R, Bombelli M ym. Prognostic value of ambulatory and home blood pressures compared with office blood pressure in the general population: follow-up results from the Pressioni Arteriose Monitorate e Loro Associazioni (PAMELA) study. Circulation 2005;111:1777-83 «PMID: 15809377»PubMed
- Hansen TW, Li Y, Boggia J ym. Predictive role of the nighttime blood pressure. Hypertension 2011;57:3-10 «PMID: 21079049»PubMed
- Niiranen TJ, Asayama K, Thijs L ym. Outcome-driven thresholds for home blood pressure measurement: international database of home blood pressure in relation to cardiovascular outcome. Hypertension 2013;61:27-34 «PMID: 23129700»PubMed
- Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Prevalence and determinants of isolated clinic hypertension in the Finnish population: the Finn-HOME study. J Hypertens 2006;24:463-70 «PMID: 16467649»PubMed
- Ugajin T, Hozawa A, Ohkubo T ym. White-coat hypertension as a risk factor for the development of home hypertension: the Ohasama study. Arch Intern Med 2005;165:1541-6 «PMID: 16009871»PubMed
- Sivén SS, Niiranen TJ, Kantola IM ym. White-coat and masked hypertension as risk factors for progression to sustained hypertension: the Finn-Home study. J Hypertens 2016;34:54-60 «PMID: 26630213»PubMed
- Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H ym. Prognosis of "masked" hypertension and "white-coat" hypertension detected by 24-h ambulatory blood pressure monitoring 10-year follow-up from the Ohasama study. J Am Coll Cardiol 2005;46:508-15 «PMID: 16053966»PubMed
- Stergiou GS, Asayama K, Thijs L ym. Prognosis of white-coat and masked hypertension: International Database of HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome. Hypertension 2014;63:675-82 «PMID: 24420553»PubMed
- Verdecchia P, Reboldi GP, Angeli F ym. Short- and long-term incidence of stroke in white-coat hypertension. Hypertension 2005;45:203-8 «PMID: 15596572»PubMed
- Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Comparison of agreement between clinic and home-measured blood pressure in the Finnish population: the Finn-HOME Study. J Hypertens 2006;24:1549-55 «PMID: 16877957»PubMed
- Mancia G, Facchetti R, Bombelli M ym. Long-term risk of mortality associated with selective and combined elevation in office, home, and ambulatory blood pressure. Hypertension 2006;47:846-53 «PMID: 16567588»PubMed
- Hansen TW, Jeppesen J, Rasmussen S ym. Ambulatory blood pressure monitoring and risk of cardiovascular disease: a population based study. Am J Hypertens 2006;19:243-50 «PMID: 16500508»PubMed
- Wang GL, Li Y, Staessen JA ym. Anthropometric and lifestyle factors associated with white-coat, masked and sustained hypertension in a Chinese population. J Hypertens 2007;25:2398-405 «PMID: 17984660»PubMed
- Björklund K, Lind L, Zethelius B ym. Isolated ambulatory hypertension predicts cardiovascular morbidity in elderly men. Circulation 2003;107:1297-302 «PMID: 12628951»PubMed
- Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Metabolic risk factors and masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hum Hypertens 2014;28:421-6 «PMID: 24384630»PubMed
- Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Determinants of masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hypertens 2011;29:1880-8 «PMID: 21841499»PubMed
- Sega R, Trocino G, Lanzarotti A ym. Alterations of cardiac structure in patients with isolated office, ambulatory, or home hypertension: Data from the general population (Pressione Arteriose Monitorate E Loro Associazioni [PAMELA] Study). Circulation 2001;104:1385-92 «PMID: 11560854»PubMed
- Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Comparison of home and ambulatory blood pressure measurement in the diagnosis of masked hypertension. J Hypertens 2010;28:709-14 «PMID: 20061982»PubMed
- Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Target organ damage and masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hypertens 2013;31:1136-43 «PMID: 23466942»PubMed
- Bobrie G, Chatellier G, Genes N ym. Cardiovascular prognosis of "masked hypertension" detected by blood pressure self-measurement in elderly treated hypertensive patients. JAMA 2004;291:1342-9 «PMID: 15026401»PubMed
- Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Prognostic significance of masked and white-coat hypertension in the general population: the Finn-Home Study. J Hypertens 2012;30:705-12 «PMID: 22278146»PubMed
- Tikkanen T, Lindgren L, Tikkanen I ym. Pseudohypertensio - harvinainen vai yleinen verenpaineen hoidon pulmatilanne? Duodecim 1995;111:858-62
- Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Stewart MH, Lavie CJ, Shah S ym. Prognostic Implications of Left Ventricular Hypertrophy. Prog Cardiovasc Dis 2018;61:446-455 «PMID: 30408469»PubMed
- He FJ, Burnier M, Macgregor GA. Nutrition in cardiovascular disease: salt in hypertension and heart failure. Eur Heart J 2011;32:3073-80 «PMID: 21705359»PubMed
- MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect of weight reduction on left ventricular mass. A randomized controlled trial in young, overweight hypertensive patients. N Engl J Med 1986;314:334-9 «PMID: 2935737»PubMed
- SOKOLOW M, LYON TP. The ventricular complex in left ventricular hypertrophy as obtained by unipolar precordial and limb leads. Am Heart J 1949;37:161-86 «PMID: 18107386»PubMed
- Molloy TJ, Okin PM, Devereux RB ym. Electrocardiographic detection of left ventricular hypertrophy by the simple QRS voltage-duration product. J Am Coll Cardiol 1992;20:1180-6 «PMID: 1401620»PubMed
- Schillaci G, Verdecchia P, Borgioni C ym. Improved electrocardiographic diagnosis of left ventricular hypertrophy. Am J Cardiol 1994;74:714-9 «PMID: 7942532»PubMed
- Varis JP, Puukka PJ, Karanko HM ym. Risk assessment of echocardiographic left ventricular hypertrophy with electrocardiography, body mass index and blood pressure. Blood Press 2014;23:39-46 «PMID: 23772751»PubMed
- Gerstein HC, Mann JF, Yi Q ym. Albuminuria and risk of cardiovascular events, death, and heart failure in diabetic and nondiabetic individuals. JAMA 2001;286:421-6 «PMID: 11466120»PubMed
- Anavekar NS, McMurray JJ, Velazquez EJ ym. Relation between renal dysfunction and cardiovascular outcomes after myocardial infarction. N Engl J Med 2004;351:1285-95 «PMID: 15385655»PubMed
- Gall MA, Borch-Johnsen K, Hougaard P ym. Albuminuria and poor glycemic control predict mortality in NIDDM. Diabetes 1995;44:1303-9 «PMID: 7589828»PubMed
- Pontremoli R, Sofia A, Ravera M ym. Prevalence and clinical correlates of microalbuminuria in essential hypertension: the MAGIC Study. Microalbuminuria: A Genoa Investigation on Complications. Hypertension 1997;30:1135-43 «PMID: 9369267»PubMed
- Rodicio JL, Campo C, Ruilope LM. Microalbuminuria in essential hypertension. Kidney Int Suppl 1998;68:S51-4 «PMID: 9839284»PubMed
- Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2007 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Breslin DJ, Gifford RW Jr, Fairbairn JF 2nd ym. Prognostic importance of ophthalmoscopic findings in essential hypertension. JAMA 1966;195:335-8 «PMID: 5951889»PubMed
- FRANT R, GROEN J. Prognosis of vascular hypertension; a 9 year follow-up study of 418 cases. Arch Intern Med (Chic) 1950;85:727-50 «PMID: 15414008»PubMed
- Ong YT, Wong TY, Klein R ym. Hypertensive retinopathy and risk of stroke. Hypertension 2013;62:706-11 «PMID: 23940194»PubMed
- Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension: The Task Force for the management of arterial hypertension of the European Society of Cardiology and the European Society of Hypertension: The Task Force for the management of arterial hypertension of the European Society of Cardiology and the European Society of Hypertension. J Hypertens 2018;36:1953-2041 «PMID: 30234752»PubMed
- Tikkanen T. Lääkkeiden ja nautintoaineiden aiheuttama hypertensio. Käyt Lääk 1998;41:88–94
- Grossman E, Messerli FH. Drug-induced hypertension: an unappreciated cause of secondary hypertension. Am J Med 2012;125:14-22 «PMID: 22195528»PubMed
- Rossi GP, Seccia TM, Maniero C ym. Drug-related hypertension and resistance to antihypertensive treatment: a call for action. J Hypertens 2011;29:2295-309 «PMID: 22002334»PubMed
- Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Tikkanen I, Tikkanen T. Sekundaariset hypertensiot. Kirjassa: Kardiologia, 3. uudistettu painos. Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J ym. (Toim.), Kustannus Oy Duodecim 2016, 1296 s.
- Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39:3021-3104 «PMID: 30165516»PubMed
- Whelton PK, Carey RM, Aronow WS ym. 2017 ACC/AHA/AAPA/ABC/ACPM/AGS/APhA/ASH/ASPC/NMA/PCNA Guideline for the Prevention, Detection, Evaluation, and Management of High Blood Pressure in Adults: A Report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Clinical Practice Guidelines. Hypertension 2018;71:e13-e115 «PMID: 29133356»PubMed
- Kastarinen M, Laatikainen T, Salomaa V ym. Trends in lifestyle factors affecting blood pressure in hypertensive and normotensive Finns during 1982-2002. J Hypertens 2007;25:299-305 «PMID: 17211236»PubMed
- Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L ym. Sodium in the Finnish diet: 20-year trends in urinary sodium excretion among the adult population. Eur J Clin Nutr 2006;60:965-70 «PMID: 16482074»PubMed
- Reinivuo H, Valsta LM, Laatikainen T ym. Sodium in the Finnish diet: II trends in dietary sodium intake and comparison between intake and 24-h excretion of sodium. Eur J Clin Nutr 2006;60:1160-7 «PMID: 16639417»PubMed
- Puska P, Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P, Paavola M (toim.). The North Karelia Project: From North Karelia to national action. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki University Printing House, Helsinki 2009. 309 s. www.thl.fi/documents/189940/261635/Teema%202009%201.pdf
- Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (toim.) Nutrition in Finland - The Ntional FinDiet2017 Survey. THL Raportti 12/2018
- Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) Finravinto 2007 -tutkimus. The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/2008.https://www.julkari.fi/handle/10024/109891
- Helldán A, Raulio S, Kosola M ym. Finravinto 2012 -tutkimus. The National FINDIET 2012 Survey. THL Raportti 16/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-951-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-951-0
- Ovaskainen ML, Tapanainen H, Raulio S ym. Finnravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007-2012. Suom Lääkär 2014; 69:1067-72
- Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) Finravinto 2007 -tutkimus. The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/2008
- Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C (toim). Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. THL. Yliopistopaino 2010. Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/80301
- Kastarinen MJ, Puska PM, Korhonen MH ym. Non-pharmacological treatment of hypertension in primary health care: a 2-year open randomized controlled trial of lifestyle intervention against hypertension in eastern Finland. J Hypertens 2002;20:2505-12 «PMID: 12473876»PubMed
- Commission of the European Communities. Reports of the Scientific Committee for Food (Thirty-first series). Nutrient and energy intakes for the European Community. Luxembourg, 1993 «https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/sci-com_scf_out89.pdf»13
- Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Results for 24 hour urinary sodium and potassium excretion. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1988;297:319-28 «PMID: 3416162»PubMed
- Elliott P, Stamler J, Nichols R ym. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1996;312:1249-53 «PMID: 8634612»PubMed
- Perry IJ, Beevers DG. Salt intake and stroke: a possible direct effect. J Hum Hypertens 1992;6:23-5 «PMID: 1583626»PubMed
- Yamori Y, Nara Y, Mizushima S ym. Nutritional factors for stroke and major cardiovascular diseases: international epidemiological comparison of dietary prevention. Health Rep 1994;6:22-7 «PMID: 7919085»PubMed
- Alderman MH, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium intake and mortality: the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I). Lancet 1998;351:781-5 «PMID: 9519949»PubMed
- Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001;357:848-51 «PMID: 11265954»PubMed
- He J, Ogden LG, Vupputuri S ym. Dietary sodium intake and subsequent risk of cardiovascular disease in overweight adults. JAMA 1999;282:2027-34 «PMID: 10591385»PubMed
- Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 «PMID: 19934192»PubMed
- Mente A, O'Donnell M, Rangarajan S ym. Urinary sodium excretion, blood pressure, cardiovascular disease, and mortality: a community-level prospective epidemiological cohort study. Lancet 2018;392:496-506 «PMID: 30129465»PubMed
- Cobb LK, Anderson CA, Elliott P ym. Methodological issues in cohort studies that relate sodium intake to cardiovascular disease outcomes: a science advisory from the American Heart Association. Circulation 2014;129:1173-86 «PMID: 24515991»PubMed
- Cappuccio FP, Beer M, Strazzullo P ym. Population dietary salt reduction and the risk of cardiovascular disease. A scientific statement from the European Salt Action Network. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2018;29:107-114 «PMID: 30583888»PubMed
- Campbell NRC, He FJ, Tan M ym. The International Consortium for Quality Research on Dietary Sodium/Salt (TRUE) position statement on the use of 24-hour, spot, and short duration (<24 hours) timed urine collections to assess dietary sodium intake. J Clin Hypertens (Greenwich) 2019;21:700-709 «PMID: 31087778»PubMed
- He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term salt reduction on blood pressure (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 4, 2008. Chichester, UK: John Wiley & Sons, Ltd.
