Hampaan paikkaushoito
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sisältö
- Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu suun tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.
- Hampaan paikkauksen tarkoitus on suojata pulpa ja pysäyttää kariesvaurion eteneminen. Paikkaus palauttaa hampaan purentafunktion, muodon ja ulkonäön ja mahdollistaa puhdistamisen.
- Kariesvauriot ja hampaiden tai paikkojen lohkeamat ovat yleisimmät paikkaushoidon indikaatiot. Kariesvaurioiden syntyminen yritetään ehkäistä ja eteneminen pysäyttää aina, kun se on mahdollista (ks. Käypä hoito -suositus Karieksen hallinta «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1). Pysäytyshoidon suunnittelu ja toteuttaminen moniammatillisesti ovat ensisijaisia myös silloin, kun päädytään paikkaustoimenpiteeseen.
- Suuri kariesriskitekijöiden määrä altistaa kaiken ikäiset paikkaushoidolle ja lisääntyneelle paikkojen korjaus- ja uusimistarpeelle.
- Vaikka tervehampaisten määrä lisääntyy etenkin nuorissa ikäluokissa, on pienellä osalla väestöä paljon paikkaushoidon tarvetta.
- Murrosiässä paikkaushoitoa vaativien kariesvaurioiden määrä lisääntyy selvästi.
- Ikääntyneiden hampaallisten määrän lisääntyminen, juuripintojen paljastuminen ja mahdollinen suun kuivuminen monilääkitysten vuoksi sekä yleisterveyden heikkeneminen ovat karieksen hallinnan ja paikkaushoidon kasvavia haasteita. Kuten muidenkin pintojen kariesvauriot myös juuripintojen kariesvauriot pyritään aina ensisijaisesti pysäyttämään. Erityisesti potilailla, joilla edellytykset omahoitoon ovat heikentyneet, voidaan käyttää fluori- tai klooriheksidiinilakkaa.
- Paikkaustoimenpidettä on harkittava silloin, kun vaurio ei ole puhdistettavissa ja se on pysäytyshoidosta huolimatta edennyt seurannassa.
- Maitohampaissa paikkaamista suositellaan, kun vaurio on läpäissyt kiilteen.
- Pysyvissä hampaissa paikkaustoimenpiteitä ei suositella kariesvaurioihin, jotka rajoittuvat kiilteen alueelle. Myös dentiinin uloimpaan kolmannekseen edenneet vauriot voidaan pysäyttää, jos pinta pystytään pitämään puhtaana.
- Paikkauspäätös on aina yksilöllinen, ja siihen vaikuttavat kariesvaurioon ja potilaaseen liittyvät tekijät.
- Hoitomenetelmä ja -materiaali valitaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
- Kun hammasta preparoidaan paikkausta varten, ensisijaisesti vaurion laajuus määrää preparointitarpeen. Kaviteetin reunat puhdistetaan aina kovaan hammaskudokseen saakka, jotta paikasta saadaan reunoiltaan tiivis. Syvissä kaviteeteissa voidaan pulpaseinämälle jättää pehmeää dentiiniä pulpaperforaation välttämiseksi. Potilasasiakirjaan tulee kirjata selkeästi osittainen kariesvaurion poisto pulpaseinämältä, jotta se voidaan huomioida seurannassa.
- Paikan valmistamisessa on oleellista huolellinen työskentely ja materiaalien käyttöohjeiden noudattaminen.
- Yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Oikeilla indikaatioilla ja huolellisella tekniikalla tehdyt yhdistelmämuovitäytteet ovat kestäviä.
- Suun ulkopuolella (epäsuoralla menetelmällä) valmistetut täytteet ovat kestävä vaihtoehto laajoissa vaurioissa etenkin poskihampaissa.
- Maitohampaiden laajoissa vaurioissa suositellaan teräskruunuja.
- Vanhojen toimivien amalgaamitäytteiden vaihtamista ei suositella, mutta uusien valmistusta ei myöskään suositella, koska amalgaamin käytöstä pyritään luopumaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.
- Hyväkuntoisten vanhojen paikkojen pienissä vaurioissa kannattaa uusimisen sijaan suosia paikan uudelleenmuotoilua ja kiillottamista tai korjaamista.
- Paikkaushoidon kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittävät. Paikkojen uusimis- ja korjaamiskierre sitoo voimavaroja, jotka ovat samaan aikaan poissa muusta suun terveydenhuollosta.
- Kariesvaurioiden ehkäisy osana terveitä elintapoja ja tarvittaessa yksilöllisesti kohdennettu pysäytyshoito ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta paikkaustoimenpiteitä merkittävästi edullisempia.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Hampaan paikkaushoito»2
- Potilasversio suomeksi (yhdistetty Karies (hallinta) ja Hampaan paikkaushoito) «Hyvä suunterveys on osa terveyttä!»3 ja ruotsiksi «Tandproblem – Karies och tandfyllningar: en frisk mun är en del av den allmänna hälsan!»4
Suosituksen taulukot, kuvat, kaaviot ja lisämateriaalit
- Taulukko: Yleisimmät paikkaushoitoon johtavat diagnoosit ja niitä vastaavat ICD-10-koodit «Yleisimmät paikkaushoitoon johtavat diagnoosit ja niitä vastaavat ICD-10-koodit...»1
- Taulukko: Materiaalin valinta «Materiaalin valinta ...»2
- Taulukko: Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. «Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. Lähteet , , . Ks. myös lisätietoa ....»3
- Kuva: Hammasvälipinnan kariesvaurion toteaminen «Hammasvälipinnan kariesvaurion toteaminen»1
- Kuva: Kaavakuva karioituneen hammaskudoksen valikoivasta poistosta «Kaavakuva karioituneen hammaskudoksen valikoivasta poistosta»2
- Kuva: Hammasvälipintojen kontaktit «Hammasvälipintojen kontaktit»3
- Kuva: Pienerätekniikka «Pienerätekniikka»4
- Kuva: Valokärjen asemointi «Valokärjen asemointi»5
- Kuva: Teräskruunut «Teräskruunut»6
- Kuva: Kariesvaurion aktiivisuuden arviointi «Kariesvaurion aktiivisuuden arviointi»7
- Kuva: Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla «Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla»8, tulostettava PDF «hoi50117j.pdf»4
- Kuva: Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla «Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla»9, tulostettava PDF «hoi50117k.pdf»5
- PDF: Molaari-inkisiivi hypomineralisaatio «hoi50117f.pdf»3
- PDF: Matriisien käyttö «hoi50117g.pdf»1
- PDF: Sidosaineiden ja menetelmien luokitus «hoi50117h.pdf»2
- Lisätietoa: Määritelmiä (Käypä hoito -suositus Hampaan paikkaushoito) «Määritelmiä (Käypä hoito -suositus Hampaan paikkaushoito)»2
- Lisätietoa: Varusmiesten DMF-indeksin kehitys «Varusmiesten DMF-indeksin kehitys»3
- Lisätietoa: Sedatoinnin indikaatiot hammashoidossa «Sedatoinnin ja yleisanestesian indikaatiot hammashoidossa»4
- Lisätietoa: Purennan vaikutus paikkaushoidon suunnitteluun «Purennan vaikutus paikkaushoidon suunnitteluun»5
- Lisätietoa: Epäsuorat täytteet «Epäsuorat täytteet»6
- Lisätietoa: Kaviteetin klooriheksidiinikäsittely «Kaviteetin klooriheksidiinikäsittely»7
- Lisätietoa: Valokovettaminen «Valokovettaminen»8
- Lisätietoa: Epäsuorien eli suun ulkopuolella tehtyjen paikkojen materiaaleista «Epäsuorien eli suun ulkopuolella tehtyjen paikkojen materiaaleista»9
- Lisätietoa: Suun ulkopuolella tehdyn keraamisen täytteen kiinnittäminen «Suun ulkopuolella tehdyn keraamisen täytteen kiinnittäminen»10
- Lisätietoa: Teräskruunutekniikka «Teräskruunutekniikka»11
- Lisätietoa: Vuosittainen hammaspaikkojen menetys «Vuosittainen hammaspaikkojen menetys»12
- Lisätietoa: Epäsuoran paikkaushoidon väliaikainen vaihe «Epäsuoran paikkaushoidon väliaikainen vaihe»13
- Lisätietoa: Kaviteetin kontaminoituminen yhdistelmämuovipaikkauksessa «Kaviteetin kontaminoituminen yhdistelmämuovipaikkauksessa»14
- Lisätietoa: Paikkaushoidon eettisiä kysymyksiä «Paikkaushoidon eettisiä kysymyksiä»15
- Lisätietoa: Lasi-ionomeerisementti paikkaushoidossa «Lasi-ionomeerisementti paikkaushoidossa»16
- Lisätietoa: Erosiivisen hampaiden kulumisen vaikeusasteen luokitus ja hoitosuunnitelma basic erosive wear examination (BEWE) -indeksin avulla «Erosiivisen hampaiden kulumisen vaikeusasteen luokitus ja hoitosuunnitelma basic erosive wear examination (BEWE) -indeksin avulla»17
- Lisätietoa: Kariessaneeraus «Kariessaneeraus»18
- Lisätietoa: Paikan korjauksen ohjeet «Paikan korjauksen ohjeet»1
- Lisätietoa: Paikan arviointikriteereistä (USPHS ja FDI) «Paikan arviointikriteereistä (USPHS ja FDI)»19
- Lisätietoa: Digitaalisen tai perinteisen jäljentämismenetelmän avulla tehdyn paikan marginaalinen istuvuus «Digitaalisen tai perinteisen jäljentämismenetelmän avulla tehdyn paikan marginaalinen istuvuus»20
- Lisätietoa: Paikan viimeistely «Paikan viimeistely»21
Termit ja lyhenteet
Paikkaushoito ja korjaava hoito
- Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.
- Menetetty hammaskudos korvataan paikkauksessa joko suoralla (esim. yhdistelmämuovipaikka) tai epäsuoralla (esim. keraaminen paikka) paikkausmenetelmällä.
- Sanoja paikka ja täyte on käytetty suosituksessa synonyymeinä.
- Paikkaushoitoa laajempi termi "korjaava hoito" käsittää paikkaushoidon lisäksi myös hammaskudoksen korvaamisen kiinteällä proteettisella rakenteella.
- Suosituksessa käytettyjä termejä selitetään laajemmin erillisessä liitteessä «Määritelmiä (Käypä hoito -suositus Hampaan paikkaushoito)»2.
Aiheen rajaus
- Suositus käsittelee pysyvien hampaiden ja maitohampaiden paikkausta suoralla ja epäsuoralla menetelmällä (suun ulkopuolella valmistetut täytteet, käytetään myös termiä epäsuoralla tekniikalla valmistetut täytteet). Suosituksessa otetaan kantaa myös juuripinnan kariesvaurioiden pysäytyshoitoon. Muuta pysäytyshoitoa käsitellään Käypä hoito -suosituksessa Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1.
- Suositus ei käsittele
- pulpan hoitoa (ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5, «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2)
- hammastraumojen hoitoa
- laaja-alaisia hampaiden kehityshäiriöitä (esim. amelogenesis ja dentinogenesis imperfecta) ja niiden hoitoa
- paikkaushoidon materiaalioppia, materiaalien aiheuttamia allergisia reaktioita ja limakalvomuutoksia sekä niiden hoitoa
- resorptioiden hoitoa
- purentasuhteen muutosta, purennan korotusta ja kuluneen hampaiston hoitoa
- korjaavaa hoitoa, johon liittyy laajempaa purennan kuntoutusta (useiden hampaiden kruunutusta ja puuttuvien hampaiden proteettista korvaamista)
- hampaan preparointia laserilla.
Tavoitteet
- Suosituksen tavoitteena on
- kuvata laadukasta ja vaikuttavaa paikkaushoidon kokonaisuutta suun terveydenhuollossa
- edistää suun terveyttä
- ohjata tekemään paikkaustoimenpiteitä vain oikeilla indikaatioilla
- antaa toimintaohjeita vaurioituneen hammaskudoksen korvaamiseksi ja hampaan toimintakyvyn palauttamiseksi
- yhtenäistää hoitolinjoja
- lisätä hoitojen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta
- kiinnittää päättäjien huomiota paikkaushoidosta kansantaloudelle aiheutuviin kustannuksiin sekä resurssien kohdentamiseen ja optimaaliseen käyttöön.
Kohderyhmät
- Suosituksen kohderyhmänä ovat
- suun terveyden ammattihenkilöt ja heidän potilaansa
- lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt
- päättäjät.
Esiintyvyys
- Paikkojen esiintyvyys on vahvasti sidoksissa kariessairauden esiintyvyyteen ja aktiivisuuteen (ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Karieksen esiintyvyys). Jos kariesta ei saada ehkäistyä tai pysäytettyä, hampaistoon kehittyy eteneviä kovakudosvaurioita, jolloin paikkaus tai muu toimenpide on välttämätön.
