Päänsärky (lapset)
Ota käyttöön
- Päänsärkypäiväkirja «http://bit.ly/2ByOse8»1
- Migreenin ja jännistyspäänsäryn erot (Migreeni-suositus) «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36050#T2»2
- Taulukko: Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä «Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. ...»1
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin tutkimuksia tai lääkehoitoa.
- Toimintaa haittaavat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi.
- Lasten migreenikohtausten ja toimintaa haittaavien päänsärkyjen hoitoon sopivat ensisijaisina lääkkeinä parasetamoli ja ibuprofeeni.
- Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla. Sumatriptaaninenäsuihkeiden tehosta on riittävä näyttö lasten migreenin hoidossa. Myös ritsatriptaanitabletit ja tsolmitriptaaninenäsuihke saattavat olla tehokkaita lasten ja nuorten migreenin hoidossa.
- Perusterveydenhuollossa voi tarvittaessa aloittaa propranololin migreenikohtausten estohoitoon.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Päänsärky (lapset)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Headache (children)»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Päänsärky ja migreeni lapsilla»3 ja ruotsiksi «Huvudvärk och migrän hos barn»4
Tavoite ja kohderyhmät
- Suosituksen tavoitteena on esittää lasten toistuvan haitallisen päänsäryn kohtaus- ja estohoidon näyttöön perustuvat vaihtoehdot.
- Suositus on tarkoitettu
- päänsärkypotilaita hoitaville yleis- ja erikoislääkäreille
- soveltuvin osin muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
Esiintyvyys
- Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä lapsilla, ja niitä esiintyy jo pikkulapsilla «Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of hea...»1.
- Toistuvia (vähintään kerran kuukaudessa esiintyviä) päänsärkyjä on koulunsa aloittavista suomalaislapsista noin 10 %:lla «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2, «Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of h...»3 ja migreeniä noin 5 %:lla «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2, «Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of h...»3.
- Jännityspäänsäryn esiintyvyyttä tässä iässä ei tiedetä tarkasti.
- Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2, «Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildr...»4, «Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache an...»5, «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»6, «Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in...»7, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla «Lasten päänsärkyjen epidemiologiaa»1.
- Yli 10-vuotiaiden ryhmässä
- toistuvan päänsäryn esiintyvyys on pojilla noin 25 % ja tytöillä 35 % «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2, «Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildr...»4
- migreenin esiintyvyys on pojilla 8–15 % ja tytöillä 10–25 % «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2, «Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache an...»5, «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»6, «Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in...»7, «Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinan...»8.
- Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen «Rasmussen BK, Olesen J. Migraine with aura and mig...»9.
- Jännityspäänsärky on 12-vuotiailla lapsilla yhtä yleinen kuin migreeni «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»6, «Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in...»7, «Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinan...»8.
- Kroonista päivittäistä päänsärkyä esiintyy jo lapsuusiässä, mutta se on harvinainen (esiintyvyys 1,5–3 %) «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»6, «Wang SJ, Fuh JL, Lu SR ym. Outcomes and predictors...»10.
- Samalla lapsella voi esiintyä monentyyppistä päänsärkyä. Esimerkiksi migreeniä sairastavilla esiintyy usein myös jännityspäänsärkyä.
- Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että lasten päänsäryt ovat lisääntyneet «Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of h...»3, «Stang PE, Yanagihara PA, Swanson JW ym. Incidence ...»11, «Anttila P, Metsähonkala L, Sillanpää M. Long-term ...»12.
- Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus ilmeisesti jatkuu yli puolella ihmisistä aikuisuuteen,
mutta erityisesti lapsuusiässä päänsärkytyyppi ei ole stabiili «Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus ilmeisesti jatkuu yli puolella ihmisistä aikuisikään, mutta erityisesti lapsuusiässä päänsärkytyyppi ei ole stabiili.»B, «Bille B. A 40-year follow-up of school children wi...»13, «Aromaa M, Sillanpää M, Aro H. A population-based f...»14, «Monastero R, Camarda C, Pipia C ym. Prognosis of m...»15, «Virtanen R, Aromaa M, Rautava P ym. Changes in hea...»16, «Virtanen R, Aromaa M, Rautava P ym. Changing heada...»17.
- Noin 60 % henkilöistä, joilla on esiintynyt migreeniä lapsuusiässä, sairastaa sitä myös aikuisena «Bille B. A 40-year follow-up of school children wi...»13.
- Suomalaisen tutkimuksen aineistossa 78 % niistä, joilla oli esiintynyt 7-vuotiaana päänsärkyä, kärsi siitä myös 22 vuoden iässä «Aromaa M, Sillanpää M, Aro H. A population-based f...»14.
- Primaarinen päänsärkytyyppi muuttuu lapsuusiässä noin 30 %:lla migreenistä jännityspäänsäryksi ja päinvastoin «Virtanen R, Aromaa M, Rautava P ym. Changing heada...»17.
Syyt
- Päänsärky on yleisoire, jonka takana voi olla lukuisia syitä.
- Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät niin sanotut primaariset, ei-elimelliset päänsäryt. Niitäkin voivat laukaista erilaiset elimelliset tekijät.
- Harvinaisia mutta vakavia aiheuttajia ovat
- kallonsisäisen paineen nousu
- kallonsisäiset vuodot ja aivoverenkierron häiriöt.
- Lasten päänsäryt voidaan jakaa syynsä perusteella seuraavin luokkiin «Headache Classification Committee of the Internati...»18:
- primaariset, esimerkiksi
- migreeni
- jännityspäänsärky
- sarjoittainen päänsärky (harvinainen lapsilla, ks. Käypä hoito -suositus Migreeni «Migreeni»5).
- sekundaariset (elimelliset), joiden aiheuttajia ovat esimerkiksi
- kohonnut kallonsisäinen paine
- kallonsisäiset vuodot ja aivoverenkierron häiriöt
- infektiot ja inflammaatiot
- pään ja niskan vammojen jälkitilat
- yleissairaudet (mm. kohonnut verenpaine, anemia ja aineenvaihduntahäiriöt)
- lääkkeet (mm. särkylääkkeet, SSRI-lääkkeet, ehkäisytabletit)
- obstruktiivinen uniapnea
- piilokarsastus ja taittoviat
- purentavirheet
- elämäntapoihin ja psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät, myötävaikuttavina tai laukaisevina
tekijöinä, esimerkiksi
- liian vähäinen yöuni
- väärät ruokailutottumukset
- koulukiusaaminen, oppimis- tai keskittymisvaikeudet
- perhe- tai ystävyyssuhteiden ongelmat
- tietokoneen liiallinen käyttö
- päihteiden käyttö.
- primaariset, esimerkiksi
Diagnoosi
- Päänsäryn selvittelyssä riittävät useimmiten huolellinen anamneesi ja lapsen kliininen tutkimus. Ne antavat viitteitä päänsäryn mahdollisista elimellisistä syistä ja auttavat päättämään, tarvitaanko lisätutkimuksia. Päänsärkypäiväkirjaa on suositeltava käyttää apuna (ks. Migreeniyhdistyksen internetsivut «https://migreeni.org/index.php/julkaisut/paansarkypaivakirjat/»3).