- He FJ, MacGregor GA. Importance of salt in determining blood pressure in children: meta-analysis of controlled trials. Hypertension 2006;48:861-9 «PMID: 17000923»PubMed
- He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term modest salt reduction on blood pressure. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004937 «PMID: 15266549»PubMed
- Cook NR, Cutler JA, Obarzanek E ym. Long term effects of dietary sodium reduction on cardiovascular disease outcomes: observational follow-up of the trials of hypertension prevention (TOHP). BMJ 2007;334:885-8 «PMID: 17449506»PubMed
- Bibbins-Domingo K, Chertow GM, Coxson PG ym. Projected effect of dietary salt reductions on future cardiovascular disease. N Engl J Med 2010;362:590-9 «PMID: 20089957»PubMed
- He FJ, MacGregor GA. Salt reduction lowers cardiovascular risk: meta-analysis of outcome trials. Lancet 2011;378:380-2 «PMID: 21803192»PubMed
- Cook NR, Cutler JA, Obarzanek E ym. Long term effects of dietary sodium reduction on cardiovascular disease outcomes: observational follow-up of the trials of hypertension prevention (TOHP). BMJ 2007;334:885-8 «PMID: 17449506»PubMed
- Khaw KT, Barrett-Connor E. Dietary potassium and stroke-associated mortality. A 12-year prospective population study. N Engl J Med 1987;316:235-40 «PMID: 3796701»PubMed
- Aro A, Pietinen P, Valsta LM ym. Lack of effect on blood pressure by low fat diets with different fatty acid compositions. J Hum Hypertens 1998;12:383-9 «PMID: 9705040»PubMed
- Jula A, Marniemi J, Huupponen R ym. Effects of diet and simvastatin on serum lipids, insulin, and antioxidants in hypercholesterolemic men: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287:598-605 «PMID: 11829698»PubMed
- Huai P, Xun H, Reilly KH ym. Physical activity and risk of hypertension: a meta-analysis of prospective cohort studies. Hypertension 2013;62:1021-6 «PMID: 24082054»PubMed
- U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036, October 2008. www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf http://www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf(63 s.)
- Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Neter JE, Stam BE, Kok FJ ym. Influence of weight reduction on blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials. Hypertension 2003;42:878-84 «PMID: 12975389»PubMed
- Horvath K, Jeitler K, Siering U ym. Long-term effects of weight-reducing interventions in hypertensive patients: systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2008;168:571-80 «PMID: 18362248»PubMed
- Aucott L, Rothnie H, McIntyre L ym. Long-term weight loss from lifestyle intervention benefits blood pressure?: a systematic review. Hypertension 2009;54:756-62 «PMID: 19704106»PubMed
- Siebenhofer A, Jeitler K, Berghold A ym. Long-term effects of weight-reducing diets in hypertensive patients. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008274 «PMID: 21901719»PubMed
- Gloy VL, Briel M, Bhatt DL ym. Bariatric surgery versus non-surgical treatment for obesity: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2013;347:f5934 «PMID: 24149519»PubMed
- Siebenhofer A, Horvath K, Jeitler K ym. Long-term effects of weight-reducing drugs in hypertensive patients. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD007654 «PMID: 19588440»PubMed
- Pereira MJ, Eriksson JW. Emerging Role of SGLT-2 Inhibitors for the Treatment of Obesity. Drugs 2019;79:219-230 «PMID: 30701480»PubMed
- Zelniker TA, Wiviott SD, Raz I ym. SGLT2 inhibitors for primary and secondary prevention of cardiovascular and renal outcomes in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis of cardiovascular outcome trials. Lancet 2019;393:31-39 «PMID: 30424892»PubMed
- Sun F, Wu S, Guo S ym. Impact of GLP-1 receptor agonists on blood pressure, heart rate and hypertension among patients with type 2 diabetes: A systematic review and network meta-analysis. Diabetes Res Clin Pract 2015;110:26-37 «PMID: 26358202»PubMed
- Thomas MC, Cherney DZI. The actions of SGLT2 inhibitors on metabolism, renal function and blood pressure. Diabetologia 2018;61:2098-2107 «PMID: 30132034»PubMed
- Fagerberg B, Andersson OK, Isaksson B ym. Blood pressure control during weight reduction in obese hypertensive men: separate effects of sodium and energy restriction. Br Med J (Clin Res Ed) 1984;288:11-4 «PMID: 6418295»PubMed
- Bao DQ, Mori TA, Burke V ym. Effects of dietary fish and weight reduction on ambulatory blood pressure in overweight hypertensives. Hypertension 1998;32:710-7 «PMID: 9774368»PubMed
- Marmot MG, Elliott P, Shipley MJ ym. Alcohol and blood pressure: the INTERSALT study. BMJ 1994;308:1263-7 «PMID: 7802765»PubMed