- Paikkojen esiintyvyys on sidoksissa myös hoitopalvelujen saantiin, hoitopalveluja tuottavan tahon diagnostiikkaan ja hoitomenetelmiin.
- Korkean elintason maissa, kuten Suomessa, jossa karies on sairautena hyvin yleinen ja hoitopalveluja on tarpeeseen nähden tyydyttävästi, kariessairauden esiintyvyys ilmenee runsaasti paikattuina hampaistoina.
- Suomessa tehdään perusterveydenhuollossa julkisella ja yksityisellä sektorilla vuosittain yhteensä lähes 3 miljoonaa paikkaustoimenpidettä ja hampaan paikkaus on tutkimustoimenpiteitä lukuun ottamatta yleisin yksittäinen toimenpide suun terveydenhuollossa. Ks. THL:n «THL. Avohilmo, raportit. https://sampo.thl.fi/pivo...»3 (THL, Avohilmo, raportit «https://bit.ly/3MVx2k4»2) ja Kelan tilastot «Kela. Sairaanhoitokorvausten saajat / Hammashoito....»4 (Kela, Sairaanhoitokorvausten saajat / Hammashoito «http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT128AL»3).
- Suurin osa paikoista tehdään Suomessa suoralla tekniikalla. Vain 5 %:ssa paikkauksista käytettiin epäsuoraa tekniikkaa Pohjois-Suomen kohorttitutkimuksessa «Laajala A, Karhatsu P, Pesonen P, ym. Association ...»5.
- Suun terveys on kohentunut väestötasolla 1980-luvulta alkaen.
- Suomalaisissa nuorissa ikäluokissa (0–17-vuotiaat) paikkaustoimenpiteitä tarvitsevien määrä on vähentynyt kariesvaurioiden vähentymisen myötä 1980-luvulta alkaen «Linden J, Widström E, Sinkkonen J. Children and ad...»6, «Virkkala VF, Eloranta AM, Suominen AL, ym. Associa...»7, «Methuen M, Kauppinen S, Suominen AL, ym. Dental ca...»8.
- Varusmiehillä tehdyt tutkimukset osoittavat kariesvaurioiden ja korjaavan hoidon tarpeen vähenemisen «Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Correction: P...»9, «Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Caries Experi...»10. Ks. lisätietoa «Varusmiesten DMF-indeksin kehitys»3.
- Kelan aineistosta tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että vuosien 2012 ja 2017 välillä paikkausten määrä aikuispotilasta kohden väheni hieman (keskimäärin 1,59 paikkaa vuonna 2012 ja 1,42 paikkaa vuonna 2017) «Vehkalahti MM, Palotie U, Valaste M. Age-related v...»11.
- Myönteisestä kehityksestä huolimatta paikkaustoimenpiteiden kokonaismäärä ei ole Suomessa
vähentynyt samassa suhteessa. Paikkausta tarvitsevilla hoidon tarve on suuri, ja aikaisemmin
valmistettujen paikkojen korjaukset ja uusinnat kuormittavat hoitojärjestelmää «Nihtilä A, Widström E, Elonheimo O. Adult heavy an...»12, «Nihtilä A, Widström E, Elonheimo O, Heavy consumpt...»13, «Linden J, Widström E, Sinkkonen J. Adults’ ...»14.
- Kariesvauriot ja korjaavan hoidon tarve keskittyvät pienelle osalle väestöä.
- Varusmiesten kaikista karieksen vaurioittamista hampaista (dentiinikaries, DT) 89 % oli 24 %:lla varusmiehistä «Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Correction: P...»9, «Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Caries Experi...»10.
- Pohjois-Suomen vuonna 1966 syntyneiden kohortista 60 %:lla ei 46-vuotiaana ollut tutkimushetkellä dentiinikariesta, kun taas 21 %:lla tutkituista oli 2 tai useampia dentiinikariesvaurioita «Laajala A, Pesonen P, Anttonen V, ym. Association ...»15.
- Lasten anestesiahammashoitojen tarve on lisääntynyt «Henkilökohtainen tiedonanto Tero Soukka, vastuualu...»16, «Kestilä L, Kapiainen S, Mesiäislehto M,Rissanen P ...»17.
- Suomalaisessa Benchmarking-aineistossa, joka kattaa 3 miljoonan suun terveydenhuollon asiakkaan tiedot, todetaan, että noin 60 % paikkauksista tehtiin aiemmin paikatuille pinnoille «Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositu...»18, «https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/105033993/LIITEN~1.pdf/74242aba-2623-132b-7e0f-cc939516b934/LIITEN~1.pdf?t=1641546745061»4
- Kariesvauriot ja korjaavan hoidon tarve keskittyvät pienelle osalle väestöä.
- Vanhimmissa ikäluokissa paikkaushoidon tarve lisääntyy, koska yhä useammalla on omat hampaat «Vehkalahti MM, Palotie U, Valaste M. Age-related v...»11, «Hiltunen K, Mäntylä P, Vehkalahti MM...»19.
Altistavat tekijät
- Hampaan paikkauksen syynä voi olla karies-, eroosio-, attritio- tai abraasiovaurio, hammastrauma, abfraktio, hypomineralisaatiohäiriö (MIH), lohkeama tai kosmeettinen virhe. Ks. taulukko «Yleisimmät paikkaushoitoon johtavat diagnoosit ja niitä vastaavat ICD-10-koodit...»1.
- Lapsilla ja nuorilla hampaan paikkaukseen johtaa useimmiten kariesvaurio, jota ei
ole saatu pysäytettyä.
- Alle 20-vuotiaiden paikkaustoimenpiteistä 10 % tehtiin jo aiemmin paikattuihin hammaspintoihin.
- Yli 20-vuotiailla vastaava osuus oli hieman alle puolet (46 %) «Palotie U, Vehkalahti M. Restorative treatment and...»20.
- Aikuisilla paikkaustoimenpiteeseen voi johtaa paitsi kariesvaurio, jota ei ole saatu
pysäytettyä, myös hampaan ja paikan lohkeamiset.
- Nuorilla aikuisilla (20–35-vuotiailla) syynä ovat useimmiten sekundaarikariesvauriot (44 %) ja lohjennut tai irronnut täyte (34 %) «Palotie U, Vehkalahti M. Restorative treatment and...»20.
- Aikuisille (mediaani-ikä 51 vuotta) valmistetuista paikoista valtaosa (65 %) tehtiin aiempien paikkausten korjaamiseksi tai uusimiseksi «Forss H, Widström E. Reasons for restorative thera...»21. Tavallisin syy uusimiseen olivat sekundaarikariesvauriot. Muita tavallisia syitä olivat hampaan tai täytteen lohkeama ja irronnut täyte «Forss H, Widström E. Reasons for restorative thera...»21, «Palotie U, Vehkalahti MM. Reasons for replacement ...»22.
- Suuri kariesriskitekijöiden määrä ilmeisesti altistaa paikkaushoidolle ja lisääntyneelle paikkojen korjaus- ja uusimistarpeelle «Korkean kariesriskin potilailla yhdistelmämuovien kestoikä on ilmeisesti lyhyempi kuin matalan kariesriskin potilailla.»B.
- Karieksen riskitekijöitä on esitetty kattavasti Käypä hoito -suosituksessa Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1. Ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1 kohdat Kariesriskiin vaikuttavat tekijät, Potilaskohtainen riskin arviointi ja Kuivan suun diagnostiikka.
- Kiilteen hypomineralisaatio (esim. MIH) lisää merkittävästi paikkaushoidon tarvetta
lapsilla, joilla on vähäinen kariesriski.
- 1983–1989 syntyneitä lapsia tutkittiin heidän ollessaan 7–13-vuotiaita. Hypomineralisaatiohäiriöitä todettiin 19 %:lla ensimmäisissä pysyvissä poskihampaissa. Heidän DMFT-indeksinsä oli merkitsevästi suurempi kuin verrokkiryhmän lapsilla, joilla ei ollut hypomineralisaatiota (2,1 vs. 1,0) «Leppäniemi A, Lukinmaa PL, Alaluusua S. Nonfluorid...»23. Uudemmassa suomalaistutkimuksessa 8–13-vuotiaista 18 %:lla todettiin hypomineralisaatiohäiriöitä ja DMFT:n ero oli vastaavasti 1,17 vs. 0,46 «Wuollet E, Laisi S, Alaluusua S, ym. The Associati...»24.
- Hammaseroosio eli hampaiden erosiivinen kuluminen «Erosiivisen hampaiden kulumisen vaikeusasteen luokitus ja hoitosuunnitelma basic erosive wear examination (BEWE) -indeksin avulla»17 on yleistynyt nuorilla ja aikuisilla, ja se voi vaikea-asteisena vaatia paikkaustoimenpiteitä.
- Suomalaisista 15–17-vuotiaista nuorista 37 %:lla todettiin erosiivista hampaiden kulumista (BEWE-summa 3 tai enemmän), ja heistä 2 %:lla kuluminen oli kohtalaista (BEWE-summa 9–13). Vakavaa eroosiota (BEWE-summa 14–19) ei todettu «Methuen M, Kangasmaa H, Alaraudanjoki VK, ym. Prev...»25. Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa eroosiota todettiin 61,6 %:lla suomalaisista varusmiehistä (BEWE-summa 1–13). Heistä 23,5 %:lla eroosio oli vähäistä tai kohtalaista (BEWE-summa 3–13). Vakavaa eroosiota ei todettu «Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Correction: P...»9, «Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Caries Experi...»10, «Erosiivisen hampaiden kulumisen vaikeusasteen luokitus ja hoitosuunnitelma basic erosive wear examination (BEWE) -indeksin avulla»17. Ruotsalaistutkimuksessa eroosiota todettiin 75 %:lla 20-vuotiaista ja vaikea-asteista eroosiota 18 %:lla «Isaksson H. On dental caries and dental erosion in...»26.
- Keski-ikäisistä suomalaisista 48 %:lla todettiin eroosiovaurioita, joiden vuoksi tarvittiin etiologisiin tekijöihin puuttumista ja osalla myös paikkaustoimenpiteitä «Alaraudanjoki V. Erosive tooth wear and associated...»27.
- Eroosioon saattaa liittyä attritiota, joka lisää hammaskudoksen menetystä ja korjaavan hoidon tarvetta «Mesko ME, Sarkis-Onofre R, Cenci MS, ym. Rehabilit...»28.
- Kuten kariesvaurioiden hoidossa myös eroosiota, attritiota tai abraasiota hoidettaessa on erityisen tärkeää selvittää sairauteen johtaneet syyt ja puuttua niihin ajoissa.
ICD-10 | Paikkaushoidon indikaatio |
---|---|
K00.40 | Postnataalinen kiillehypoplasia, molaari-inkisiivihypomineralisaatio (MIH) |
K02.1 | Dentiinikaries |
K02.2 | Sementtikaries |
K03.0 | Hampaiden attritio |
K03.1 | Hampaiden abraasio |
K03.2 | Hampaiden eroosio |
K03.82 | Muusta kuin tapaturmasta johtuva hampaan lohkeaminen |
S02.51 | Hampaan kruunun murtuma ilman pulpayhteyttä |
S02.52 | Hampaan kruunun pulpaan ulottuva murtuma |
Oireet ja hoitoon hakeutuminen
- Hampaan paikkauksen tarvetta voi potilaan olla vaikea arvioida itse.
- Kariesvauriot etenevät usein oireettomina paikkausta vaativiksi, minkä vuoksi säännölliset suun ja hampaiston tutkimukset ja terveystarkastukset ovat tärkeitä.
- Maitohampaissa kariesvauriot etenevät nopeasti, minkä vuoksi vauriota epäiltäessä tulee hakeutua mahdollisimman nopeasti hoitoon.
- Tyypillisiä oireita, joiden vuoksi kannattaa hakeutua hammaslääkärin arvioon ja mahdolliseen
hoitoon, ovat
- lohkeamat ja hampaassa tuntuvat terävät särmät
- kylmän, kuuman tai makean aiheuttama kipu tai vihlonta
- puruarkuus
- ruoan pakkautuminen hammasväliin tai muu puhdistamisvaikeus.
Diagnostiikka ja hoitopäätös
- Paikkaushoidon perustana ovat esitietojen selvittäminen, kliininen tutkimus ja niitä tarvittaessa täydentävät tutkimukset, esimerkiksi kuituvalo- ja röntgentutkimus «Palveluvalikoimaneuvoston päätös. Terveydenhuollon...»29, joiden perusteella tehdään diagnoosi. Ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Kariesvaurioiden havainnointi ja kuvat Kiillevaurioiden ICDAS-luokittelu «Kiillevaurioiden ICDAS-luokittelu»10 ja Dentiinivaurioiden ICDAS-luokittelu «Dentiinivaurioiden ICDAS-luokittelu»11. Esimerkkejä ICDAS-luokittelusta «hoi50078f.pdf»6 (PDF) ja ICDAS-diagnostiikkatyökalun käyttö hammaslääkärin työssä «hoi50078g.pdf»7 (PDF). Ks. myös taulukko «Yleisimmät paikkaushoitoon johtavat diagnoosit ja niitä vastaavat ICD-10-koodit...»1.