- Anamneesissa oleellisia ovat
- päänsäryn luonne (mm. voimakkuus, paikantuminen, kipukohtauksen kulku ja kohtausten tiheys)
- päänsärkyyn liittyvät muut oireet
- laukaisevat tekijät.
- Lasten primaaristen päänsärkyjen diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden sulkemiseen pois.
- Päänsärkyjen luokittelu perustuu kansainväliseen suositukseen «Headache Classification Committee of the Internati...»18.
- Lasten migreenin diagnosoimisessa käytetään pienin muunnelmin samoja kriteereitä (Headache
Classification Committee 2013 «Headache Classification Committee of the Internati...»18) kuin aikuisillakin:
- migreeni ilman esioireita: vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit.
- Kohtaukset kestävät 2–72 tuntia (päänsäryn loppuessa unen aikana mukaan lasketaan jälkiuni)
- Mukana on vähintään kaksi seuraavista: sykkivä, toispuolinen, kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa, päänsäryn paheneminen tavallisen fyysisen rasituksen vaikutuksesta tai fyysisen rasituksen välttäminen päänsäryn vuoksi. Lapsilla päänsärky on usein molemminpuolista ja tuntuu otsa-ohimoalueella. Takaraivoalueen päänsärky lapsilla saattaa edellyttää tarkempaa diagnostiikkaa.
- Mukana on vähintään yksi seuraavista: pahoinvointi ja/tai oksentelu, valonarkuus ja ääniherkkyys. Pienillä lapsilla valonarkuus ja ääniherkkyys voidaan päätellä käytöksestä.
- migreeni, johon liittyy tyypillinen esioire (aura): vähintään kaksi kohtausta, jotka
täyttävät seuraavat kriteerit:
- Aura muodostuu yhdestä tai useammasta täysin palautuvasta auraoireesta: näköoire, tunto-oire, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus.
- Mukana on vähintään kaksi seuraavista neljästä piirteestä:
- Ainakin yksi auraoire kehittyy hitaasti laajeten vähintään 5 minuutin aikana, tai peräkkäisiä auraoireita on kaksi tai useampia.
- Yksittäinen auraoire kestää 5–60 minuuttia.
- Ainakin yksi auraoire on toispuoleinen. Lapsilla aura voi olla molemminpuolinen.
- Auran aikana tai 60 minuutin kuluessa esiintyy päänsärkyä.
- migreeni ilman esioireita: vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit.
- Migreenin esioire voi olla myös motorinen, aivorunkoperäinen (basilaarimigreeni) tai verkkokalvoperäinen (näköhäiriö pelkästään toisessa silmässä), jolloin migreeni kuuluu esioireisen migreenin harvinaisempiin tyyppeihin. Etiologiset selvittelyt ennen diagnoosin asettamista ovat tällöin usein tarpeen. Jos auraan kuuluu toispuoleista motorista heikkoutta, oireisto pitäisi luokitella hemiplegiseen migreeniin tai sen alamuotoihin kuuluvaksi «Headache Classification Committee of the Internati...»18.
- Pitkittyneet (yli tunti) tai harvinaisemmat auraoireet (motorinen heikkous, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus tai aivorunkoperäiset oireet, kuten dysartria, kiertohuimaus, korvien soiminen, kuulon heikkeneminen, kaksoiskuvat, ataksia ja sekavuus) vaativat aina lisätutkimuksia erikoissairaanhoidossa ja muiden syiden, kuten epilepsian ja aivoinfarktin, sulkemista pois. Samalla puolella säännönmukaisesti esiintyvä auraoire saattaa johtua aivojen tai aivoverisuonten rakenteellisista muutoksista ja vaatii lisätutkimuksia.
- Migreenikohtausten välillä potilaan tulee olla oireeton. Migreenikohtauksen voivat
laukaista muun muassa
- vilkkuvat tai kirkkaat valot
- hajut
- paasto
- valvominen «Monastero R, Camarda C, Pipia C ym. Prognosis of m...»15.
- Noin puolella migreeniä potevista lapsista esiintyy auraoireita päänsärkykohtauksen
yhteydessä ainakin joskus «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»6.
- Aura on tavallisesti visuaalinen tai sensorinen (näkökenttäpuutos tai kuviot näkökentässä, puutumisen tai pistelyn tunne).
- Auraoire voi muuttaa muotoaan kohtauksen aikana ja kohtauksesta toiseen.
- Erityiseen perheittäin esiintyvään hemiplegiseen migreeniin liittyy paljon sellaisen migreenin piirteitä, jonka esioire on aivorunkoperäinen (ent. basilaarimigreeni), sekä pienten tapaturmien aiheuttamia rajuja migreenikohtauksia ja tajunnanhäiriöitä «Headache Classification Committee of the Internati...»18. Sille on löydetty ainakin kolme eri geeniä «de Vries B, Frants RR, Ferrari MD ym. Molecular ge...»19.
- Tietyt lapsuusiän kohtauksittaiset oireistot saattavat joskus ennakoida migreenin
puhkeamista myöhemmin tai liittyä migreenin patogeneesiin.
- Kansainvälisen luokituksen kriteereiden «Headache Classification Committee of the Internati...»18 mukaan niihin luetaan
- syklinen oksentelu
- abdominaalinen migreeni
- hyvänlaatuinen kohtauksittainen huimaus
- hyvänlaatuinen kohtauksittainen vinokaulaisuus.
- Kansainvälisen luokituksen kriteereiden «Headache Classification Committee of the Internati...»18 mukaan niihin luetaan
- Diagnoosi edellyttää aina muiden mahdollisten sairauksien seurantaa ja sulkemista pois «Headache Classification Committee of the Internati...»18.
- Jännityspäänsärky on yleensä lievää tai kohtalaista, tasaista ja usein puristavaa,
eikä siihen liity pahoinvointia tai samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä. Ks. Käypä
hoito -suositus Migreeni, Taulukko 2. Migreenin ja jännityspäänsäryn erotustaulukko
«Migreeni»5.
- Jännityspäänsäryn syntyä ei tunneta tarkasti.
- Osa jännityspäänsäryistä saattaa liittyä poikkeavaan lihasjännitykseen pään, niskan ja hartioiden alueella, psyykkisiin tekijöihin tai purentaelimistön toimintahäiriöön.
- Samalla potilaalla voi esiintyä sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä. Erityisesti päänsärkyongelman kroonistuessa niitä on vaikea erottaa toisistaan.
- Sekä migreeni- että jännityspäänsärkykohtauksen laukaisijana voi olla stressi (migreenissä myös stressin laukeaminen), ja pahentuneen päänsärkykohtaustilanteen taustalla saattavat olla muun muassa vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai perheessä.
- Psykogeenisesta päänsärystä voidaan puhua silloin, kun häiriön pääasiallinen ylläpitäjä
on psyykkinen tekijä, jonka poistuminen lopettaa myös päänsäryt kokonaan.
- Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky jatkuu useimmiten päivästä toiseen samanlaisena ja on luonteeltaan epämääräistä.
- Anamneesin ja toiminnallisen haitan välillä on usein huomattava epäsuhta.
- Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky ei häiritse tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky, mutta itse psyykkiset ongelmat, kuten masennus, koulupelko ja univaikeudet, voivat olla vaikeita ja hoitoa vaativia.