- Gill JS, Shipley MJ, Tsementzis SA ym. Alcohol consumption--a risk factor for hemorrhagic and non-hemorrhagic stroke. Am J Med 1991;90:489-97 «PMID: 2012089»PubMed
- Puddey IB, Parker M, Beilin LJ ym. Effects of alcohol and caloric restrictions on blood pressure and serum lipids in overweight men. Hypertension 1992;20:533-41 «PMID: 1356922»PubMed
- Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Spence JD, Barnett PA, Linden W ym. Lifestyle modifications to prevent and control hypertension. 7. Recommendations on stress management. Canadian Hypertension Society, Canadian Coalition for High Blood Pressure Prevention and Control, Laboratory Centre for Disease Control at Health Canada, Heart and Stroke Foundation of Canada. CMAJ 1999;160:S46-50 «PMID: 10333853»PubMed
- Nakao M, Yano E, Nomura S ym. Blood pressure-lowering effects of biofeedback treatment in hypertension: a meta-analysis of randomized controlled trials. Hypertens Res 2003;26:37-46 «PMID: 12661911»PubMed
- Canter PH, Ernst E. Insufficient evidence to conclude whether or not Transcendental Meditation decreases blood pressure: results of a systematic review of randomized clinical trials. J Hypertens 2004;22:2049-54 «PMID: 15480084»PubMed
- Dickinson H, Campbell F, Beyer F ym. Relaxation therapies for the management of primary hypertension in adults: a Cochrane review. J Hum Hypertens 2008;22:809-20 «PMID: 18548088»PubMed
- Lee MS, Pittler MH, Guo R ym. Qigong for hypertension: a systematic review of randomized clinical trials. J Hypertens 2007;25:1525-32 «PMID: 17620944»PubMed
- Yeh GY, Wang C, Wayne PM ym. The effect of tai chi exercise on blood pressure: a systematic review. Prev Cardiol 2008;11:82-9 «PMID: 18401235»PubMed
- Lee H, Kim SY, Park J ym. Acupuncture for lowering blood pressure: systematic review and meta-analysis. Am J Hypertens 2009;22:122-8 «PMID: 19008863»PubMed
- Minami J, Ishimitsu T, Matsuoka H. Effects of smoking cessation on blood pressure and heart rate variability in habitual smokers. Hypertension 1999;33:586-90 «PMID: 9931170»PubMed
- Groppelli A, Giorgi DM, Omboni S ym. Persistent blood pressure increase induced by heavy smoking. J Hypertens 1992;10:495-9 «PMID: 1317911»PubMed
- Linneberg A, Jacobsen RK, Skaaby T ym. Effect of Smoking on Blood Pressure and Resting Heart Rate: A Mendelian Randomization Meta-Analysis in the CARTA Consortium. Circ Cardiovasc Genet 2015;8:832-41 «PMID: 26538566»PubMed
- Choudhary MK, Eräranta A, Tikkakoski AJ ym. Effect of present versus previous smoking on non-invasive haemodynamics. Sci Rep 2018;8:13643 «PMID: 30206258»PubMed
- Oncken CA, White WB, Cooney JL ym. Impact of smoking cessation on ambulatory blood pressure and heart rate in postmenopausal women. Am J Hypertens 2001;14:942-9 «PMID: 11587162»PubMed
- Ursoniu S, Mikhailidis DP, Serban MC ym. The effect of statins on cardiovascular outcomes by smoking status: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Pharmacol Res 2017;122:105-117 «PMID: 28602797»PubMed
- Booth JN 3rd, Colantonio LD, Howard G ym. Healthy lifestyle factors and incident heart disease and mortality in candidates for primary prevention with statin therapy. Int J Cardiol 2016;207:196-202 «PMID: 26803243»PubMed
- Wong ND. Epidemiological studies of CHD and the evolution of preventive cardiology. Nat Rev Cardiol 2014;11:276-89 «PMID: 24663092»PubMed
- WHO. Guideline: Sodium intake for adults and children. Geneva, World Health Organization (WHO), 2012
- Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. Tampere 2014. ISBN 978-952-453-800-8 (painettu), ISBN 978-952-453-801-5 (verkkojulkaisu)
- Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto). Pakkausmerkintäopas. Eviran ohje 17005/3, 2008.http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/
- Pescatello LS, Franklin BA, Fagard R ym. American College of Sports Medicine position stand. Exercise and hypertension. Med Sci Sports Exerc 2004;36:533-53 «PMID: 15076798»PubMed
- Clinical Guidelines on the Identification, Evaluation, and Treatment of Overweight and Obesity in Adults--The Evidence Report. National Institutes of Health. Obes Res 1998;6 Suppl 2:51S-209S «PMID: 9813653»PubMed
- Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose combination treatment with blood pressure lowering drugs: analysis of 354 randomised trials. BMJ 2003;326:1427 «PMID: 12829555»PubMed
- Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Collaboration.. Effects of different blood-pressure-lowering regimens on major cardiovascular events: results of prospectively-designed overviews of randomised trials. Lancet 2003;362:1527-35 «PMID: 14615107»PubMed
- MacMahon S, Rodgers A. The effects of blood pressure reduction in older patients: an overview of five randomized controlled trials in elderly hypertensives. Clin Exp Hypertens 1993;15:967-78 «PMID: 8268901»PubMed
- Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG ym. Effects of intensive blood-pressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. HOT Study Group. Lancet 1998;351:1755-62 «PMID: 9635947»PubMed
- Psaty BM, Smith NL, Siscovick DS ym. Health outcomes associated with antihypertensive therapies used as first-line agents. A systematic review and meta-analysis. JAMA 1997;277:739-45 «PMID: 9042847»PubMed
- Psaty BM, Lumley T, Furberg CD ym. Health outcomes associated with various antihypertensive therapies used as first-line agents: a network meta-analysis. JAMA 2003;289:2534-44 «PMID: 12759325»PubMed
- Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Collaboration., Turnbull F, Neal B ym. Effects of different regimens to lower blood pressure on major cardiovascular events in older and younger adults: meta-analysis of randomised trials. BMJ 2008;336:1121-3 «PMID: 18480116»PubMed
- Turnbull F, Woodward M, Neal B ym. Do men and women respond differently to blood pressure-lowering treatment? Results of prospectively designed overviews of randomized trials. Eur Heart J 2008;29:2669-80 «PMID: 18852183»PubMed
- Turnbull F, Neal B, Algert C ym. Effects of different blood pressure-lowering regimens on major cardiovascular events in individuals with and without diabetes mellitus: results of prospectively designed overviews of randomized trials. Arch Intern Med 2005;165:1410-9 «PMID: 15983291»PubMed
- Calhoun DA. Use of aldosterone antagonists in resistant hypertension. Prog Cardiovasc Dis 2006;48:387-96 «PMID: 16714158»PubMed
- Moser M, Hebert PR. Prevention of disease progression, left ventricular hypertrophy and congestive heart failure in hypertension treatment trials. J Am Coll Cardiol 1996;27:1214-8 «PMID: 8609345»PubMed
- Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure lowering drugs in the prevention of cardiovascular disease: meta-analysis of 147 randomised trials in the context of expectations from prospective epidemiological studies. BMJ 2009;338:b1665 «PMID: 19454737»PubMed
- SPRINT Research Group., Wright JT Jr, Williamson JD ym. A Randomized Trial of Intensive versus Standard Blood-Pressure Control. N Engl J Med 2015;373:2103-16 «PMID: 26551272»PubMed
- Beckett NS, Peters R, Fletcher AE ym. Treatment of hypertension in patients 80 years of age or older. N Engl J Med 2008;358:1887-98 «PMID: 18378519»PubMed
- Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension Management in Older and Frail Older Patients. Circ Res 2019;124:1045-1060 «PMID: 30920928»PubMed
- Ahola TL, Johansson JK, Jula AM. Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia. SLL 2016;71:219-
- Chapman N, Dobson J, Wilson S ym. Effect of spironolactone on blood pressure in subjects with resistant hypertension. Hypertension 2007;49:839-45 «PMID: 17309946»PubMed
- ONTARGET Investigators., Yusuf S, Teo KK ym. Telmisartan, ramipril, or both in patients at high risk for vascular events. N Engl J Med 2008;358:1547-59 «PMID: 18378520»PubMed
- Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension. Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). SHEP Cooperative Research Group. JAMA 1991;265:3255-64 «PMID: 2046107»PubMed
- Staessen JA, Fagard R, Thijs L ym. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension. The Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) Trial Investigators. Lancet 1997;350:757-64 «PMID: 9297994»PubMed
- Kjeldsen SE, Dahlöf B, Devereux RB ym. Effects of losartan on cardiovascular morbidity and mortality in patients with isolated systolic hypertension and left ventricular hypertrophy: a Losartan Intervention for Endpoint Reduction (LIFE) substudy. JAMA 2002;288:1491-8 «PMID: 12243636»PubMed
- Hansson L, Lindholm LH, Ekbom T ym. Randomised trial of old and new antihypertensive drugs in elderly patients: cardiovascular mortality and morbidity the Swedish Trial in Old Patients with Hypertension-2 study. Lancet 1999;354:1751-6 «PMID: 10577635»PubMed
- Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Zinman B, Wanner C, Lachin JM ym. Empagliflozin, Cardiovascular Outcomes, and Mortality in Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2015;373:2117-28 «PMID: 26378978»PubMed
- Neal B, Perkovic V, Mahaffey KW ym. Canagliflozin and Cardiovascular and Renal Events in Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2017;377:644-657 «PMID: 28605608»PubMed
- Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Salvetti M, Paini A, Bertacchini F ym. Changes in left ventricular geometry during antihypertensive treatment. Pharmacol Res 2018;134:193-199 «PMID: 29959031»PubMed