- Diagnostiikkaa käytetään hoitopäätöksen pohjana. Kun kariesvaurio on todettu, arvioidaan ensin, onko se aktiivinen, minkä jälkeen arvioidaan edellytykset sen pysäyttämiseen, ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Näönvarainen tutkimus ja kariesvaurioiden luokittelu. Edellytykset pysäytyshoitoon riippuvat kariesvaurion sijainnista hampaan pinnalla, ja paikkaustoimenpide tulee kysymykseen vasta viimeisenä vaihtoehtona. Ks. Kariesvaurion aktiivisuuden arviointi (kuva «Kariesvaurion aktiivisuuden arviointi»7), Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla (kuva «Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla»8) ja Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla (kuva «Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla»9).
- Purupinnoilla (ks. kuva Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla «Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla»8) tarkistetaan näönvaraisesti ja pallopäistä koetinta apuna käyttäen (terävän sondin
käyttö on vasta-aiheista), todetaanko dentiiniin ulottuvaa kavitaatiota (pinnan rikkoutumista).
Jos kavitaatiota ei todeta, tutkitaan röntgenkuvasta (purusiiveke), onko vaurio edennyt
dentiiniin.
- Lapsilla ja nuorilla pysyvissä hampaissa näönvaraisesti ehjän kiilteen alla havaittava tumma juoste (ICDAS 3+) ei edellytä paikkaustoimenpidettä, vaan siihen suositellaan pysäytyshoitoa ja usein hammas pinnoitetaan. Ks. lisätietoa Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohdasta Karieksen hallintatoimet vastaanotolla.
- Aikuisilla on syytä varmistaa, ettei vaurio näy samankokoisena jo aiemmassa röntgenkuvassa, jolloin kyseessä on pysähtynyt vaurio eikä mitään toimenpidettä tarvita.
- Jos vaurion aktiivisuudesta ei voida olla varmoja, on etenkin nuorilla aikuisilla parempi pinnoittaa hammas kuin tehdä paikka varmuuden vuoksi «Bakhshandeh A, Qvist V, Ekstrand KR. Sealing occlu...»30.
- Välipinnoilla (ks. kuva Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla «Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla»9) kavitaatio dentiiniin estää vaurion pitämisen puhtaana ja tekee siten pysäytyshoidon
vasta-aiheiseksi. Kun kariesvaurio on todettu, pyritään mahdollinen kavitaatio toteamaan kliinisesti
«Hammasvälipinnan kariesvaurion toteaminen»1. Koska kavitaation kliininen havainnointi on usein epävarmaa, arvioidaan kavitaation todennäköisyyttä ja pysäytyshoidon edellytyksiä röntgenkuvasta:
- Kiilteen alueelle ulottuvassa vauriossa kiillepinta ei ole kavitoitunut ja pysäytyshoito on indisoitua.
- Dentiinin ulompaan kolmannekseen ulottuviin vaurioihin suositellaan yleensä pysäytyshoitoa, kun kavitaatiota ei ole kliinisesti havaittavissa (ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Hallintatoimet kotona ja vastaanotolla), jolloin hammasvälipinta on todennäköisesti makroskooppisesti ehjä «Schwendicke F, Splieth CH, Bottenberg P, ym. How t...»57. Näissä tilanteissa paikkaustoimenpidettä kuitenkin suositellaan, jos potilaan edellytykset omahoitoon ovat heikentyneet.
- Jos vaurio ulottuu röntgenkuvan mukaan dentiinin puoliväliin tai syvemmälle, on kavitaatio todennäköinen «Schwendicke F, Splieth C, Breschi L, ym. When to i...»31 eikä pysäytyshoito ole enää suositeltavaa.
- Vapailla pinnoilla hampaan kruunun alueella ja juuripinnoilla olevat kariesvauriot pyritään aina pysäyttämään, jos kavitaatiota ei todeta tai vaurion arvioidaan olevan puhdistettavissa kavitaatiosta huolimatta (ks. kohta Paljastuneisiin hammaskauloihin liittyvät näkökohdat «A1»2 ja Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Kariesvaurioiden pysäytyshoito suun terveyden ammattihenkilön ja potilaan yhteistyönä). Yksittäisen hampaan hoitopäätös on aina osa kokonaishoitosuunnitelmaa. Siihen vaikuttavat koko suun terveydentilanne ja potilaskohtaiset tekijät, kuten kariesriskin suuruus. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 ja kuva Esimerkkejä ICDAS-luokittelusta «hoi50078f.pdf»6 (PDF).
- Hoidon toteuttamisjärjestystä harkittaessa otetaan aina huomioon potilaan ensisijainen hoitoon tulon syy ja mahdollinen ensiapuluonteisen hoidon tarve, ks. «Kariessaneeraus»18. Joskus voi olla tarpeen aloittaa hoito avoimien kariesvaurioiden sulkemisella väliaikaisesti, ks. «Kariessaneeraus»18.
- Mikäli potilaalla on ientulehdusta tai parodontiittia, ne huomioidaan hoitojärjestystä
suunniteltaessa.
- Ennen paikkausta tehty parodontologinen hoito parantaa paikan ennustetta 35 % 1 vuoden seurannassa ja 23 % 8 vuoden seurannassa «Nordic Healthcare Group. Liite: Paikkaushoidon tee...»32, «hoi50117i.pdf»8 (PDF).
- Pysyvissä hampaissa paikkaustoimenpiteitä ei suositella kariesvaurioihin, jotka rajoittuvat vain kiilteen alueelle. Myös dentiinin uloimpaan kolmannekseen edenneet vauriot voidaan pysäyttää, jos pinta pystytään pitämään puhtaana. Ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Kariesvaurioiden pysäytyshoito suun terveyden ammattihenkilön ja potilaan yhteistyönä ja kuvat Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla «Paikkaustarpeen arviointi hampaan purupinnalla»8 ja Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla «Paikkaustarpeen arviointi hampaan välipinnalla»9.
- Hampaan paikkaus tai vanhan paikan korjaaminen tai uusiminen on kuitenkin aiheellista
«Schwendicke F, Splieth C, Breschi L, ym. When to i...»31, «Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managi...»33, jos
- hammasvälipinnalla on kavitaatio, joka estää vaurion puhtaana pitämisen. Kuva «Hammasvälipinnan kariesvaurion toteaminen»1. Hampaiden tilapäinen separointi voi helpottaa pysyvien hampaiden hammasvälipinnan tarkastelua.
- purupinnalla on dentiiniin ulottuva kavitoitunut kariesvaurio
- vapaalla pinnalla on kavitaatio, joka ei ole puhdistettavissa
- kariesvaurio ulottuu dentiinin puoliväliä pidemmälle, vaikkei hampaan pinnalla olisikaan näönvaraisesti havaittavaa kavitaatiota «Schwendicke F, Splieth C, Breschi L, ym. When to i...»31
- pysäytyshoito on epäonnistunut ja dentiinikariesvaurion todetaan suurentuneen
- hampaassa tai paikassa on lohkeama tai paikka on irronnut (ks. taulukko «Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. Lähteet , , . Ks. myös lisätietoa ....»3)
- paikan saumassa todetaan (sekundaari)kariesvaurio (ks. taulukko «Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. Lähteet , , . Ks. myös lisätietoa ....»3)
- eroosiot ovat laaja-alaisia (> 50 % hampaan pinnasta), ulottuvat dentiiniin asti ja ovat oireilevia
- esteettiset tai toiminnalliset syyt sitä edellyttävät.
- Maitohampaissa korjaava hoito on aiheellista, kun vaurio on läpäissyt kiilteen.
- Maitohampaistossa kariesvaurioiden eteneminen on nopeaa «Tickotsky N, Petel R, Araki R, ym. Caries Progress...»34.
- Hampaan paikkaustoimenpide on vasta-aiheinen, jos
- ientulehdus tai parodontiitti on hoitamatta eikä ienverenvuotoa pystytä sen vuoksi hallitsemaan. Tällöin hoito aloitetaan parodontologisella hoidolla.
- pulpa on kuollut tai hampaassa on apikaalinen parodontiitti, jolloin hammas paikataan väliaikaisesti juurihoitoa varten (ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5, «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2)
- hammas on niin syvälle vaurioitunut tai lohjennut, että paikan tai kruunun reuna tulisi ulottumaan liian lähelle luurajaa (< 3 mm) ja aiheuttaisi tulehduksen ja luun resorptiota «Maynard JG Jr, Wilson RD. Physiologic dimensions o...»35. Tarvittaessa voidaan tehdä ienplastia tai kruununpidennysleikkaus «Hempton TJ, Dominici JT. Contemporary crown-length...»36, mutta etenkin poskihammasalueella tilanne voi johtaa hampaan poistoon. Kuitenkin erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla poistoon tulee suhtautua kriittisesti.
- potilaan fyysisen tai psyykkisen tilan vuoksi paikkaustoimenpiteen hyöty olisi vähäinen tai mitätön toimenpiteestä koituvaan rasitukseen verrattuna.
Hoidon suunnitteluun liittyviä näkökohtia
- Eettiset näkökohdat ks. «Paikkaushoidon eettisiä kysymyksiä»15:
- Elintavoilla on keskeinen vaikutus paikkaushoidon onnistumiseen. Suun terveydenhuollon ammattihenkilön eettinen velvoite on pyrkiä vaikuttamaan potilaan epäsuotuisiin elintapoihin ja tukea potilaan omahoidon toteutumista.
- Potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi on tärkeää esitellä potilaalle hänen tilanteeseensa sopivat hoitovaihtoehdot ennen hoitopäätöksen tekemistä.
- Pelko hoitoratkaisuja ohjaavana tekijänä – vaikeahoitoinen potilas:
- Pelkopotilaille ja muille vaikeahoitoisille potilaille (esim. monisairaat vanhukset, kehitysvammaiset ja psyykkisesti sairaat) on hyödyllistä varata riittävästi aikaa. Heidät tulee myös mahdollisuuksien mukaan ohjata tällaisten potilaiden hoitoon perehtyneille hammaslääkäreille, ja heidän hoidossaan kannattaa tarvittaessa käyttää esilääkitystä, ilokaasua tai yleisanestesiaan ohjaamista «Sedatoinnin ja yleisanestesian indikaatiot hammashoidossa»4, «Suun kautta annosteltavan midatsolaamin käytöstä lasten hammashoitotoimenpiteissä on ilmeisesti hyötyä.»B.
- Jos lapsella on dentiiniin ulottuvia kariesvaurioita, on suositeltavaa, ettei lapsen kasvamista ja yhteistyökyvyn kehittymistä jäädä odottamaan. Hammashoitopelon tai yhteistyökyvyn puutteen vuoksi lapsi voidaan lähettää jatkohoitoon esimerkiksi lasten hammashoitoon perehtyneelle hammaslääkärille tai lasten hammashoidon erikoishammaslääkärille.
- Alakouluikäisten pysyvät hampaat:
- Avojuuriset pysyvät hampaat paikataan kuten kehittyneetkin pysyvät hampaat.
- MIH-hampaiden diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta ks. «hoi50117f.pdf»3 (PDF).
- Ks. myös suosituksen kohta Lasten hampaiden paikkaushoito «A2»3.
- Parodontologiset näkökohdat:
- Ennen paikkausta hoidetaan ikenen tulehdus- ja kiinnityskudossairaudet (gingiviitti ja parodontiitti) ja mahdolliset ienliikakasvut.
- Parodontologisen hoidon yhteydessä avoimet kariesvauriot on syytä täyttää tilapäisesti, jotta kariesvaurio saadaan pysäytettyä ja mahdollistetaan ikenen paraneminen.
- Purentaan liittyvät näkökohdat paikkauksen yhteydessä, ks. «Purennan vaikutus paikkaushoidon suunnitteluun»5:
- Kontaktit vastapurijaan ja viereisiin hampaisiin tulee varmistaa siten, että huomioidaan purentataso ja säilytetään hampaan puru- ja välipintojen muodot.
- Purentakuorman tulee kohdistua tasaisesti koko hammaskaarelle, ja hammaskohtaisesti tulee suosia hampaan pitkittäisakselin suuntaista purentakuormaa ja välttää viistopintakontakteja.
- Alaleuan liikkeissä varmistetaan hammaskontaktien toimivuus eikä luoda uusia prekontakteja.
- Paljastuneisiin hammaskauloihin liittyvät näkökohdat (juurikariesvauriot):
- Juuren pinta voi paljastua iän myötä tai hampaan kiinnityskudossairauden tai virheellisten harjaustottumusten seurauksena jo nuorella iällä.