Kliininen tutkimus
- Normaalin pediatrisen yleistutkimuksen (infektioiden ja yleissairauksien sulkeminen
pois) lisäksi
- tunnustellaan niska-hartiaseudun ja pään alueen lihakset ja kaularanka
- tarkastetaan ryhti ja purenta.
- Kasvutiedot, erityisesti päänympärys, on piirrettävä kasvukäyrälle. Lisäksi on tarkistettava puberteetin tila ja mitattava verenpaine.
- Neurologisen tutkimuksen sisältö riippuu lapsen iästä, mutta siihen kuuluu aina arvio
- karkea- ja hienomotoriikasta
- puolieroista
- tasapainosta ja koordinaatiosta
- aivohermojen toiminnasta
- aistitoiminnoista
- kokonaiskehityksen kulusta (myös kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys).
- Näöntarkkuuden, näkökenttien ja silmänpohjien tutkiminen kuuluu myös päänsärkypotilaan kliiniseen tutkimukseen.
Jatkotutkimukset
- Krooninen tai toistuva päiväaikainen pahenematon päänsärky muuten hyvin voivan lapsen ainoana oireena ei viittaa aivokasvaimeen «Luonteeltaan muuttumaton päänsärky hyvinvoivalla lapsella, jolla ei ole muita neurologisia oireita tai poikkeavuutta neurologisessa tutkimuksessa eikä hälyttävinä pidettyjä oireita, ei viittaa siihen, että päänsäryn aiheuttajana olisi aktiivinen kallonsisäinen prosessi.»C. Tällaisen potilaan etiologiset tutkimukset voidaan tehdä ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
- Akuutin päänsäryn selvittelyssä on suljettava pois yleiset infektiosairaudet (esim. sinuiitti) ja harvinaisemmat mutta vakavat infektiot (esim. meningiitti ja meningoenkefaliitti).
- Akuutin päähän kohdistuneen tapaturman jälkeen voimakkaasta päänsärystä kärsivä potilas tulee kuvantaa päivystysluonteisesti kallonsisäisen verenvuodon sulkemiseksi pois.
- Aivojen kuvantamista tulee harkita lasten päänsäryn diagnostiikassa, kun
- päänsärkyä ja oksentelua esiintyy öisin tai heti ylös noustessa
- päänsäryn yhteydessä esiintyy tajunnan häiriöitä
- äkillinen fyysinen ponnistus tai yskiminen laukaisee voimakkaan päänsäryn
- kyseessä on säännönmukaisesti toispuolinen sykkivä päänsärky
- kyseessä on paheneva tai hoitoresistentti päänsärky
- lapsen luonne tai käytös muuttuu
- lapsen kasvu on poikkeavaa
- pään kasvu kiihtyy (varhaislapsuudessa)
- havaitaan poikkeavia neurologisia löydöksiä tai poikkeavaa kehitystä
- lapsi on alle 5-vuotias.
- Magneettikuvaus on ensisijainen kuvantamistutkimus lasten haitallisten ja toistuvien päänsärkyjen diagnostiikassa. Kuvantamisen aiheet on esitetty edellä.
- Akuutissa kallonsisäisessä verenvuodossa tietokonetomografialla saadaan hoidon kannalta riittävästi tietoa.
- EEG ei ole rutiinitutkimus päänsärkyjen diagnostiikassa «Migreeniä sairastavilla lapsilla saattaa esiintyä EEG:ssä lieviä poikkeavuuksia (hidastuminen, piikit, muutokset alfataajuuksien jakautumisessa kvantitatiivisessa EEG:ssä, ohjautuminen vilkkuvalostimulaatiossa) useammin kuin päänsäryttömillä lapsilla. EEG:n perusteella ei kuitenkaan voi diagnosoida tai sulkea migreeniä pois.»C.
- EEG-tutkimus tehdään, jos päänsäryn syyksi epäillään epileptisiä oireita.
- Osalla migreenipotilailla esiintyy esimerkiksi vilkkuvaloärsykkeeseen liittyviä EEG-poikkeavuuksia, jotka eivät kuitenkaan ole niin spesifisiä, että migreeni voitaisiin niiden perusteella diagnosoida tai sulkea pois «Migreeniä sairastavilla lapsilla saattaa esiintyä EEG:ssä lieviä poikkeavuuksia (hidastuminen, piikit, muutokset alfataajuuksien jakautumisessa kvantitatiivisessa EEG:ssä, ohjautuminen vilkkuvalostimulaatiossa) useammin kuin päänsäryttömillä lapsilla. EEG:n perusteella ei kuitenkaan voi diagnosoida tai sulkea migreeniä pois.»C.
- Lapsen päänsäryn selvittelyssä laboratoriotutkimusten tarve määräytyy yksilöllisesti.
- Selvä virhepurenta ja palpaatiokipu purentalihaksistossa edellyttävät hammaslääkärin tutkimuksia.
- Neurologisen tutkimuksen löydösten perusteella harkitaan psykologin tai neuropsykologin tarve.
Lasten päänsäryn lääkkeetön ehkäisy
- Lasten päänsäryn ei-lääkkeelliseksi hoidoksi on vakiintunut asianmukainen potilaan tuki ja informointi päänsärystä, sen hoito- ja itsehoitokeinoista ja myös pois suljetuista sairauksista kivun taustalla. Päänsäryn havainnointi päänsärkypäiväkirjan avulla auttaa päänsäryn diagnostiikassa ja ehkäisyn suunnittelussa.
- Kun migreenistä tai primaarisesta päänsärystä kärsivillä lapsilla verrataan psykologisia hoitoja joko pelkkään hoidon odottamiseen tai pelkkään päänsärkypäiväkirjan täyttämiseen, psykologiset hoitomuodot näyttävät ainakin lyhytaikaisesti tehokkailta. Näissä tutkimuksissa merkittävänä päänsäryn vähenemisenä on pidetty säryn vähenemistä vähintään 50 %:iin. Kaikissa lasten päänsäryn hoitomuodoissa on voimakas epäspesifinen lumevaikutus, eikä eri hoitomuotoja ole riittävästi verrattu uskottavaan lumehoitoon. Tutkimustietoa ei ole siitä, mikä psykologinen hoitomuoto tai niiden yhdistelmä (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) olisi tehokkain «Psykologisesta hoidosta lasten ja nuorten toistuvassa primaarisessa päänsäryssä ei ole vielä tutkimusnäyttöön perustuvaa luotettavaa tietoa verrattuna aktiiviin kontrollihoitoryhmään. Ei tiedetä myöskään, mikä psykologisista hoitomuodoista (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) on tehokkain, eikä sitä, vaikuttaako psykologinen hoito psykologisiin oireisiin vai pelkästään päänsäryn vähentymiseen.»D. Jännityspäänsäryssä psykologiset hoidot voivat olla vaikuttavia, mutta tutkimusnäyttö asiasta on vähäisempää kuin migreenissä «Lasten jännityspäänsäryssä psykologiset hoidot voivat olla vaikuttavia, mutta tutkimusnäyttö on vähäisempää kuin migreenissä.»C.
- Tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että psykologiset hoitomuodot vaikuttaisivat selkeästi päänsärkyisen lapsen masennus- tai ahdistusoireisiin «Psykologisesta hoidosta lasten ja nuorten toistuvassa primaarisessa päänsäryssä ei ole vielä tutkimusnäyttöön perustuvaa luotettavaa tietoa verrattuna aktiiviin kontrollihoitoryhmään. Ei tiedetä myöskään, mikä psykologisista hoitomuodoista (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) on tehokkain, eikä sitä, vaikuttaako psykologinen hoito psykologisiin oireisiin vai pelkästään päänsäryn vähentymiseen.»D.
- Luotettavaa näyttöä ei ole akupunktion, homeopaattisten hoitojen tai ravintolisien vaikutuksesta lapsen päänsärkyyn «Luotettavaa näyttöä ei ole akupunktion, homeopaattisten hoitojen tai ravintolisien vaikutuksesta lapsen päänsärkyyn.»D.
- Vaikka lasten ja nuorten päänsärky ja niska-hartiakipu ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä «Anttila P, Metsähonkala L, Sillanpää M. Long-term ...»12, «Hakala P, Rimpelä A, Salminen JJ ym. Back, neck, a...»20 ja lihasarkuus ja niskakipu on yhdistetty nuoren päänsärkyyn «Laimi K, Salminen JJ, Metsähonkala L ym. Character...»21, «Albers L, Milde-Busch A, Bayer O ym. Prevention of...»22, lihasarkuuden tai niskakivun hoidosta ei ole tutkimuksia. Myöskään yläkaularangan nikamakäsittelystä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa «Yläkaularangan nikamakäsittelystä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa lasten päänsäryn hoidossa.»D.
- Psykologisia hoitoja lukuun ottamatta muista lääkkeettömistä hoidoista migreenin ehkäisyssä tai päänsäryssä ei ole tutkimusnäyttöä «Damen L, Bruijn J, Koes BW ym. Prophylactic treatm...»23. Osana käyttäytymishoitoa kuitenkin jaetaan tietoa väestöaineistoissa päänsärkyyn yhdistetyistä tekijöistä ja toisaalta mahdollisista päänsärkykohtauksen alkuun liittyvistä yksilöllisistä laukaisevista tekijöistä. Esimerkiksi tietokoneen käyttö on joskus yhdistetty nuoren päänsärkyyn, mutta yhteyden tarkka mekanismi ei ole tiedossa.
- Päänsärkykohtausta voi provosoida osalla päänsärkypotilaista epäsäännöllinen ateria-, ulkoilu- tai unirytmi. Migreenikohtauksen ehkäisykeinoksi voi neuvoa silmien suojaamisen kirkkaalta valolta. Pää olisi myös syytä pyrkiä suojaamaan kovilta iskuilta.
- Säännölliset ateriat ja riittävä juominen ovat hyviä päänsärkyjen ja migreenin ehkäisyn kulmakiviä «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in pediatric...»24. Noin 10 % migreeniä sairastavista saattaa saada migreenikohtauksen jostakin ruoka- tai lisäaineesta. Tällaisia laukaisevia tekijöitä voi mahdollisuuksien mukaan yrittää välttää, mutta erityisiä eliminaatiodieettejä ei suositella.
Jännityspäänsäryn lääkehoito
- Jännityspäänsäryn lääkehoidosta lapsilla ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Lievä jännityspäänsärky reagoi ilmeisesti huonosti särkylääkkeisiin.
- Jännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät usein yhdessä tai niiden rajat ovat liukuvat.
Lasten migreenin kohtaushoito
- Lasten migreenin hoitoon kuuluu lepo hämärässä ja hiljaisessa paikassa kuten aikuisillakin.
- Lasten migreenikohtauksen lääkehoito on usein tarpeellista, ja lääkettä tulee antaa heti oireiden alussa riittävän suuri annos.
- Uusi annos voidaan antaa tarvittaessa kahden tunnin kuluttua, mutta suositellut vuorokausiannokset on pidettävä mielessä.
- Parasetamoli (15 mg/kg, enintään 60 mg/kg/vrk) «Parasetamoli saattaa olla tehokas lasten migreenikohtausten hoidossa.»C ja ibuprofeeni (10 mg/kg, enintään 40 mg/kg/vrk) «Ibuprofeeni on ilmeisesti tehokas lasten migreenin kohtaushoidossa.»B suun kautta annettuina ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa (taulukko «Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. ...»1) «Hämäläinen ML, Hoppu K, Valkeila E ym. Ibuprofen o...»25, mutta tietoa niiden samanaikaisen käytön hyödyistä migreenin hoidossa lapsilla ei ole «Smith C, Goldman RD. Alternating acetaminophen and...»26. Liuoksena ja poretabletteina annettu lääke imeytyy jonkin verran nopeammin kuin tavalliset tabletit. Peräpuikoista lääke imeytyy yleensä hitaasti.
- Tulehduskipulääkkeet eivät sovellu tiheästi uusivan päänsäryn eivätkä kohtauskierteen
hoitoon.
- Migreenin kohtaushoitoon käytettävien parasetamoli- ja tulehduskipulääkkeiden liiallinen ja etenkin tiheä käyttö voi lisätä särkylääkepäänsäryn esiintymistä.
- Opioidivalmisteita (kodeiini mukaan luettuna) ei pidä käyttää lasten päänsäryn hoidossa.
- Muista tulehduskipulääkkeistä kuin ibuprofeenista ei ole tutkimusnäyttöä.
- Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu lääke.
- Sumatriptaani on serotoniini 1 -reseptorin agonisti, jonka vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti.
- Se supistaa aivoverisuonia ja estää kolmoishermon toimintaa, ja se tehoaa sekä kohtauksen alussa että myöhemmin.
- Sumatriptaaninenäsuihke on ilmeisesti tehokas lasten ja nuorten migreenikohtausten hoidossa «Sumatriptaaninenäsuihke ilmeisesti lievittää migreenikohtauksen oireita lapsilla ja nuorilla.»B. Sumatriptaaninenäsuihke (annos 10 mg yli 20 kg painaville tai 20 mg yli 40 kg painaville, enintään 2 annosta vuorokaudessa, ks. taulukko Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä «Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. ...»1) on suositeltavaa antaa puolen tunnin sisällä päänsäryn alusta, jotta vältettäisiin sentraalisten kipuhermoratojen herkistyminen, joka heikentää lääkkeen tehoa. Ks. Käypä hoito -suositus Migreeni «Migreeni»5.
- Sumatriptaanitablettien teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on ollut selvästi vähäisempi kuin aikuistutkimuksissa havaittu, eikä eroa lumelääkkeeseen ole todettu «Hämäläinen ML, Hoppu K, Santavuori P. Sumatriptan ...»27, «Eiland LS, Hunt MO. The use of triptans for pediat...»28, «Fujita M, Sato K, Nishioka H ym. Oral sumatriptan ...»29.
- Ritsatriptaanitabletit saattavat olla tehokkaita lasten migreenin hoidossa (ks. taulukko «Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. ...»1) «Ritsatriptaani saattaa olla tehokas lasten ja nuorten migreenikohtauksien hoidossa.»C. Tsolmitriptaaninenäsuihke (ks. taulukko «Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. ...»1) saattaa tehota 12–17-vuotiaiden lasten migreeniin «Tsolmitriptaaninenäsuihke lienee tehokas lasten migreenin kohtaushoidossa.»C.