- Dahlöf B, Gosse P, Guéret P ym. Perindopril/indapamide combination more effective than enalapril in reducing blood pressure and left ventricular mass: the PICXEL study. J Hypertens 2005;23:2063-70 «PMID: 16208150»PubMed
- Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Stabiili sepelvaltimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Thomopoulos C, Parati G, Zanchetti A. Effects of blood pressure-lowering treatment. 6. Prevention of heart failure and new-onset heart failure--meta-analyses of randomized trials. J Hypertens 2016;34:373-84; discussion 384 «PMID: 26780184»PubMed
- Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Ettehad D, Emdin CA, Kiran A ym. Blood pressure lowering for prevention of cardiovascular disease and death: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2016;387:957-967 «PMID: 26724178»PubMed
- Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL ym. 2017 ESC Guidelines on the Diagnosis and Treatment of Peripheral Arterial Diseases, in collaboration with the European Society for Vascular Surgery (ESVS): Document covering atherosclerotic disease of extracranial carotid and vertebral, mesenteric, renal, upper and lower extremity arteriesEndorsed by: the European Stroke Organization (ESO)The Task Force for the Diagnosis and Treatment of Peripheral Arterial Diseases of the European Society of Cardiology (ESC) and of the European Society for Vascular Surgery (ESVS). Eur Heart J 2018;39:763-816 «PMID: 28886620»PubMed
- Diehm N, Schmidli J, Setacci C ym. Chapter III: Management of cardiovascular risk factors and medical therapy. Eur J Vasc Endovasc Surg 2011;42 Suppl 2:S33-42 «PMID: 22172471»PubMed
- Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke or transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the american heart association/american stroke association. Stroke 2011;42:227-76 «PMID: 20966421»PubMed
- PROGRESS Collaborative Group.. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure-lowering regimen among 6,105 individuals with previous stroke or transient ischaemic attack. Lancet 2001;358:1033-41 «PMID: 11589932»PubMed
- Schrader J, Lüders S, Kulschewski A ym. Morbidity and Mortality After Stroke, Eprosartan Compared with Nitrendipine for Secondary Prevention: principal results of a prospective randomized controlled study (MOSES). Stroke 2005;36:1218-26 «PMID: 15879332»PubMed
- Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 8.6.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognitive Dysfunction in Hypertension. Circ Res 2019;124:1025-1044 «PMID: 30920929»PubMed
- Antikainen R, Strandberg T, Tuomilehto J. Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen lääkehoito kannattaa. Suom Lääkäril 2009;64:909-13
- Hakala SM, Tilvis RS, Strandberg TE. Blood pressure and mortality in an older population. A 5-year follow-up of the Helsinki Ageing Study. Eur Heart J 1997;18:1019-23 «PMID: 9183596»PubMed
- Rastas S, Pirttilä T, Viramo P ym. Association between blood pressure and survival over 9 years in a general population aged 85 and older. J Am Geriatr Soc 2006;54:912-8 «PMID: 16776785»PubMed
- Boshuizen HC, Izaks GJ, van Buuren S ym. Blood pressure and mortality in elderly people aged 85 and older: community based study. BMJ 1998;316:1780-4 «PMID: 9624064»PubMed
- van Bemmel T, Gussekloo J, Westendorp RG ym. In a population-based prospective study, no association between high blood pressure and mortality after age 85 years. J Hypertens 2006;24:287-92 «PMID: 16508574»PubMed
- Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The age-dependent relation of blood pressure to cognitive function and dementia. Lancet Neurol 2005;4:487-99 «PMID: 16033691»PubMed
- van Bemmel T, Holman ER, Gussekloo J ym. Low blood pressure in the very old, a consequence of imminent heart failure: the Leiden 85-plus Study. J Hum Hypertens 2009;23:27-32 «PMID: 18650839»PubMed
- Gottesman RF. Should Hypertension Be Treated in Late Life to Preserve Cognitive Function? Con Side of the Argument. Hypertension 2018;71:787-792 «PMID: 29643178»PubMed
- Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Somes GW, Pahor M, Shorr RI ym. The role of diastolic blood pressure when treating isolated systolic hypertension. Arch Intern Med 1999;159:2004-9 «PMID: 10510985»PubMed
- Wang JG, Staessen JA, Franklin SS ym. Systolic and diastolic blood pressure lowering as determinants of cardiovascular outcome. Hypertension 2005;45:907-13 «PMID: 15837826»PubMed
- Blanco PJ, Müller LO, Spence JD. Blood pressure gradients in cerebral arteries: a clue to pathogenesis of cerebral small vessel disease. Stroke Vasc Neurol 2017;2:108-117 «PMID: 28989801»PubMed