- Juuren pinta kuluu ja karioituu herkemmin kuin kiilteen suojaama hammaskruunu.
- Juuripintojen kariesvaurioiden hoidossa ehkäisy- ja pysäytyshoito on aina ensisijaista, koska paikkauksen tulos on epävarmempi kuin muilla hampaan pinnoilla.
- Omahoidossa suositellaan aina fluorihammastahnaa. Lisäksi suositellaan tarvittaessa juurikarieksen pysäytyshoitoon hampaiden harjausta hammastahnalla, jossa on suuri fluoridipitoisuus (5 mg/g) «Päivittäinen harjaaminen hammastahnalla, jossa on korkea fluoridipitoisuus (5 mg/g), edistää jo havaittujen vaurioiden korjaantumista (pysäytys) tehokkaammin kuin harjaaminen tavanomaisella fluorihammastahnalla.»A.
- Fluorilakkaa (yli 20 000 ppm fluoridia) voidaan käyttää juuripinnan kariesvaurioiden ehkäisyyn, vaikka tutkimusnäyttö sen tehosta juuripinnoilla onkin vähäistä «Tan HP, Lo EC, Dyson JE, ym. A randomized trial on...»37, «Zhang J, Sardana D, Li KY, ym. Topical Fluoride to...»38, «Paris S, Banerjee A, Bottenberg P, ym. How to Inte...»39. Fluorilakalla saattaa olla myös vaurioita pysäyttävä vaikutus, mutta toistaiseksi aiheesta ei ole julkaistu tutkimuksia.
- Ammattimainen käsittely klooriheksidiiniä (1- tai 10-prosenttinen) sisältävällä lakalla ilmeisesti vähentää uusien vaurioiden syntyä ja saattaa pysäyttää juuripinnoilla olevia kariesvaurioita lumelakkaan verrattuna «Ammattimainen käsittely klooriheksidiiniä (1- tai 10-prosenttinen) sisältävällä lakalla ilmeisesti vähentää uusien vaurioiden syntyä ja pysäyttää alkavia vaurioita juuripinnoilla verrattuna lumelakkaan.»B. Klooriheksidiinilakan käyttö on hyvä rajoittaa tilanteisiin, joissa omahoidolla tai muilla ehkäisevillä toimenpiteillä ei saavuteta riittävää karieksen hallintaa.
- Aktiivisten juuripinnan kariesvaurioiden vuosittainen ammattimainen käsittely 38-prosenttisella hopeadiamiinifluoridiliuoksella (SDF) saattaa pysäyttää vaurioiden etenemisen «Aktiivisten juuripinnan kariesvaurioiden vuosittainen ammattimainen käsittely 38 % hopeadiamiinifluoridiliuoksella (SDF) saattaa pysäyttää vaurioiden etenemisen ja kovettaa niiden pinnan, jolloin myös niiden väri tummenee. Hopediamiinifluoridille ei kuitenkaan ole hyväksyttyä käyttöaihetta karieksen hallinnassa (ehkäisyssä tai pysäytyshoidossa) Suomessa.»C, «Slayton RL, Urquhart O, Araujo MWB, ym. Evidence-b...»40, jolloin myös niiden väri tummenee. Suomessa ja EU:ssa SDF:n käyttöaiheita ovat biofilmin eliminointi ja hampaiden sensitiivisyyden hoito (ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Fluorikäsittelyt vastaanotolla).
- Juuripinnoille on ehdotettu myös ART-menetelmän käyttöä kaviteetin preparoinnissa. Perinteisen preparoinnin ja ART-menetelmän välillä ei voida osoittaa selvää eroa paikkojen kestävyydessä, mutta ei myöskään ole viitteitä, että ART-menetelmä juuripinnan vaurioissa olisi ainakaan perinteistä menetelmää parempi «Juuripinnalle lasi-ionomeerisementistä tehdyn paikan kestävyys saattaa olla 6–24 kuukauden seurannassa huonompi, kun preparointi on tehty ART-menetelmällä verrattuna perinteiseen (poraus) menetelmään.»C. Siksi ART-menetelmää ei suositella käytettäväksi rutiinimaisesti, mutta se voi olla vaihtoehto silloin, kun potilasta on vaikea saada tavanomaiselle vastaanotolle eikä pysäytyshoitoa katsota riittäväksi.
- ART-menetelmällä kemialliskovetteisesta lasi-ionomeerista tehdyn paikan selviytymisprosentti 6–24 kuukauden seurannassa saattaa olla huonompi kuin paikan, joka on tehty tavanmukaisella menetelmällä muovivahvisteisesta lasi-ionomeerista «Juuripinnalle lasi-ionomeerisementistä tehdyn paikan kestävyys saattaa olla 6–24 kuukauden seurannassa huonompi, kun preparointi on tehty ART-menetelmällä verrattuna perinteiseen (poraus) menetelmään.»C. ART-menetelmällä tehdyistä lasi-ionomeeripaikoista selviytyivät parhaiten ne, joissa materiaalina käytettiin jäykkää kemialliskovetteista lasi-ionomeeria «van 't Hof MA, Frencken JE, van Palenstein Helderm...»41.
- Potilaan omahoidon edellytysten heikentyminen puoltaa juuripinnan kariesvaurioiden pysäytyshoitoa paikkaustoimenpiteen sijasta tapauksissa, joissa kariesvaurioiden ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan pulpavaurioita eikä siis hammassärkyä.
- Vähentynyt syljeneritys:
- Syljenerityksen vähenemisen voi havaita mittaamalla tai perustuen kliiniseen näkymään «Glore RJ, Spiteri-Staines K, Paleri V. A patient w...»42, ks. Käypä hoito -suosituksen Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1 kohta Kuivan suun diagnostiikka.
- Syljenerityksen vähentyessä on erityisesti syytä kiinnittää huomiota ehkäisevään hoitoon ja karieksen hallintatoimenpiteisiin. Vähentynyt syljeneritys suurentaa potilaan kariesriskiä.
- Kuivasuisilla potilailla suoralla menetelmällä tehtyjen yhdistelmämuovipaikkojen kestoaika (survival time) on merkittävästi lyhentynyt. Erityisesti laajat yhdistelmämuovitäytteet ovat lyhytikäisiä verrattuna proteettisiin kruunuihin, jotka menestyvät riittävän hyvin tilanteissa, joissa suu on kuiva «Leinonen J, Vähänikkilä H, Raninen E, ym. Corrigen...»43.
- Pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saaneilla potilailla syljeneritys vähenee tai loppuu kokonaan, jolloin kariesriski suurenee merkittävästi.
- Vaikka pienillä potilasmäärillä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saaneilla potilailla yhdistelmämuovi menestyy juuripinnan paikkaushoidoissa paremmin kuin kemialliskovetteinen tai muovivahvisteinen lasi-ionomeeri «Meyer-Lueckel H, Machiulskiene V, Giacaman RA. How...»44, on lasi-ionomeeri sekundaarikariesta ehkäisevän ominaisuutensa ansiosta varteenotettava vaihtoehto heikommasta mekaanisesta kestävyydestä huolimatta «McComb D, Erickson RL, Maxymiw WG, ym. A clinical ...»45, «De Moor RJ, Stassen IG, van 't Veldt Y, ym. Two-ye...»46.
- Hampaiston ja hampaan ennuste:
- Jos hampaan tai hampaiston ennuste on kaikkiaan huono, joudutaan usein harkitsemaan paikkauksen asemesta hampaan tai hampaiden poistoja, ks. lisätietoa «Kariessaneeraus»18 . Ks. myös Hampaan juurihoito -suosituksen lisätietoartikkeli DPI-indeksi «Hampaan hoidettavuus suhteessa viereisiin hampaisiin sekä suun- ja yleisterveyteen, Dental Practicality Index (DPI)»22.
Ehkäisy ja hoitomenetelmän valinta
- Yleensä kaikki todetut aktiiviset kariesvauriot pyritään pysäyttämään tehostamalla omahoitoa ja fluorin käyttöä sekä muuttamalla ravintotottumuksia. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1.
- Silloinkin kun tehdään paikkauksia, pitää huolehtia ehkäisy- ja pysäytyshoidon toteutumisesta ja potilaan sitouttamisesta hoitoon.
- Kun paikkauksen tarve on todettu, on päätettävä, korjataanko hammas suoralla vai epäsuoralla
menetelmällä (ks. «Materiaalin valinta ...»2) tai korjataanko jo olemassa olevaa täytettä vai onko vaurio niin laaja, että on harkittava
hampaan poistoa. Päätöksenteossa hampaan merkitys purentaelimistön toiminnalle ja
estetiikalle otetaan myös huomioon.
- Paikan korjaamista tai kokonaan uusimista puoltavia tekijöitä esitetään taulukossa
«Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien
ratkaisemiseksi. Lähteet , , . Ks. myös lisätietoa ....»3.
- Paikan uusimisen yhteydessä menetetään tervettä hammaskudosta, minkä lisäksi pulpan vaurioitumisen riski suurenee ja paikka laajenee entisestään.
- Paikan korjaaminen on kivuttomampi ja vähemmän invasiivinen toimenpide kuin sen uusiminen.
- Kun kyseessä on rajautunut vaurio, paikan korjaamisen on todettu paikan uusimiseen verrattuna parantavan hampaan ennustetta «Kanzow P, Wiegand A Retrospective analysis on the ...»55. Korjatun yhdistelmämuovipaikan kesto aikuisella on yhtä hyvä kuin kokonaan uusitun paikan «Korjatun paikan kestävyys on ilmeisesti yhtä hyvä kuin kokonaan uusitun paikan.»B.
- Eurooppalaisen konsensuksen mukaan «Wilson N, Lynch CD, Brunton PA, ym. Criteria for t...»56, «Schwendicke F, Splieth CH, Bottenberg P, ym. How t...»57 ensisijaiseksi hoitomuodoksi suositellaan vaurioituneen paikan seurantaa, uudelleenmuotoilua ja kiillotusta tai paikan korjausta, jos se vain on mahdollista. Erityisesti potilailla, jotka käyvät säännöllisissä suun tutkimuksissa ja joiden suun omahoito on hyvää, kannattaa suosia paikkojen korjaamista niiden kokonaan uusimisen sijaan.
- Paikan puutteita ja tarvittavia toimenpiteitä arvioitaessa on aiheellista huomioida vaurion tyyppi, aiheuttaja, sijainti, syvyys ja laajuus sekä potilaaseen liittyvät seikat. Paikkojen kelpoisuuden kliiniseen arviointiin tutkimuskäytössä on kehitetty USPHS-kriteeristö (United States Public Health Service) «Cvar J, Ryge G. Criteria for the clinical evaluati...»58 ja myöhemmin FDI World Dental Federation -järjestön hyväksymä kriteeristö «Hickel R, Peschke A, Tyas M, ym. FDI World Dental ...»59, ks. lisätietoa «Paikan arviointikriteereistä (USPHS ja FDI)»19, joita voidaan soveltaa myös kliinisessä työssä.
- Vanhan paikan kunto arvioidaan näönvaraisesti ja tunnustelemalla huolellisesti sauma-alueet. On suositeltavaa käyttää pallopäistä (Ø 0,5 mm) ientaskumittaria, jonka pysähtyessä selvästi saumaan tulisi paikka korjata tai uusia «Farag A, van der Sanden WJ, Abdelwahab H, ym. Surv...»60. Ks. myös suosituksen kohta Seuranta «A3»4.
- Purentapaperia käytetään apuna purentakontaktien arvioimiseen.
- Hammaslangalla on hyvä tutkia kontaktin tiiviys hammasvälipinnalla ja todeta mahdolliset paikkaylimäärät, vajaukset ja epätasaisuudet.
- Bitewing-röntgenkuvista havainnoidaan sekundaarikariesvauriot, paikkayli- ja alimäärät hammasväleissä ja paikan muoto «Palveluvalikoimaneuvoston päätös. Terveydenhuollon...»29. On huomioitava, että aiemmin tehty osittainen kariesvaurion poisto näkyy radiolusenttina alueena paikan alla, mutta hyväkuntoisen paikan sauma-alueet ovat tiiviit. Sekundaarikariesvauriossa taas sauma-alue ei kuvaudu tiiviinä. Sekudaarikariesvaurioepäily röntgenkuvassa on aina varmistettava kliinisesti.
- Kuituvalo (FOTI) voi täydentää havainnointia.
- Paikan korjaamista tai kokonaan uusimista puoltavia tekijöitä esitetään taulukossa
«Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien
ratkaisemiseksi. Lähteet , , . Ks. myös lisätietoa ....»3.
- Kun vanhassa paikassa todetaan puutteita, arvioidaan tarvittavat toimenpiteet vaurion laajuuden, syvyyden ja siitä aiheutuvan haitan perusteella. Ks. taulukko «Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. Lähteet , , . Ks. myös lisätietoa ....»3.