- Tablettimuotoisen tsolmitriptaanin (ks. taulukko «Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. ...»1) tehoa ei ole osoitettu lasten migreenissä «Tsolmitriptaanitablettien tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa ei ole osoitettu .»B, mutta näyttö asiasta on ristiriitaista «Rothner AD, Wasiewski W, Winner P ym. Zolmitriptan...»30, «Evers S, Rahmann A, Kraemer C ym. Treatment of chi...»31.
- Eletriptaanin teho ei nuorilla eronnut lumelääkkeestä «Eletriptaanivaste ei näytä eroavan lumevasteesta nuorten migreenikohtausten hoidossa.»C.
- Almotriptaani saattaa olla tehokas lasten migreenikohtausten hoidossa «Almotriptaanivaste on lumevastetta parempi nuorten migreenikohtausten hoidossa.»C, «Linder SL, Mathew NT, Cady RK ym. Efficacy and tol...»32.
- Naprokseenin ja sumatriptaanin yhdistelmän tehosta nuorten migreenikohtauksissa ei ole luotettavaa näyttöä «Derosier FJ, Lewis D, Hershey AD ym. Randomized tr...»33, «Sumatriptaanin ja naprokseenin yhdistelmävalmiste saattaa auttaa nuorten migreenikohtausten hoidossa mutta riittävää tutkimusnäyttöä ei ole.»D.
- Metoklopramidia ei tule käyttää lasten migreenin hoidossa, koska ekstrapyramidaaliset
haittavaikutukset ovat heillä tavallisia «Leary PM. Adverse reactions in children. Special c...»34.
- Proklooriperatsiinilla, joka väsyttää enemmän, saattaa olla hyötyä lasten hankalan migreenikohtauksen hoidossa (annoksilla 0,1–0,15 mg/kg i.v.) (taulukko «Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. ...»1) «Pitkittyneen vaikean migreenikohtauksen hoidossa suonensisäisestä proklooriperatsinista saattaa olla hyötyä lapsille ainakin tilapäisesti.»C
- Krooninen päivittäinen päänsärky on lisääntyvä ongelma murrosikäisten keskuudessa. Usein se liittyy elintapoihin (esim. epäsäännöllinen yksipuolinen ruokavalio, vähäinen uni ja liiallinen särkylääkkeen käyttö). Aiheesta on lisätietoa sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa kroonisesta päänsärystä»2.
- Kun tutkitaan kroonista päivittäistä päänsärkyä potevaa lasta tai nuorta, tulee selvitellä paitsi elintavat myös sosiaaliset ja psyykkiset stressitekijät.
Lääke | Kerta-annos | Suurin annos, aikuisannosta ei saa ylittää | Lyhin antoväli (h) | Valmistemuoto |
---|---|---|---|---|
Ibuprofeeni | 10–20 mg/kg | 40 mg/kg/vrk | 2 |
|
Parasetamoli | 10–15 mg/kg | 60 mg/kg/vrk | 2 |
|
Sumatriptaani | 10 mg (20–39 kg) 20 mg (väh. 40 kg) |
20 mg/vrk 40 mg/vrk |
2 |
|
Ritsatriptaani | 5 mg (20–39 kg) 10 mg (väh. 40 kg) |
10 mg/vrk 20 mg/vrk |
2 |
|
Tsolmitriptaani | 5 mg 2,5 mg |
10 mg/vrk 5 mg/vrk |
2 |
|
Proklooriperatsiini | 0,10–0,30 mg/kg inj. 0,1–0,15 mg/kg |
0,4–0,5 mg/kg/vrk suurin kokonaiskerta-annos 10 mg |
4 |
|
Lasten migreenin profylaktinen lääkehoito
- Jos lapsen migreenikohtaukset ovat vaikeita ja esiintyvät tiheästi (useita kertoja kuukaudessa), voidaan harkita lääkkeellisen estohoidon aloittamista.
- Mikään lääke ei ole kuitenkaan osoittautunut kiistattoman tehokkaaksi lasten migreenin estohoidossa «Hermann C, Kim M, Blanchard EB. Behavioral and pro...»35.
- Kliinisissä lääketutkimuksissa on selvitetty seuraavien lääkkeiden tehoa:
- propranololi «Ludvigsson J. Propranolol used in prophylaxis of m...»36, «Forsythe WI, Gillies D, Sills MA. Propanolol ('Ind...»37
- papaveriini «Sillanpää M, Koponen M. Papaverine in the prophyla...»38
- topiramaatti
- levetirasetaami
- valproaatti
- amitriptyliini
- magnesiumoksidi
- flunaritsiini.
- Aikuisten migreenin estohoidossa beetasalpaajista (propranololi, metoprololi, atenololi, bisoprololi, timololi) on osoitettu olevan hyötyä «Migreeni (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duode...»39, mutta lasten osalta tutkimustietoa on ainoastaan propranololista «Propranololi saattaa vähentää migreenikohtauksia.»C.
- Ensisijainen estolääke on propranololi.
- 7-vuotiaille ja sitä vanhemmilla annos on 0,5–2 mg/kg/vrk, enintään 160 mg/vrk.
- Verenpaine ja sydämen lyöntitiheys tulee tarkistaa ennen propranololilääkityksen aloittamista, koska lääke saattaa laskea verenpainetta ja harventaa sykettä.
- Sykevaihtelun väheneminen voi heikentää rasituksensietoa, minkä vuoksi urheilua harrastavien propranololilääkitys kannattaa aloittaa pienillä annoksilla (0,5–1 mg/kg/vrk).
- Propranololin haittavaikutuksista on muistettava myös hypoglykemia ja astman paheneminen.
- Papaveriini on erityisluvalla saatava lääke, joka saattaa vähentää lasten migreenikohtauksia, mutta tutkimustietoa asiasta on vähän «Sillanpää M, Koponen M. Papaverine in the prophyla...»38 eikä lääkettä enää juuri käytetä.
- Yhden satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen perusteella valproaatti ei näytä ehkäisevän lasten migreenikohtauksia «Valproaatti ei näytä vähentävän migreenikohtauksia 12–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.»C. Sivuvaikutustensa takia sitä ei tulisi käyttää migreenin estolääkkeenä lapsilla.
- Topiramaatti näyttää kolmen satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen valossa vähentävän migreenikohtauksia, mutta haittavaikutusten (ruokahaluttomuus, parestesiat, keskittymiskyvyn heikkeneminen) vuoksi sitä tulee käyttää vain vaikeimmissa tapauksissa erikoislääkärin määräämänä «Topiramaatti saattaa vähentää migreenikohtauksia yli 6-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.»C. Annos on1–2 mg/kg, enintään 3 mg/kg ja 200 mg/vrk.
- Levetirasetaamin vaikutusta lasten migreenin estossa ei ole riittävästi tutkittu «Levetirasetaami saattaa vähentää migreenikohtauksia 6–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Amitriptyliiniä käytetään lasten migreenin estoon lähinnä Yhdysvalloissa. Sen vaikutus tunnetaan kroonisen kivun hoidossa ainakin aikuisilla, mutta sen tehoa lasten migreenin estossa ei ole kunnolla tutkittu «Amitriptyliini saattaa estää migreenikohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, «Igarashi M, May WN, Golden GS. Pharmacologic treat...»40. Annos on 0,25–1,5 mg/kg, enintään 2 mg/kg ja 50–75 mg/vrk.