- Hilgers KF, Mann JF. ACE inhibitors versus AT(1) receptor antagonists in patients with chronic renal disease. J Am Soc Nephrol 2002;13:1100-8 «PMID: 11912272»PubMed
- Chobanian AV, Bakris GL, Black HR ym. The Seventh Report of the Joint National Committee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure: the JNC 7 report. JAMA 2003;289:2560-72 «PMID: 12748199»PubMed
- Farsang C, Kiss I, Tykarski A, Narkiewicz K. Treatment of hypertension in patients with chronic obstuctive pulmonary disease (COPD). ESH nes letter 2016; 17:nr.62
- Löfdahl CG. Antihypertensive drugs and airway function, with special reference to calcium channel blockade. J Cardiovasc Pharmacol 1989;14 Suppl 10:S40-51; discussion S59-62 «PMID: 2483571»PubMed
- Regitz-Zagrosek V, Roos-Hesselink JW, Bauersachs J ym. 2018 ESC Guidelines for the management of cardiovascular diseases during pregnancy. Eur Heart J 2018;39:3165-3241 «PMID: 30165544»PubMed
- Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive drug therapy for mild to moderate hypertension during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2018;10:CD002252 «PMID: 30277556»PubMed
- Nabhan AF, Elsedawy MM. Tight control of mild-moderate pre-existing or non-proteinuric gestational hypertension. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD006907 «PMID: 21735406»PubMed
- Magee LA, von Dadelszen P, Rey E ym. Less-tight versus tight control of hypertension in pregnancy. N Engl J Med 2015;372:407-17 «PMID: 25629739»PubMed
- von Dadelszen P, Ornstein MP, Bull SB ym. Fall in mean arterial pressure and fetal growth restriction in pregnancy hypertension: a meta-analysis. Lancet 2000;355:87-92 «PMID: 10675164»PubMed
- Magee LA, Duley L. Oral beta-blockers for mild to moderate hypertension during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD002863 «PMID: 12917933»PubMed
- Mastrobattista JM. Angiotensin converting enzyme inhibitors in pregnancy. Semin Perinatol 1997;21:124-34 «PMID: 9201818»PubMed
- Papadopoulos DP, Mourouzis I, Thomopoulos C ym. Hypertension crisis. Blood Press 2010;19:328-36 «PMID: 20504242»PubMed
- Perez MI, Musini VM. Pharmacological interventions for hypertensive emergencies. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD003653 «PMID: 18254026»PubMed
- Varon J. Treatment of acute severe hypertension: current and newer agents. Drugs 2008;68:283-97 «PMID: 18257607»PubMed
- Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration., Baigent C, Blackwell L ym. Aspirin in the primary and secondary prevention of vascular disease: collaborative meta-analysis of individual participant data from randomised trials. Lancet 2009;373:1849-60 «PMID: 19482214»PubMed
- Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 25.9.2019) Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Mahmoud AN, Gad MM, Elgendy AY ym. Efficacy and safety of aspirin for primary prevention of cardiovascular events: a meta-analysis and trial sequential analysis of randomized controlled trials. Eur Heart J 2019;40:607-617 «PMID: 30561620»PubMed
- Metsärinne K, Mäkikallio T, Booth N, Majamaa H, Isojärvi J, Roine RP. Munuaisvaltimon sympaattinen denervaatio hoitoresistentin hypertension hoidossa. Suom Lääkäril 2013;68:1967-72
- Persu A, Jin Y, Baelen M ym. Eligibility for renal denervation: experience at 11 European expert centers. Hypertension 2014;63:1319-25 «PMID: 24664290»PubMed
- Mahfoud F, Lüscher TF, Andersson B ym. Expert consensus document from the European Society of Cardiology on catheter-based renal denervation. Eur Heart J 2013;34:2149-57 «PMID: 23620497»PubMed
- Carey RM, Muntner P, Bosworth HB ym. Prevention and Control of Hypertension: JACC Health Promotion Series. J Am Coll Cardiol 2018;72:1278-1293 «PMID: 30190007»PubMed
- Calhoun DA, Jones D, Textor S ym. Resistant hypertension: diagnosis, evaluation, and treatment. A scientific statement from the American Heart Association Professional Education Committee of the Council for High Blood Pressure Research. Hypertension 2008;51:1403-19 «PMID: 18391085»PubMed
- Sarafidis PA, Bakris GL. Resistant hypertension: an overview of evaluation and treatment. J Am Coll Cardiol 2008;52:1749-57 «PMID: 19022154»PubMed
- Nelson M, Reid C, Krum H ym. A systematic review of predictors of maintenance of normotension after withdrawal of antihypertensive drugs. Am J Hypertens 2001;14:98-105 «PMID: 11243314»PubMed
- Birtwhistle RV, Godwin MS, Delva MD ym. Randomised equivalence trial comparing three month and six month follow up of patients with hypertension by family practitioners. BMJ 2004;328:204 «PMID: 14726370»PubMed
- Clark CE, Smith LF, Taylor RS ym. Nurse led interventions to improve control of blood pressure in people with hypertension: systematic review and meta-analysis. BMJ 2010;341:c3995 «PMID: 20732968»PubMed