- Sopivin paikkausmateriaali ja -menetelmä valitaan vaurion laajuuden ja sijainnin perusteella yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Suuntaa antava suositus esitetään taulukossa «Materiaalin valinta ...»2.
-
- Amalgaami ei ole mukana taulukossa, koska elohopeaa koskevan kansainvälisen sopimuksen ja EU:n asetuksen mukaan amalgaamin käyttö hampaiden paikkauksessa pyritään vähentämään minimiin ja lopettamaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/852 «http://www.mercuryconvention.org»5, «Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017...»61). Toukokuussa 2017 voimaan tulleen EU:n asetuksen mukaan hammasamalgaamin käyttö kiellettiin maitohampaiden, raskaana olevien ja imettävien naisten sekä alle 15-vuotiaiden lasten hampaiden paikkauksessa 1.7.2018 alkaen. Suomessa on laadittu ohje amalgaamin käytön vähentämiseksi ja jätteen käsittelemiseksi «Turunen S, Auero M. Hammasamalgaamin käyttö vuonna...»62.
- Vanhojen toimivien amalgaamitäytteiden vaihtamista ei kuitenkaan suositella etenkään kariesriskipotilailla «Amalgaamipaikat ovat ilmeisesti yhdistelmämuovipaikkoja kestävämpiä (pysyvissä) väli- ja poskihampaissa ja amalgaamipaikkojen saumoissa sekundaarikariesvaurioiden riski on pienempi kuin yhdistelmämuovipaikkojen.»B. Ks. myös Vältä viisaasti -suositus «Amalgaamipaikkojen vaihtaminen»23.
- Lisätietoa korjaamisesta ks. «Paikan korjauksen ohjeet»1.
Kliininen ongelma | Moitteeton paikka | Ei toimenpiteitä / seuranta / kiillottaminen / uudelleenmuotoilu | Paikan korjaaminen | Paikan uusiminen |
---|---|---|---|---|
Paikan sauma | ||||
Sauman värjääntyminen/tiiviys/eheys | Tasaiset, tiiviit ja ehyet saumat, sileä pinta Ei värjäytymää |
Pinnallinen, vähäinen tai rajoittunut sauman värjäytyminen Vähäinen tai rajoittunut sauman epätasaisuus |
Syvä tai laajempi rajoittunut sauman värjäytyminen Lohkeama Selvä vajaus/porras/rako saumassa Tunnistettavissa 0,5 mm:n pallopäisellä ientaskumittarilla |
Syvä ja laaja värjäytyminen Paikka irti |
Sekundaarikariesvaurio | Ei sekundaarikariesvauriota | Pinnallinen tai inaktiivinen kariesvaurio | Paikallinen ja helppopääsyinen kariesvaurio (huomattava demineralisaatio, kavitaatio) | Syvä kariesvaurio |
Paikan muoto | ||||
Hammasvälipinta | Tiivis kontakti Paikan muoto mahdollistaa hammasvälin puhdistuksen |
Vähäisiä puutteita Ei toiminnallista haittaa |
Heikko tai puuttuva kontakti, joka mahdollistaa ruoan pakkaantumisen hammasväliin ja vaikeuttaa hammasvälin puhdistamista | Heikko tai puuttuva kontakti; korjaaminen ei onnistu |
Purupinta/kuluminen | Kuluminen vastaa kiilteen kulumista Kontaktit vastapurijaan |
Vähäistä kulumista Ei toiminnallista haittaa |
Kontaktit vastapurijaan on menetetty | Voimakasta ja laajaa kulumista Korjaaminen ei mahdollista |
Paikan lohkeama / paikan yhteydessä oleva hampaan lohkeama | ||||
Ei lohkeamia tai halkeamia | Pinnalliset murtumat tai pienet lohkeamat | Jäljellä oleva paikka on riittävä Paikasta lohjennut vähemmän kuin puolet Sälömäinen lohkeama Kuspilohkeama, joka on helppo korjata |
Paikka kokonaan menetetty Useita lohkeamia Laaja kuspi- tai muu hammaslohkeama |
|
Potilaan näkökulma | ||||
Esteettisesti tyydyttävä Ei vaivaa |
Lievä esteettinen haitta Lievä, ohimenevä hypersensitiivisyys |
Potilas haluaa esteettisesti tai toiminnallisesti paremman paikan, eivätkä kiillottaminen ja uudelleenmuotoilu ole riittäviä toimenpiteitä | Täysin epätyydyttävä paikka Haitallisia vaikutuksia Kipu |
- Paikan korjaaminen voi olla vasta-aiheinen, jos samalla materiaalilla ja menetelmällä tehty korjaaminen on aiemmin epäonnistunut.
Paikan valmistaminen
Kaviteetin preparointi ja muotoilu
- Kariesvaurio määrää kaviteetin muodon. Kiillereunat viimeistellään siten, että kaviteetin reunaosiin saadaan dentiinituki «Elderton RJ New approaches to cavity design with s...»65. Lisäksi preparoinnissa on otettava huomioon materiaalin vaatima paksuus.
- Syvissä kariesvaurioissa ainoa näyttöön perustuva syy poistaa karioitunutta kudosta pulpaseinämältä on saavuttaa riittävä paksuus täytemateriaalille ja riittävän laaja pinta tervettä dentiiniä, johon on mahdollista sidostaa tiivis paikka «Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managi...»33. Nykyiset sidostukseen perustuvat materiaalit ovat vähentäneet kaviteetin retentoivan preparoinnin merkitystä.
- Purupinnoilla kaviteetin muotoilussa on huomioitava, että ennaltaehkäisevää laajennusta ei tehdä, vaan sauma voidaan jättää vasten hampaan fissuuraa, joka pinnoitetaan. Myöskään erillisiä kariesvaurioita ei suositella yhdistettäväksi yhdeksi suuremmaksi täytteeksi. Erityisen tärkeää hampaan myöhemmän kestävyyden kannalta on, että yläposkihampaissa mesiaali- ja distaaliosia erottavaa vinoharjannetta (oblique ridge) ei tarpeettomasti rikota.
- Suun ulkopuolella valmistettavia (epäsuoran menetelmän) täytteitä varten kuitenkin tarvitaan kaviteetin muotoilua esimerkiksi päällepanosuunnan tai ohueksi jäävän hammasmateriaalin vuoksi. Ks. kohta Suun ulkopuolella valmistettavat täytteet «A5»5ja lisämateriaali Epäsuorat täytteet «Epäsuorat täytteet»6.
- Kiilteen viistoamista ei tarvita yhdistelmämuovin retention parantamiseksi, eikä se vaikuta sauman värjääntymiseen, saumaliittyvyyteen tai sekundaarikariesvaurioiden esiintymiseen «Schroeder M, Reis A, Luque-Martinez I, ym. Effect ...»66, «Mahn E, Rousson V, Heintze S. Meta-Analysis of the...»67. Etuhampaissa yhdistelmämuovisauman häivyttäminen viistoamalla kiillettä parantaa täytteen esteettisyyttä. Lasi-ionomeeria käytettäessä viistoamista ei suositella «Schroeder M, Reis A, Luque-Martinez I, ym. Effect ...»66, «Mahn E, Rousson V, Heintze S. Meta-Analysis of the...»67.
- Karioituneen hammaskudoksen poisto:
- Kovuus ja tuntuma (pehmeä, kiinteä tai kova) ovat ensisijaiset kriteerit, kun dentiiniä arvioidaan karioitunutta hammaskudosta poistettaessa ja poiston jälkeen. Kosteus (märkä, kostea, kuiva) tai väri saattaa helpottaa arviointia, kun poistetaan aktiivista karioitunutta kudosta, ja ne ovat keskeisiä arviointiperusteita pysähtyneen kariesvaurion tunnistamisessa. Kova ja kuiva pinta sekä tumma väri (tumman ruskea tai musta) kertovat kariesvaurion pysähtymisestä «Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managi...»33, «Bjørndal L, Demant S, Dabelsteen S Depth and activ...»68.
- Kaviteetin reunaosat ja kiille-dentiiniraja:
- Karioitunut kudos poistetaan kaviteetin reunoilta kaikissa kaviteeteissa aina täydellisesti kovaan hammaskudokseen saakka käyttämällä soveltuvia poranteriä. Kiillereunat preparoidaan ehjään kiilteeseen, jolla on dentiinituki. Dentiini kaviteetin reunoilla ja välittömästi kiille-dentiinirajan alla on erityisesti tarkistettava ja preparoitava kovaan dentiiniin. Tällöin terävällä sondilla tai ekskavaattorilla raaputettaessa kuuluu rahiseva ääni eikä pinnasta enää irtoa mitään. Jos dentiini sondilla koetettaessa tuntuu pehmeältä, poistetaan hieman lisää dentiiniä ja kokeillaan uudelleen. On huomioitavaa, että mahdollisesti saumavuodon tai aiemman paikkauksen seurauksena värjäytynyttä dentiiniä ei tarvitse poistaa, jos se on kovaa. Väriliuosten käyttöä karioituneen dentiinin indikaattorina ei suositella niiden epäspesifisyyden vuoksi «Schwendicke F, Paris S, Tu YK. Effects of using di...»69.
- Kaviteetin pulpaseinämä:
- Jos kariesvaurio on röntgenkuvasta arvioitu matalaksi tai keskisyväksi (edennyt enintään kaksi kolmasosaa dentiiniin) eikä pulpaperforaation riskiä ole, karioitunut kudos kaviteetin pulpaseinämällä poistetaan ekskavaattorilla kiinteään dentiiniin asti «Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managi...»33, «Innes NP, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managing Ca...»70, «van der Sluis L, Kidd E, Gruythuysen R, Peters L. ...»71, (ks. kuva «Kaavakuva karioituneen hammaskudoksen valikoivasta poistosta»2). Tällöin ekskavoitaessa dentiinin pinta tuntuu "tahmealta" ja nahkamaiselta ja karieksen poisto vaatii pientä voimaa. Kun kohtuullisella voimalla käytettynä ekskavaattori ei enää irrota lastuja, pinta on kiinteä eikä preparointia tarvitse enää jatkaa «Banerjee A, Frencken JE, Schwendicke F, ym. Contem...»72.
- Jos kariesvaurio on röntgenkuvasta arvioitu syväksi (edennyt pitemmälle kuin kaksi kolmasosaa dentiiniin), dentiiniä poistetaan pulpaseinämällä vain sen verran kuin tilan saaminen täytteelle edellyttää. Pulpaseinämä jätetään pehmeäksi, eikä ekskavointiin tule käyttää lainkaan voimaa «Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managi...»33, «Banerjee A, Frencken JE, Schwendicke F, ym. Contem...»72, «Gruythuysen RJ, van Strijp AJ, Wu MK. Long-term su...»73. Tämän jälkeen hammas joko paikataan saman tien lopullisesti (osittainen karioituneen kudoksen poisto) tai väliaikaisesti (vaiheittainen karioituneen kudoksen poisto). Ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5, «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2, «Carvalho JC, Dige I, Machiulskiene V, ym. Occlusal...»74.
- Bakteereja sisältävän tai demineralisoituneen dentiinin jättämisen paikan alle ei katsota aiheuttavan pulpamuutoksia, jos kaviteetti pysyy tiiviisti suljettuna «Kidd EA. How 'clean' must a cavity be before resto...»75, «Ricketts D, Lamont T, Innes NP, ym. Operative cari...»76.
- Meta-analyysi «Schwendicke F, Meyer-Lueckel H, Dörfer C, ym. Fail...»77 kuitenkin osoitti, että osittaisen kariesvaurion poiston jälkeen pulpavauriot olivat yleisempiä tilanteissa, joissa kaviteetti ulottui useammalle kuin yhdelle pinnalle.
- Kliinisesti on siis tärkeää, että aina kun karioitunutta kudosta jätetään tietoisesti paikan alle, on varmistettava, että paikasta saadaan tiivis ja kestävä. Tämä voi olla haasteellista etenkin kulmakaviteeteissa.
- Kemomekaaninen kariesvaurion poisto tai väriliuoksen käyttö ei systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin perusteella ole luotettavaa, kun arvioidaan jäännösbakteerien määrää, ja se saattaa päinvastoin olla haitallista ja johtaa pulpaseinämällä ylipreparointiin «Schwendicke F, Paris S, Tu YK. Effects of using di...»69.
- On huomattava, että etenkin silloin, kun poistetaan karioitunutta kudosta syvästä kariesvauriosta, on aina selvitettävä hampaan pulpan ja periapikaalikudosten tila (ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5, «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2 ja kohta Tutkimukset, joiden avulla pyritään selvittämään hammaspulpan tila). Jos pulpa on kuollut, hammas on juurihoidettava ennen lopullista paikkausta. Samoin aiemmin juurihoidettujen hampaiden periapikaalinen tila ja juuritäytteen laatu on selvitettävä ja mahdollinen uusintajuurihoito on tehtävä ennen lopullista paikkausta. Ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5, «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2 ja kaavio Juurihoidon uusinnan indikaatiot «hoi50110f.pdf»9 (PDF).