- Magnesiumoksidi ei näytä vähentävän migreenikohtauksia 3–17-vuotiailla «Magnesiumoksidi ei näytä vähentävän migreenikohtauksia 3–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.»C.
- Flunaritsiini saattaa ehkäistä lasten migreenikohtauksia, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Flunaritsiini saattaa vähentää migreenikohtauksia lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Viimeistään puolen vuoden kuluttua profylaktisen lääkehoidon aloittamisesta kannattaa pitää tauko, jotta nähdään, tuleeko potilas jo toimeen ilman estolääkettä.
- Ennen estolääkehoidon aloitusta on syytä kertoa vanhemmille ja lapselle tarjolla olevien lääkkeiden haittavaikutuksista ja pohtia yhdessä lääkkeen valintaa ja hoidon yksilöllistä suunnittelua.
Hoidon porrastus
- Perusterveydenhuollossa potilasta tulee tukea ja informoida päänsäryn syistä, sen hoito- ja itsehoitokeinoista ja pois suljetuista sairauksista kivun taustalla. Päänsäryn havainnointi päänsärkypäiväkirjan avulla auttaa päänsäryn diagnostiikassa ja ehkäisyn suunnittelussa. Yksilöllisiä päänsärkykohtausta laukaisevia tekijöitä on syytä etsiä ja mahdollisuuksien mukaan välttää.
- Suurin osa päänsärkyä sairastavista lapsista tulisi tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa.
- Perusterveydenhuollossa tulisi toteuttaa migreenin kohtaushoito ja tarvittaessa aloittaa propranololi kohtausten estoon.
- Päänsäryn psyykkisten syiden taustatekijöiden alkuselvittely kuuluu perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi kouluterveydenhoitajille ja -lääkäreille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille.
- Voimakas, yleisvointia heikentävä ja hoitoon reagoimaton päänsärky edellyttää päivystysluonteisia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa.
- Kiireellisiä jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa edellyttävät poikkeava neurologinen löydös, yöllinen tai aamuinen päänsärky ja oksentelu, päänsäryn paheneminen äkillisessä ponnistelussa ja päänsäryn luonteen muutos, jotka saattavat viitata aivokasvaimeen, aivoverisuonten epämuodostumaan tai kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen.
- Potilaat, joilla on hoitoon reagoimaton toistuva tai krooninen päänsärky, lähetetään erikoissairaanhoitoon.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
Päänsärky (lapset) -suosituksen historiatiedot «Päänsärky (lapset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3
Puheenjohtaja:
Mirja Hämäläinen, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala
Jäsenet:
Katri Laimi, dosentti, fysiatrian oppiainevastaava, erikoislääkäri; Turun yliopisto ja TYKS
Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Kelan terveysosasto, Käypä hoito -toimittaja
Pekka Nokelainen, lastenneurologi, lastentautien erikoislääkäri; KYS:n lastenklinikka
Mikael Raisio, LL, lastenneurologian kliininen opettaja, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS
Heikki Rantala, professori, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja OYS:n lasten ja nuorten sairaala
Asiantuntijat:
Pirjo Anttila, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, sosiaalipediatri; TYKS:n lastenklinikka
Heli Sätilä, LT, Lastenneurologian erikoislääkäri, hallinnon ja kuntoutuksen erityispätevyys, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaalan lasten ja nuorten neurologian yksikkö
Sidonnaisuudet
Mirja Hämäläinen: Ei sidonnaisuuksia
Katri Laimi: Asiantuntijapalkkio (Sosiaali- ja terveysministeriö, Palveluvalikoimaneuvoston Tules-jaosto, Suomen lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), Luentopalkkio (Suomen lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim)
Tanja Laukkala: Apuraha (Suomen psykiatriyhdistys), Asiantuntijapalkkio (Upseeriliitto, Lääkärilehti), Työsuhde (Kela), Luentopalkkio ( Auroran sairaala, Farmasian oppimiskeskus, Lääkäripäivät (Tampere, Turku, Helsinki, Oulu), Professio Finland Oy), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim/Lääkärin käsikirja), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Poliisi), Muu palkkio (Puolustusvoimat, Mehiläinen)
Pekka Nokelainen: Asiantuntijapalkkio (Allergan), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Allergan)
Mikael Raisio: Apuraha (EVO), Luentopalkkio (Tampereen lääkäripäivät)
Heikki Rantala: Ei sidonnaisuuksia
Kirjallisuusviite
Päänsärky (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of headache at preschool age in an unselected child population. Cephalalgia 1991;11:239-42 «PMID: 1773439»PubMed
- Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15-9 «PMID: 6826345»PubMed
- Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36:466-70 «PMID: 8824000»PubMed
- Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildren: relation to family and school factors. Acta Paediatr 1996;85:692-6 «PMID: 8816206»PubMed
- Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache and migraine in schoolchildren. BMJ 1994;309:765-9 «PMID: 7950559»PubMed
- Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence of headache in Swedish schoolchildren, with a focus on tension-type headache. Cephalalgia 2004;24:380-8 «PMID: 15096227»PubMed
- Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in German children and adolescents: a population-based epidemiological study. Cephalalgia 2007;27:519-27 «PMID: 17598791»PubMed
- Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinants of tension-type headache in children. Cephalalgia 2002;22:401-8 «PMID: 12110116»PubMed
- Rasmussen BK, Olesen J. Migraine with aura and migraine without aura: an epidemiological study. Cephalalgia 1992;12:221-8; discussion 186 «PMID: 1525797»PubMed
- Wang SJ, Fuh JL, Lu SR ym. Outcomes and predictors of chronic daily headache in adolescents: a 2-year longitudinal study. Neurology 2007;68:591-6 «PMID: 17182975»PubMed
- Stang PE, Yanagihara PA, Swanson JW ym. Incidence of migraine headache: a population-based study in Olmsted County, Minnesota. Neurology 1992;42:1657-62 «PMID: 1513451»PubMed
- Anttila P, Metsähonkala L, Sillanpää M. Long-term trends in the incidence of headache in Finnish schoolchildren. Pediatrics 2006;117:e1197-201 «PMID: 16740819»PubMed
- Bille B. A 40-year follow-up of school children with migraine. Cephalalgia 1997;17:488-91; discussion 487 «PMID: 9209767»PubMed
- Aromaa M, Sillanpää M, Aro H. A population-based follow-up study of headache from age 7 to 22 years. J Headache Pain 2000;1:11-5
- Monastero R, Camarda C, Pipia C ym. Prognosis of migraine headaches in adolescents: a 10-year follow-up study. Neurology 2006;67:1353-6 «PMID: 17060559»PubMed