- Eroosio- tai abraasiovaurioita paikattaessa kaviteettia ei varsinaisesti preparoida lainkaan, mutta dentiinin ja kiilteen karhentamisen (ns. samettitimantilla) on systemaattisessa katsauksessa osoitettu pidentävän paikan ajallista kestoa «Heintze SD, Ruffieux C, Rousson V. Clinical perfor...»78.
- Vanhan paikan sauma-alueen korjaamisessa on paikkamateriaalista riippumatta suositeltavaa tehdä varovainen avaus ja puhdistus altauurtavan karioituneen kudoksen poistamiseksi ja tasoittaa reunat. Jos korjaamiseen käytetään yhdistelmämuovia, tehdään fosforihappo- ja sidosainekäsittely. Lisäksi vanhan muovipaikan ja keraamisen paikan pinnan silaanikäsittely tai silaania sisältävän sidosaineen käyttäminen saattaa parantaa uuden muovipaikka-aineen kiinnittymistä. Makromekaanista kiinnitystä voidaan saada aikaan retentiokoloilla ja urilla, allemenoilla sekä karhentamalla vanhan paikan pintaa karkealla timanttiporalla «Hickel R, Brüshaver K, Ilie N. Repair of restorati...»63, «Lung CY, Matinlinna JP. Aspects of silane coupling...»79, «Loomans BA, Cardoso MV, Roeters FJ, ym. Is there o...»80. Ks. lisätietoa «Paikan korjauksen ohjeet»1.
- Suun ulkopuolella valmistettuja täytteitä varten tehtävästä kaviteetin preparoinnista ks. lisätietoa «Epäsuorat täytteet»6 ja «Epäsuorien eli suun ulkopuolella tehtyjen paikkojen materiaaleista»9.
Työskentelyalueen eristäminen ja matriisitekniikat
- Paikan valmistamisessa oleellista on materiaalien oikeaoppinen käyttö ja huolellinen työskentely. Erityisen tärkeää on eristää työskentelyalue niin, että se pysyy kuivana ja vapaana eritteistä (sylki, veri, ientaskuneste) koko paikan valmistamisen ajan. Tähän kuuluvat oleellisena osana huolellinen matriisitekniikka ja kiilojen käyttö.
- Työskentelyalueen kosteuden eristämiseen voidaan käyttää vanurullia, syljenimulevyä
ja syljenimuria tai vaihtoehtoisesti suojakumia eli niin sanottua kofferdamia. Näyttö
kofferdamin käytön eduista suoran tekniikan paikkauksissa on kuitenkin vähäistä, ja
tuoreempi tutkimus viittaa siihen, ettei aikuisten paikkauksessa kofferdamin käyttö
kosteuden eristykseen ilmeisesti lisää paikan kestävyyttä vanurullien ja syljenimurin
käyttöön verrattuna. Sen sijaan maitohammaspaikkauksissa kofferdamin käyttöä on syytä
harkita tapauskohtaisesti «Aikuisten paikkaushoidossa kofferdamin käyttö kosteuden eristykseen muovipaikan valmistuksen yhteydessä ei ilmeisesti vaikuta paikan kestoon, mutta lasten paikkaushoidossa kofferdamin käytöstä on ilmeisesti hyötyä.»B.
- Kofferdamin käyttö saattaa joissain tilanteissa olla välttämätöntä kosteuden hallintaan paikkauksen yhteydessä, esimerkiksi paikattaessa alaposkihampaita suoralla tai epäsuoralla tekniikalla, jos syljeneritys on hyvin runsasta.
- Mahdollisen paikallisen verenvuodon hallitsemiseksi voidaan käyttää ientaskulankaa ja hemostaattisia aineita. Ks. myös lisätietoa «Kaviteetin kontaminoituminen yhdistelmämuovipaikkauksessa»14.
- Oikealla matriisivalinnalla ja -tekniikalla palautetaan hampaan alkuperäinen muoto
ja säilytetään kontakti naapurihampaisiin (lisätietoa aiheesta, ks. PDF «hoi50117g.pdf»1 ja kuva «Hammasvälipintojen kontaktit»3).
- Kontaktien puute ja ylimäärät lisäävät plakin kertymistä ja altistavat parodontiitille «Padbury A Jr, Eber R, Wang HL. Interactions betwee...»81.
- Paikkojen ja kruunujen muotoilun pitää noudattaa myös ienrajassa hampaiden luonnollista muotoa «Padbury A Jr, Eber R, Wang HL. Interactions betwee...»81.
- Paikan hammasvälipinnan oikea muoto on tärkeää myös purentavoimien jakautumista ajatellen. Laboratoriokokeissa on osoitettu, että oikealla matriisitekniikalla kuperaksi muotoutunut hammasvälipinta kestää paremmin rasitusta kuin suoralla matriisinauhalla aikaansaatu suora pinta «Loomans BA, Roeters FJ, Opdam NJ, ym. The effect o...»82.
- Kontaktien säilyttäminen ja muotoilu on paikkaushoidossa käytettävästä materiaalista
riippumatta tärkeää. Siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdistelmämuovipaikkoja
valmistettaessa.
- Luokan II yhdistelmämuovipaikan tiivis, riittävän laaja kontakti naapurihampaaseen saavutetaan paremmin käyttämällä sektori- eli munuaismatriisia ja kiristysjousta kuin esimuotoiltua nauhamatriisia «Wirsching E, Loomans BA, Klaiber B, ym. Influence ...»83, «Loomans BA, Opdam NJ, Roeters FJ, ym. A randomized...»84. Ks. kuva «Hammasvälipintojen kontaktit»3.
- MOD-paikkaan voidaan saada hyvä kontakti myös ohuella (0,035 mm), esimuotoillulla matriisinauhalla, kun kiilaus tehdään huolellisesti ja matriisinauha asetellaan hyvin kontaktialueelta «Wirsching E, Loomans BA, Klaiber B, ym. Influence ...»83.
Pulpaa suojaavien ja eristävien materiaalien käyttö kaviteeteissa
- Kaviteetin eristysmateriaalien hyödyistä pulpan terveyden kannalta on niukasti näyttöä, ja niiden käytön kliininen merkitys on epäselvä «Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managi...»33, «da Rosa WLO, Lima VP, Moraes RR, ym. Is a calcium ...»85.
- Kalsiumhydroksidipohjaisen eristysmateriaalin käytön tarpeellisuudesta sidostamalla
kiinnitettävän paikkamateriaalin alla ei ole riittävästi näyttöä. Maitohampaita koskevien
tutkimusten mukaan kalsiumhydroksidieristys osittaisen karieksen poiston yhteydessä
ei vaikuttanut merkittävästi paikkauksen jälkeisten pulpakomplikaatioiden esiintymiseen
tai paikkojen kestoon «da Rosa WLO, Lima VP, Moraes RR, ym. Is a calcium ...»85, «Schwendicke F, Göstemeyer G, Gluud C.Cavity lining...»86.
- Jos kemialliskovetteista kalsiumhydroksidipohjaista eristysainetta käytetään yhdistelmämuovin alla eristysaineena kaviteetin syvässä kohdassa, se tulee peittää etsausta ja sidosaineiden liuottimia kestävällä materiaalilla (esim. lasi-ionomeerieristyksellä) ennen etsausta ja yhdistelmämuovin sidostusta «Arandi NZ. Calcium hydroxide liners: a literature ...»87.
- Kariesvaurion pysäyttämisessä ja jäännösmikrobien eliminoinnissa kaviteetin pohjalta
on tärkeintä kaviteetin tiivis sulkeminen. Kaviteetin eristysmateriaalien käytöllä
ei ole ratkaisevaa merkitystä «Pereira MA, Santos-Júnior RBD, Tavares JA, ym. No ...»88, «Schwendicke F, Tu YK, Hsu LY, ym. Antibacterial ef...»89, «Corralo DJ, Maltz M. Clinical and ultrastructural ...»90.
- Eristyksestä saattaa olla hyötyä syvissä kaviteeteissa yhdistelmämuovitäytteiden alla estämään pulpalle haitallisten monomeerien tunkeutuminen pulpaan ja suojaamaan ohutta pulpaseinämän dentiiniä muovin kovettumiskutistumisvoimilta «Tjäderhane L. Dentin bonding: can we make it last?...»91, «Galler K, Hiller KA, Ettl T, ym. Selective influen...»92, «Modena KC, Casas-Apayco LC, Atta MT, ym. Cytotoxic...»93.
- Syvän kariesvaurion hoidossa pulpaperforaation välttäminen on nykytiedon mukaan erityisen
tärkeää juurikanavainfektion ehkäisemiseksi, minkä vuoksi karioitunut dentiinikudos
suositellaan poistamaan pulpaseinämältä vain osittain «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2, «Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managi...»33. Tilanteissa, joissa vähän pehmeää, karioitunutta dentiiniä jätetään pulpaseinämälle
yhdistelmämuovipaikan alle, voidaan paikan saumatiiviyttä varmistaa esimerkiksi lasi-ionomeeripohjaisella
alusmateriaalilla «Tjäderhane L, Tezvergil-Mutluay A. Performance of ...»94.
- Sidosaineilla tällaiseen karioituneeseen dentiiniin saadaan huonompi sidoslujuus kuin terveeseen dentiiniin «Isolan CP, Sarkis-Onofre R, Lima GS, ym. Bonding t...»95.
- Lasi-ionomeerisementti kiinnittyy dentiiniin yhtä hyvin osittaisen kuin täydellisenkin karieksen poiston jälkeen «El-Deeb HA, Mobarak EH. Microshear Bond Strength o...»96.
- Lasi-ionomeeripohjaisen materiaalin on todettu olevan riittävän biologinen eristysaine syvän kaviteetin pohjalla pulpaseinämällä «Costa CA, Ribeiro AP, Giro EM, ym. Pulp response a...»97, «Ribeiro APD, Sacono NT, Soares DG, ym. Human pulp ...»98.
- Lasi-ionomeeripohjaisista materiaaleista on todettu siirtyvän muun muassa fluoridi- ja strontiumioneja kaviteetin pohjan karioituneeseen dentiinikudokseen «Ngo HC, Mount G, Mc Intyre J, ym. Chemical exchang...»99, mutta niiden käytöllä ei ole ratkaisevaa merkitystä mikrobien eliminoimisessa tai kariesvaurion pysäyttämisessä «Schwendicke F, Tu YK, Hsu LY, ym. Antibacterial ef...»89, «Kuhn E, Reis A, Chibinski AC, ym. The influence of...»100.
- Myös kalsiumsilikaattipohjaisia materiaaleja on käytetty pulpaseinämällä edistämään
kariesvaurion pysähtymistä «Li X, De Munck J, Van Landuyt K, ym. How effective...»101 ja suojaamaan pulpaa ohuena tai paksuna kerroksena.
- Näyttöä näiden materiaalien suotuisista pulpavaikutuksista eristysaineena on vielä hyvin vähän «Hashem D, Mannocci F, Patel S, ym. Evaluation of t...»102. Eurooppalainen endodontian järjestö (ESE) suosittelee lausumassaan kalsiumsilikaatti- tai lasi-ionomeerieristystä syviin kaviteetteihin pulpaa suojaamaan «European Society of Endodontology (ESE) developed ...»52.
- Pulpaperforaation kattamiseen suositellaan kalsiumsilikaattipohjaisia materiaaleja. Ks. lisätietoa kalsiumsilikaattipohjaisten materiaalien käytöstä Käypä hoito -suosituksesta Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5, «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2, kohdasta Välitön kattaminen ja näytönastekatsauksesta «Kun pysyvässä hampaassa on syvä kariesvaurio, mutta hammas on lähtötilanteessa oireeton tai siinä on korkeintaan reversiibelin pulpiitin oireita, välitön kattaminen onnistuu kalsiumhydroksidia käyttäen 56 %:ssa ja kalsiumsilikaatteja (MTA tai bioaggregaatti) käyttäen 84–86 %:ssa tapauksia 2–3 vuoden seurannassa.»B.
- Yhdistelmämuovi- tai lasi-ionomeeripohjaisen alusmateriaalin käyttö paikan alla ei ilmeisesti vaikuta mahdollisen paikkauksen jälkeisen hypersensitiivisyyden esiintymiseen «Kaviteetin alusmateriaalien käyttö ei ilmeisesti vaikuta I–II-luokan yhdistelmämuovipaikan kestoon 1–7 vuoden seurannassa eikä pulpan tilaan tai paikkauksen jälkeiseen kipuherkkyyteen.»B, «Schenkel AB, Veitz-Keenan A. Dental cavity liners ...»103.
Kaviteetin esikäsittely ja paikan sidostaminen
- Hammaskudokseen kiinnittyvien materiaalien etuna on mahdollisuus käyttää hammasta säästävää preparointia hampaan paikkauksessa.
- Hampaanväristen korjaavan hoidon materiaalien kiinnittyminen hammaskudokseen vaatii kaviteetin esikäsittelyä.
- Lasi-ionomeeripaikkaa valmistettaessa kaviteetin esikäsittely tehdään polyakryylihapolla, joka poistaa porausjätteen ja useiden laboratoriotutkimusten mukaan parantaa lasi-ionomeerin kemiallista kiinnittymistä hammaskudokseen «Tay FR, Smales RJ, Ngo H, ym. Effect of different ...»104, «Coutinho E, Yoshida Y, Inoue S, ym. Gel phase form...»105, «Cardoso MV, Delmé KI, Mine A, ym. Towards a better...»106. Kiinnittymisen parantumista ei kuitenkaan ole vahvistettu kliinisissä pitkittäistutkimuksissa. Kliinisiä tutkimuksia aiheesta ei ole paljon, ja paikat on tehty yleensä hammaskauloihin, ei-karieksen aiheuttamiin vaurioihin, mikä vastaa huonosti kariesvaurion paikkaustilannetta «Avila WM, Hesse D, Bonifacio CC. Surface Condition...»107.
- Yhdistelmämuovipohjaiset materiaalit kiinnitetään hammaskudokseen sidostamalla, jolloin kiinnittyminen on pääasiassa mikromekaanista «Pashley DH, Tay FR, Breschi L, ym. State of the ar...»108.
- Yhdistelmämuovien sidosaineet voidaan jakaa niiden käyttötavan ja happamuuden mukaisesti ryhmiin. Lisätietoa aiheesta, ks. «hoi50117h.pdf»2 (PDF).
- Kolmevaiheisilla etsaa ja huuhtele (3E&R) -sidosaineilla sekä kaksivaiheisilla itse-etsaavilla
(2SE) sidosaineilla päästään ilmeisesti parempaan tulokseen kuin kaksivaiheisilla
etsaa ja huuhtele (2E&R) -sidosaineilla «Kolmevaiheisen etsaa ja huuhtele -sidosaineen tai kaksivaiheisen itse-etsaavan sidosaineen käyttö ilmeisesti parantaa yhdistelmämuovipaikan selviytymistä suussa verrattuna kaksivaiheiseen etsaa ja huuhtele -sidosaineeseen. Paikkojen pysyvyydessä ei ilmeisesti ole eroa käytettäessä 1-tai 2-vaiheista itse-etsaavaa sidostusmenetelmää.»B. Nykyisiä yksivaiheisia itse-etsaavia (1SE) sidosaineita käytettäessä päästään samaan
tulokseen paikkojen pysyvyydessä kuin kaksivaiheisilla itse-etsaavilla (2SE) sidosaineilla
«de Assis C, Lemos C, Gomes J, ym. Clinical Efficie...»109.
- Itse-etsaavien sidosaineiden yhteydessä kiilteen fosforihappoetsaus näyttää parantavan sidoslujuutta kiilteeseen «Szesz A, Parreiras S, Reis A, ym. Selective enamel...»110.
- Yksivaiheisia itse-etsaavia universaalisidosaineita käytettäessä kiilteen etsauksen lisäksi voidaan käyttää myös dentiinin etsausta «Koko kaviteetin tai kiilteen erillinen fosforihappoetsaus ilmeisesti parantaa paikan kestävyyttä ja onnistumista verrattuna ilman fosforihappoetsausta tehtävään sidostukseen, kun käytetään itse-etsaavia 1-vaiheisia universaalisidosaineita.»B, «Josic U, Maravic T, Mazzitelli C, ym. Is clinical ...»111, «Follak AC, Ilha BD, Oling J, ym. Clinical behavior...»112.
- Yhdistelmämuovin sidosaineen valinnalla (itse-etsaava tai etsaa ja huuhtele -sidosaine)
ei ole todettu olevan vaikutusta paikkauksen jälkeiseen hypersensitiivisyyden esiintymiseen
tai sen voimakkuuteen «Schroeder M, Correa IC, Bauer J, ym. Influence of ...»113, «Reis A, Dourado Loguercio A, Schroeder M, ym. Does...»114.
- Koko kaviteetin etsaus voi yksivaiheisia itse-etsaavia universaalisidosaineita käytettäessä lisätä paikkauksen jälkeistä hypersensitiivisyyttä pelkkään kiilteen etsaukseen tai koko kaviteetin etsaamatta jättämiseen verrattuna «Josic U, Maravic T, Mazzitelli C, ym. Is clinical ...»111.
- Yhdistelmämuovin sidoslujuus dentiiniin vähenee pitkällä aikavälillä sidosaineen ja
dentiinin kollageenin hajoamisen vuoksi «Liu Y, Tjäderhane L, Breschi L, ym. Limitations in...»115.
- Vaikka kollageenin hajoamista dentiinisidoksessa on laboratoriotutkimusten perusteella pystytty hidastamaan entsyymi-inhibiittoreilla, kuten klooriheksidiinin 0,2–2-prosenttisella vesiliuoksella «Tjäderhane L. Dentin bonding: can we make it last?...»91, «Hebling J, Pashley DH, Tjäderhane L, ym. Chlorhexi...»116, «Carrilho MR, Geraldeli S, Tay F, ym. In vivo prese...»117, «Montagner AF, Sarkis-Onofre R, Pereira-Cenci T, ym...»118, sen käytön hyödyistä ei ole toistaiseksi kliinistä tutkimusnäyttöä 6–36 kuukauden seurannoissa «Josic U, Maravic T, Mazzitelli C, ym. The effect o...»119, «Favetti M, Schroeder T, Montagner AF, ym. Effectiv...»120. Ks. lisätietoa «Kaviteetin klooriheksidiinikäsittely»7.
Alustäytemateriaalien käyttö kaviteeteissa
- Varsinaisen paikkausmateriaalin alla voidaan erillisenä alusmateriaalina käyttää ohutta tai paksumpaa kerrosta juoksevaa yhdistelmämuovia, bulkkimuovia tai lasi-ionomeeria «Kaviteetin alusmateriaalien käyttö ei ilmeisesti vaikuta I–II-luokan yhdistelmämuovipaikan kestoon 1–7 vuoden seurannassa eikä pulpan tilaan tai paikkauksen jälkeiseen kipuherkkyyteen.»B. Alusmateriaalin käyttö nopeuttaa työskentelyä ja helpottaa jäykän yhdistelmämuovin vientiä tiiviiksi kaviteettiin.
- Juoksevan yhdistelmämuovin (flow-muovi) käytön paikan alla ohuena kerroksena ei ole
todettu merkitsevästi parantavan luokkien I, II ja V yhdistelmämuovipaikan saumatiiviyttä
tai lisäävän paikan selviytymistä lyhyellä (1–2 vuotta) tai pidemmällä aikavälillä
(7 vuotta) väli- ja poskihammasalueella «Schenkel AB, Veitz-Keenan A. Dental cavity liners ...»103, «Cavalheiro CP, Scherer H, Imparato JCP, ym. Use of...»121, «Boruziniat A, Gharaee S, Sarraf Shirazi A, ym. Eva...»122, «van Dijken JW, Pallesen U. Clinical performance of...»123.
- Juoksevan yhdistelmämuovipohjaisen materiaalin sopivasta kerrospaksuudesta ei ole yksimielisyyttä tilanteissa, joissa sitä käytetään eristysmateriaalin tapaan «Malmström HS, Schlueter M, Roach T, ym. Effect of ...»124.
- Useimmissa tutkimuksissa on käytetty 1–1,5 mm:n kerrosta joko vain ienrajan puoleisella kaviteetin pohja-alueella tai kaikilla kaviteetin seinämillä «Cavalheiro CP, Scherer H, Imparato JCP, ym. Use of...»121, «van Dijken JW, Pallesen U. Clinical performance of...»123.
- Bulkkimuovin käyttö paksuna kerroksena yhdistelmämuovipaikkojen alla nopeuttaa työskentelyä
laajoissa paikkaustoimenpiteissä, koska useimpia bulkkimuoveja voidaan valokovettaa
yli 2 millimetrin kerroksina niiden parannettujen valokovettumisominaisuuksien ja
pienten kovettumiskutistumisvoimien vuoksi «Van Ende A, De Munck J, Lise DP, ym. Bulk-Fill Com...»125, «Li X, Pongprueksa P, Van Meerbeek B, ym. Curing pr...»126, «Marovic D, Tauböck TT, Attin T, ym. Monomer conver...»127, «Garoushi S, Vallittu P, Shinya A, ym. Influence of...»128.
- Bulkkimuovin käyttö ei näytä vaikuttavan paikkauksen jälkeiseen hampaan hypersensitiivisyyteen tai puruarkuuteen tavanomaisella pienerätekniikalla valmistettuihin yhdistelmämuovitäytteisiin nähden «Hickey D, Sharif O, Janjua F, ym. Bulk dentine rep...»129.
- Juoksevan bulkkimuovin kanssa tehdyt luokkien I ja II väli- ja poskihammasalueen yhdistelmämuovipaikat myös selvisivät hyvin 5–6 vuoden seuranta-aikana, eikä niiden kestävyydessä ollut eroa tavanmukaisella pienerätekniikalla tehtyihin yhdistelmämuovitäytteisiin nähden «van Dijken JW, Pallesen U. Posterior bulk-filled r...»130, «van Dijken JWV, Pallesen U. Bulk-filled posterior ...»131.
- Vuonna 2019 julkaistun systemaattisen katsausartikkelin tulokset vahvistavat tätä näkemystä «Veloso SRM, Lemos CAA, de Moraes SLD, ym. Clinical...»132. Sekundaarikarieksen esiintymisessä, hampaan tai paikan lohkeamisessa, paikkauksen jälkeisessä sensitiivisyydessä, paikan muodossa tai reunatiiviydessä, sauman värjäytymisessä tai paikan pysyvyydessä ei ollut eroa bulkkimuovin kanssa tai perinteisellä paikkaustekniikalla tehtyjen I ja II luokan paikkojen välillä 12–72 kuukauden seuranta-aikana.
- Lasi-ionomeeria voidaan käyttää yhdistelmämuovipaikan alla alusmateriaalina ohuena
tai paksumpana kerroksena erityisesti syvien kariesvaurioiden hoidon yhteydessä, kun
karioitunutta dentiiniä poistetaan pulpaseinämältä vain osittain ennen paikkausta.
- Lasi-ionomeerin etuna on sen hyvä saumaliittyvyys dentiiniin osin kemiallisella sidoksella. Tutkimusnäyttö lasi-ionomeerista vapautuvan fluoridin vaikutuksesta sekudaarikarieksen ehkäisyyn on osin ristiriitaista (ks. lisätietoa «Lasi-ionomeerisementti paikkaushoidossa»16).
- Lasi-ionomeerialustäytteen vaikutuksesta yhdistelmämuovipaikan kestoon ei myöskään ole kiistatonta näyttöä (ks. lisätietoa «Lasi-ionomeerisementti paikkaushoidossa»16).
- Jos lasi-ionomeeria käyttää alustäytteenä, se tulee materiaalin liukenemistaipumuksen vuoksi mahdollisuuksien mukaan kokonaan peittää kestävämmällä materiaalilla «Andersson-Wenckert IE, van Dijken JW, Kieri C Dura...»133.
Paikkamateriaalin vienti, kovettaminen ja viimeistely
- Jos materiaali on kemialliskovetteinen, kaviteetti täytetään kerralla ja odotetaan
kovettumisen vaatima aika ennen täytteen lopullista muotoilua.
- Lasi-ionomeeri voidaan muotoilla kaviteettiin käyttämällä suojalakkaan kostutettua tai kuivaa instrumenttia.
- Kovettumisen ajaksi lasi-ionomeeri suojataan kosteudelta suojalakalla. Jos lasi-ionomeeri kostuu ennen kovettumista, sen liukoisuus lisääntyy.
- Kaksoiskovetteiset materiaalit viedään haluttuna paksuutena kaviteettiin ja alkukovettaminen tehdään valolla.
- Valokovetteiset paikka-aineet viedään kaviteettiin korkeintaan valmistajan suosittelemina
paksuuksina ja kovetetaan. Kovettumiskutistumisen aiheuttama voima pyrkii repimään
sidossaumaa irti hammaskudoksesta paikan valmistamisen yhteydessä.
- Kovettumiskutistumisen haittoja voidaan vähentää kerrostamalla yhdistelmämuovia pienerätekniikalla «Ferracane JL Resin composite--state of the art. De...»134, «Maktabi H, Balhaddad AA, Alkhubaizi Q, ym. Factors...»135. Ks. kuva «Pienerätekniikka»4. Perinteisten yhdistelmämuovien kerrospaksuus ei saisi ylittää 2 mm:ä, mutta uusien bulk-muovien kerrospaksuus voi valmistajan suositusten mukaan olla jopa 4 mm ja ne voidaan viedä horisontaalisina kerroksina pienen kovettumiskutistumisen ansiosta.