- Virtanen R, Aromaa M, Rautava P ym. Changes in headache prevalence between pre-school and pre-pubertal ages. Cephalalgia 2002;22:179-85 «PMID: 12047454»PubMed
- Virtanen R, Aromaa M, Rautava P ym. Changing headache from preschool age to puberty. A controlled study. Cephalalgia 2007;27:294-303 «PMID: 17376106»PubMed
- Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia 2013;33:629-808 «PMID: 23771276»PubMed
- de Vries B, Frants RR, Ferrari MD ym. Molecular genetics of migraine. Hum Genet 2009;126:115-32 «PMID: 19455354»PubMed
- Hakala P, Rimpelä A, Salminen JJ ym. Back, neck, and shoulder pain in Finnish adolescents: national cross sectional surveys. BMJ 2002;325:743 «PMID: 12364301»PubMed
- Laimi K, Salminen JJ, Metsähonkala L ym. Characteristics of neck pain associated with adolescent headache. Cephalalgia 2007;27:1244-54 «PMID: 17888080»PubMed
- Albers L, Milde-Busch A, Bayer O ym. Prevention of headache in adolescents: population-attributable risk fraction for risk factors amenable to intervention. Neuropediatrics 2013;44:40-5 «PMID: 23299655»PubMed
- Damen L, Bruijn J, Koes BW ym. Prophylactic treatment of migraine in children. Part 1. A systematic review of non-pharmacological trials. Cephalalgia 2006;26:373-83 «PMID: 16556238»PubMed
- Millichap JG, Yee MM. The diet factor in pediatric and adolescent migraine. Pediatr Neurol 2003;28:9-15 «PMID: 12657413»PubMed
- Hämäläinen ML, Hoppu K, Valkeila E ym. Ibuprofen or acetaminophen for the acute treatment of migraine in children: a double-blind, randomized, placebo-controlled, crossover study. Neurology 1997;48:103-7 «PMID: 9008503»PubMed
- Smith C, Goldman RD. Alternating acetaminophen and ibuprofen for pain in children. Can Fam Physician 2012;58:645-7 «PMID: 22700733»PubMed
- Hämäläinen ML, Hoppu K, Santavuori P. Sumatriptan for migraine attacks in children: a randomized placebo-controlled study. Do children with migraine respond to oral sumatriptan differently from adults? Neurology 1997;48:1100-3 «PMID: 9109909»PubMed
- Eiland LS, Hunt MO. The use of triptans for pediatric migraines. Paediatr Drugs 2010;12:379-89 «PMID: 21028917»PubMed
- Fujita M, Sato K, Nishioka H ym. Oral sumatriptan for migraine in children and adolescents: a randomized, multicenter, placebo-controlled, parallel group study. Cephalalgia 2014;34:365-75 «PMID: 24163282»PubMed
- Rothner AD, Wasiewski W, Winner P ym. Zolmitriptan oral tablet in migraine treatment: high placebo responses in adolescents. Headache 2006;46:101-9 «PMID: 16412157»PubMed
- Evers S, Rahmann A, Kraemer C ym. Treatment of childhood migraine attacks with oral zolmitriptan and ibuprofen. Neurology 2006;67:497-9 «PMID: 16775229»PubMed
- Linder SL, Mathew NT, Cady RK ym. Efficacy and tolerability of almotriptan in adolescents: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2008;48:1326-36 «PMID: 18484981»PubMed
- Derosier FJ, Lewis D, Hershey AD ym. Randomized trial of sumatriptan and naproxen sodium combination in adolescent migraine. Pediatrics 2012;129:e1411-20 «PMID: 22585767»PubMed
- Leary PM. Adverse reactions in children. Special considerations in prevention and management. Drug Saf 1991;6:171-82 «PMID: 2064761»PubMed
- Hermann C, Kim M, Blanchard EB. Behavioral and prophylactic pharmacological intervention studies of pediatric migraine: an exploratory meta-analysis. Pain 1995;60:239-55 «PMID: 7596620»PubMed
- Ludvigsson J. Propranolol used in prophylaxis of migraine in children. Acta Neurol Scand 1974;50:109-15 «PMID: 4839065»PubMed
- Forsythe WI, Gillies D, Sills MA. Propanolol ('Inderal') in the treatment of childhood migraine. Dev Med Child Neurol 1984;26:737-41 «PMID: 6519358»PubMed
- Sillanpää M, Koponen M. Papaverine in the prophylaxis of migraine and other vascular headache in children. Acta Paediatr Scand 1978;67:209-12 «PMID: 343489»PubMed
- Migreeni (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kaypahoito.fi. Duodecim 2002;118:1200-9 «http://www.kaypahoito.fi»5
- Igarashi M, May WN, Golden GS. Pharmacologic treatment of childhood migraine. J Pediatr 1992;120:653-7 «PMID: 1552410»PubMed
- Abu-Arafeh I, Macleod S. Serious neurological disorders in children with chronic headache. Arch Dis Child 2005;90:937-40 «PMID: 16113128»PubMed
- Ahmed MA, Martinez A, Cahill D ym. When to image neurologically normal children with headaches: development of a decision rule. Acta Paediatr 2010;99:940-3 «PMID: 20178515»PubMed
- Ahonen K, Hämäläinen ML, Eerola M ym. A randomized trial of rizatriptan in migraine attacks in children. Neurology 2006;67:1135-40 «PMID: 16943370»PubMed
- Ahonen K, Hämäläinen ML, Rantala H ym. Nasal sumatriptan is effective in treatment of migraine attacks in children: A randomized trial. Neurology 2004;62:883-7 «PMID: 15037686»PubMed
- Alexiou GA, Argyropoulou MI. Neuroimaging in childhood headache: a systematic review. Pediatr Radiol 2013;43:777-84 «PMID: 23700196»PubMed
- Apostol G, Cady RK, Laforet GA ym. Divalproex extended-release in adolescent migraine prophylaxis: results of a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Headache 2008;48:1012-25 «PMID: 18705027»PubMed
- Aydin K, Okuyaz C, Serdaroglu A ym. Utility of electroencephalography in the evaluation of common neurologic conditions in children. J Child Neurol 2003;18:394-6 «PMID: 12886973»PubMed
- Blume HK, Brockman LN, Breuner CC. Biofeedback therapy for pediatric headache: factors associated with response. Headache 2012;52:1377-86 «PMID: 22804229»PubMed
- Boccia G, Del Giudice E, Crisanti AF ym. Functional gastrointestinal disorders in migrainous children: efficacy of flunarizine. Cephalalgia 2006;26:1214-9 «PMID: 16961789»PubMed
- Borusiak P, Biedermann H, Bosserhoff S ym. Lack of efficacy of manual therapy in children and adolescents with suspected cervicogenic headache: results of a prospective, randomized, placebo-controlled, and blinded trial. Headache 2010;50:224-30 «PMID: 19845788»PubMed
- Brousseau DC, Duffy SJ, Anderson AC ym. Treatment of pediatric migraine headaches: a randomized, double-blind trial of prochlorperazine versus ketorolac. Ann Emerg Med 2004;43:256-62 «PMID: 14747817»PubMed
- Eccleston C, Palermo TM, Williams AC ym. Psychological therapies for the management of chronic and recurrent pain in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2014;5:CD003968 «PMID: 24796681»PubMed
- Gronseth GS, Greenberg MK. The utility of the electroencephalogram in the evaluation of patients presenting with headache: a review of the literature. Neurology 1995;45:1263-7 «PMID: 7617180»PubMed
- Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society (b). The International Classification of Headache Disorders: 2nd edition. Cephalalgia 2004;24 Suppl 1:9-160 «PMID: 14979299»PubMed
- Hershey AD, Powers SW, Bentti AL ym. Effectiveness of amitriptyline in the prophylactic management of childhood headaches. Headache 2000;40:539-49 «PMID: 10940092»PubMed
- Ho TW, Pearlman E, Lewis D ym. Efficacy and tolerability of rizatriptan in pediatric migraineurs: results from a randomized, double-blind, placebo-controlled trial using a novel adaptive enrichment design. Cephalalgia 2012;32:750-65 «PMID: 22711898»PubMed
- Kabbouche MA, Vockell AL, LeCates SL ym. Tolerability and effectiveness of prochlorperazine for intractable migraine in children. Pediatrics 2001;107:E62 «PMID: 11335783»PubMed
- Koenig J, Oelkers-Ax R, Kaess M ym. Specific music therapy techniques in the treatment of primary headache disorders in adolescents: a randomized attention-placebo-controlled trial. J Pain 2013;14:1196-207 «PMID: 23876282»PubMed
- Lakshmi CV, Singhi P, Malhi P ym. Topiramate in the prophylaxis of pediatric migraine: a double-blind placebo-controlled trial. J Child Neurol 2007;22:829-35 «PMID: 17715274»PubMed
- Lewis D, Winner P, Saper J ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled study to evaluate the efficacy and safety of topiramate for migraine prevention in pediatric subjects 12 to 17 years of age. Pediatrics 2009;123:924-34 «PMID: 19255022»PubMed
- Lewis DW, Ashwal S, Dahl G ym. Practice parameter: evaluation of children and adolescents with recurrent headaches: report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology and the Practice Committee of the Child Neurology Society. Neurology 2002;59:490-8 «PMID: 12196640»PubMed
- Lewis DW, Dorbad D. The utility of neuroimaging in the evaluation of children with migraine or chronic daily headache who have normal neurological examinations. Headache 2000;40:629-32 «PMID: 10971658»PubMed
- Lewis DW, Kellstein D, Dahl G ym. Children's ibuprofen suspension for the acute treatment of pediatric migraine. Headache 2002;42:780-6 «PMID: 12390641»PubMed
- Lewis DW, Winner P, Hershey AD ym. Efficacy of zolmitriptan nasal spray in adolescent migraine. Pediatrics 2007;120:390-6 «PMID: 17671066»PubMed
- Pakalnis A, Kring D, Meier L. Levetiracetam prophylaxis in pediatric migraine--an open-label study. Headache 2007;47:427-30 «PMID: 17371359»PubMed
- Palermo TM, Eccleston C, Lewandowski AS ym. Randomized controlled trials of psychological therapies for management of chronic pain in children and adolescents: an updated meta-analytic review. Pain 2010;148:387-97 «PMID: 19910118»PubMed
- Powers SW, Kashikar-Zuck SM, Allen JR ym. Cognitive behavioral therapy plus amitriptyline for chronic migraine in children and adolescents: a randomized clinical trial. JAMA 2013;310:2622-30 «PMID: 24368463»PubMed
- Prensky AL, Sommer D. Diagnosis and treatment of migraine in children. Neurology 1979;29:506-10 «PMID: 571549»PubMed
- Puca F, de Tommaso M. Clinical neurophysiology in childhood headache. Cephalalgia 1999;19:137-46 «PMID: 10234460»PubMed
- Rho YI, Chung HJ, Suh ES ym. The role of neuroimaging in children and adolescents with recurrent headaches--multicenter study. Headache 2011;51:403-8 «PMID: 21352214»PubMed
- Rossi LN, Vassella F. Headache in children with brain tumors. Childs Nerv Syst 1989;5:307-9 «PMID: 2805001»PubMed
- Schetzek S, Heinen F, Kruse S ym. Headache in children: update on complementary treatments. Neuropediatrics 2013;44:25-33 «PMID: 23315555»PubMed
- Schoenen J. Clinical neurophysiology studies in headache: a review of data and pathophysiological hints. Funct Neurol 1992;7:191-204 «PMID: 1500009»PubMed
- Sorge F, Barone P, Steardo L ym. Amitriptyline as a prophylactic for migraine in children. Acta Neurol (Napoli) 1982;4:362-7 «PMID: 7158453»PubMed
- Stevens J, Hayes J, Pakalnis A. A randomized trial of telephone-based motivational interviewing for adolescent chronic headache with medication overuse. Cephalalgia 2014;34:446-54 «PMID: 24322483»PubMed
- Tal Y, Dunn HG, Chrichton JU. Childhood migraine--a dangerous diagnosis? Acta Paediatr Scand 1984;73:55-9 «PMID: 6702450»PubMed
- Trautmann E, Kröner-Herwig B. A randomized controlled trial of Internet-based self-help training for recurrent headache in childhood and adolescence. Behav Res Ther 2010;48:28-37 «PMID: 19782343»PubMed
- Trautmann E, Lackschewitz H, Kröner-Herwig B. Psychological treatment of recurrent headache in children and adolescents--a meta-analysis. Cephalalgia 2006;26:1411-26 «PMID: 17116091»PubMed
- Trottier ED, Bailey B, Dauphin-Pierre S ym. Clinical outcomes of children treated with intravenous prochlorperazine for migraine in a pediatric emergency department. J Emerg Med 2010;39:166-73 «PMID: 19150192»PubMed
- Ueberall MA, Wenzel D. Intranasal sumatriptan for the acute treatment of migraine in children. Neurology 1999;52:1507-10 «PMID: 10227648»PubMed
- Wang F, Van Den Eeden SK, Ackerson LM ym. Oral magnesium oxide prophylaxis of frequent migrainous headache in children: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2003;43:601-10 «PMID: 12786918»PubMed
- Wilne SH, Ferris RC, Nathwani A ym. The presenting features of brain tumours: a review of 200 cases. Arch Dis Child 2006;91:502-6 «PMID: 16547083»PubMed
- Winner P, Lewis D, Visser WH ym. Rizatriptan 5 mg for the acute treatment of migraine in adolescents: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Headache 2002;42:49-55 «PMID: 12005275»PubMed
- Winner P, Linder SL, Lipton RB ym. Eletriptan for the acute treatment of migraine in adolescents: results of a double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2007;47:511-8 «PMID: 17445100»PubMed
- Winner P, Pearlman EM, Linder SL ym. Topiramate for migraine prevention in children: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Headache 2005;45:1304-12 «PMID: 16324162»PubMed
- Winner P, Rothner AD, Saper J ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of sumatriptan nasal spray in the treatment of acute migraine in adolescents. Pediatrics 2000;106:989-97 «PMID: 11061765»PubMed
- Winner P, Rothner AD, Wooten JD ym. Sumatriptan nasal spray in adolescent migraineurs: a randomized, double-blind, placebo-controlled, acute study. Headache 2006;46:212-22 «PMID: 16492230»PubMed
- Visser WH, Winner P, Strohmaier K ym. Rizatriptan 5 mg for the acute treatment of migraine in adolescents: results from a double-blind, single-attack study and two open-label, multiple-attack studies. Headache 2004;44:891-9 «PMID: 15447698»PubMed
- Wöber-Bingöl C, Wöber C, Prayer D ym. Magnetic resonance imaging for recurrent headache in childhood and adolescence. Headache 1996;36:83-90 «PMID: 8742679»PubMed