- Valokovetteisen yhdistelmämuovin kovettamisessa on tärkeää huomioida valokovettajan valon määrä ja laatu. Riittämätön valokovetus lyhentää yhdistelmämuovin kestävyyttä «Rueggeberg FA .State-of-the-art: dental photocurin...»136, «Leinonen J, Mutluay MM, Tjäderhane L. Valokovettam...»137, «Mutluay MM, Rueggeberg FA, Price RB. Effect of usi...»138.
- Yleisesti käytettyjä valokovettajatyyppejä ovat led-valokovettajat ja halogeenivalokovettajat.
- Led-valon aallonpituusalue on kapeampi kuin halogeenilampun.
- On tärkeää varmistaa, että laitteen valon aallonpituus ja käytettävän muovin valoinitiaattori ovat yhteensopivia. Yleisimmin käytetty valoinitiaattori on kamferikinoni eli CQ, joka katalysoituu 430–490 nm:n sinivalon aallonpituudella «Ferracane JL Resin composite--state of the art. De...»134.
- On suositeltavaa
- noudattaa materiaalin valmistajan ilmoittamaa kerrospaksuutta ja valokovetusaikaa
- kovettaa kaikki paikan pinnat erikseen. Jos kovettajan kärjen valo ei peitä kovetettavaa pintaa, laaja pinta pitää kovettaa useammassa osassa.
- asettaa valokovettajan kärki mahdollisimman lähelle paikka-ainetta, kuitenkaan siihen osumatta. Ks. kuva «Valokärjen asemointi»5 valokärjen oikeasta asemoinnista.
- huomioida, että valoteho heikkenee puoleen etäisyyden kasvaessa yli 6 mm:iin. Kovettajan kärki asetetaan kohtisuoraan kovetettavaan pintaan nähden «Maktabi H, Balhaddad AA, Alkhubaizi Q, ym. Factors...»135. Valoteho heikkenee yli puoleen alkuperäisestä (56 %), jos valolähde on 45 asteen kulmassa kovetettavaan pintaan nähden. Syvissä ja hankalissa kaviteeteissa tulee pienentää kovetettavan muovin kerrospaksuutta ja tuplata valmistajan suosittelema valokovetusaika. Samoin kovetusaikaa pitää lisätä tummia sekä huonosti valoa läpäiseviä (opaakkisia) värisävyjä käytettäessä.
- suojata silmät valokovettajan valolta
- huolehtia, että valokovettajan optiikka on ehjä.
- Ks. lisätietoa valokovettajan valinnasta ja käyttöönotosta «Valokovettaminen»8.
- Paikka viimeistellään osaksi tasapainoista purentaa huomioimalla iän ja aikaisempien paikkauksien aiheuttamat muutokset purennassa. Ks. lisätietoa «Paikan viimeistely»21.
Suun ulkopuolella valmistetut täytteet ja niiden sidostaminen
- Hampaan muoto, toiminta ja ulkonäkö voidaan palauttaa myös täytteellä, joka valmistetaan
suun ulkopuolella ja kiinnitetään muotoiltuun ja esivalmisteltuun kaviteettiin (ns.
epäsuora menetelmä) «Epäsuoralla tekniikalla tehty paikka ilmeisesti selviytyy hyvin.»B.
- Valintaa suoran ja epäsuoran menetelmän välillä on käsitelty kappaleessa Ehkäisy ja hoitomenetelmän valinta, ks. myös taulukko «Materiaalin valinta ...»2.
- Epäsuorien täytteiden kaviteetin muotoilun periaatteista on lisätietoa erillisessä aineistossa (ks. inlay-onlay-overlay-määritelmät ja preparointi «Epäsuorat täytteet»6).
- Suun ulkopuolella valmistettujen täytteiden yleisimpiä materiaaleja ovat hampaanväriset keraamiset materiaalit (ks. lisätietoa Epäsuorien eli suun ulkopuolella tehtyjen paikkojen materiaaleista «Epäsuorien eli suun ulkopuolella tehtyjen paikkojen materiaaleista»9 ja Suun ulkopuolella tehdyn keraamisen täytteen kiinnittäminen «Suun ulkopuolella tehdyn keraamisen täytteen kiinnittäminen»10).
- Suun ulkopuolella valmistettuja keraamisia täytteitä suositellaan käytettävän laajoissa 3 tai useamman pinnan täytteissä erityisesti poskihammasalueella «Epäsuoralla tekniikalla tehty paikka ilmeisesti selviytyy hyvin.»B, «Kullasta (AFR 0,29 %), metallokeramiasta (AFR 0,52 %) tai maasälpäposliinista (AFR 1,62 %) valmistettujen laajojen epäsuoran tekniikan paikkojen tai kruunujen kesto on ilmeisesti parempi kuin suoralla tekniikalla yhdistelmämuovista (AFR 2,19 %), amalgaamista (AFR 2,73 %) tai lasi-ionomeerista (AFR 10,02 %) tehtyjen paikkojen.»B ja juurihoidetuissa hampaissa «Endokruunu saattaa selviytyä yhtä pitkään kuin juurikanava-ankkuroitu kruunu juurihoidetuissa väli- ja poskihampaissa.»C, «Juurihoidettuun hampaaseen epäsuoralla tekniikalla tehty paikka ilmeisesti selviytyy paremmin kuin suoralla tekniikalla tehty, mutta juurihoidetussa hampaassa sen selviytyminen on ilmeisesti huonompi kuin elävässä hampaassa.»B. Myös kultaa voidaan käyttää. Lisätietoa aiheesta ks. myös «Vuosittainen hammaspaikkojen menetys»12, «Epäsuorien eli suun ulkopuolella tehtyjen paikkojen materiaaleista»9.
- Jäljentämiseen käytetään digitaalista tekniikkaa perinteisen tekniikan ohella, ks. lisätietoa «Digitaalisen tai perinteisen jäljentämismenetelmän avulla tehdyn paikan marginaalinen istuvuus»20. Potilaalle digitaalinen jäljennöstapa saattaa olla miellyttävämpi «Haddadi Y, Bahrami G, Isidor F. Evaluation of Oper...»139, «Burzynski JA, Firestone AR, Beck FM, ym. Compariso...»140.
- Suun ulkopuolella valmistetut täytteet kiinnitetään käyttötarkoitukseen sopivalla
kiinnityssementillä, jonka tehtävä on täyttää suun ulkopuolella tehdyn täytteen tai
kruunun ja hampaan väliin jäävä tila sekä kiinnittää kruunu tai täyte paikoilleen
siten, että se kestää purennan aiheuttamia irrottavia voimia. Joskus lopulliseen kiinnittämiseen
tarkoitetun kiinnityssementin ylimäärien poistaminen saattaa olla haastavaa. Ylimääräsementin
poiston varmistamiseksi ja purennan kontrolloimiseksi potilas voidaan tarvittaessa
kutsua seurantakäynnille.
- Ks. lisätietoja ja esimerkkejä kiinnitysmateriaaleista ja niiden käyttöalueista «Suun ulkopuolella tehdyn keraamisen täytteen kiinnittäminen»10 ja «Epäsuoran paikkaushoidon väliaikainen vaihe»13.
Lasten hampaiden paikkaushoito
- Maitohampaistossa yläetualueen hammasvälipintojen karioituessa paikkojen kestävyys
on huono. Etualueen vapailla pinnoilla paikat kestävät paremmin.
- Maitohampaistossa etualueen paikkausmateriaalina voidaan käyttää kaviteetin laajuuden mukaan lasi-ionomeeria, kompomeeria tai yhdistelmämuovia. Etualuetta voidaan myös korjata tehdasvalmisteisin kruunuin «Oueis H, Atwan S, Pajtas B, ym. Use of anterior ve...»141.
- Maitoposkihampaissa kariesvaurio sijaitsee useimmiten
- ensimmäisten maitoposkihampaiden välipinnoilla tai
- toisten maitoposkihampaiden purupinnoilla.
- Maitoposkihammas voidaan paikata kompomeerilla, yhdistelmämuovilla, lasi-ionomeerilla
«Chisini LA, Collares K, Cademartori MG, ym. Restor...»142 tai tapauskohtaisesti väliaikaisesti sinkkioksidieugenoli (ZOE) -pohjaisella sementillä.
Ks. myös taulukko «Materiaalin valinta ...»2.
- Maitohampaisiin lasi-ionomeerista valmistetut kulmatäytteet ehkäisivät naapurihampaan karioitumista «Raggio DP, Tedesco TK, Calvo AF, ym. Do glass iono...»143.
- Teräskruunujen käyttö maitoposkihampaiden kulmatäytteissä ja laajoissa restauroinneissa
on suositeltavaa «Karioituneiden maitoposkihampaiden hoidossa tehdasvalmisteisten kruunujen käyttö ilmeisesti parantaa maitohampaan ennustetta 2,5–5 vuoden seurannassa.»B, «Karioituneita maitoposkihampaita voidaan hoitaa kustannusvaikuttavimmin ilmeisesti teräskruunuilla käyttäen Hallin tekniikkaa.»B. Ks. kuva «Teräskruunut»6.
- Teräskruunutetuissa maitohampaissa on ilmeisesti pitkällä aikavälillä vähemmän ongelmia (esim. absessinmuodostusta) ja kipua, ja ne kestävät pidempään kuin tavanmukaisesti restauroidut maitohampaat «Innes NP, Ricketts D, Chong LY, ym. Preformed crow...»144, «Tseveenjav B, Furuholm J, Mulic A, ym. Survival of...»145.
- Teräskruunuilla restauroitaessa voidaan käyttää tavanmukaista tai niin sanottua Hallintekniikkaa. Ks. lisätietoa aiheesta «Teräskruunutekniikka»11.
- Avojuuriset pysyvät hampaat paikataan kuten hampaat, joiden juuren kehitys on päättynyt. Laajojen pulpakavumien vuoksi preparoinnissa tulee olla varovainen ja pulpaperforaatiota tulee välttää.
- Jos poskihampaan purupinnalle tehdään pieni paikka, on loppuosa purupinnasta hyvä pinnoittaa «Splieth CH, Banerjee A, Bottenberg P, ym. How to I...»146.
- Jos suuhun on puhkeamassa laaja-alaisesti vaurioitunut MIH-kuutonen, se on hampaan arkuuden ja suurentuneen kariesriskin vuoksi hyvä suojata jo puhkeamisvaiheessa pinnoitteella tai lasi-ionomeeritäytteellä «Americano GC, Jacobsen PE, Soviero VM, ym. A syste...»147. Ks. lisätietoa aiheesta «hoi50117f.pdf»3 (PDF).
- MIH-hampaita preparoitaessa poistetaan kaikki pehmeä kudos. Kovaa kudosta ei pelkän värimuutoksen vuoksi poisteta.
- Kun MIH-hammas on puhjennut purentakorkeuteen, siihen voidaan tehdä pysyvä täyte tai
kruunu.
- Kun MIH-hammasta paikataan pysyvästi yhdistelmämuovilla tai suun ulkopuolella valmistetulla täytteellä, sidostaminen pyritään tekemään terveeseen kiilteeseen ja dentiiniin.
Väliaikainen paikkaus
- On suositeltavaa tehdä paikkaus valmiiksi yhdellä kertaa ilman väliaikaisia täytemateriaaleja aina, kun se on hoidon kannalta mahdollista.
- Väliaikaisia paikkoja tarvitaan
- tilanteessa, jossa suussa on runsaasti hoitamattomia kariesvaurioita, jolloin on suositeltavaa aloittaa hoito sulkemalla mahdollisimman moni kariesvaurio väliaikaisesti jo ensimmäisellä hoitokerralla, jotta suun omahoidon, iensairauksien hoidon ja kariesvaurioiden pysäytyshoidon edellytykset paranevat «Kariessaneeraus»18
- karioituneen kudoksen vaiheittaisessa poistossa (ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»5, «Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2)
- hampaan juurihoidossa hoitokertojen välillä
- riittämättömän ajan tai kooperaation puutteen takia esimerkiksi päivystysvastaanotolla
- tilanteissa, joissa kaviteetti on preparoitu valmiiksi epäsuoralla tekniikalla valmistettavaa täytettä varten eikä täytettä kiinnitetä samalla hoitokerralla. Tällöin hammas suojataan erikseen valmistettavalla väliaikaisella täytteellä (ks. lisätietoa «Epäsuoran paikkaushoidon väliaikainen vaihe»13).
- Yleisimmin käytettyjä väliaikaisen paikkauksen materiaaleja ovat
- ZOE- ja sinkkioksidikalsiumsulfaattipohjaiset pastamaiset paikka-aineet
- kemiallisesti tai valolla kovetettavat muovipohjaiset paikka-aineet
- kemiallisesti tai valolla kovetettavat lasi-ionomeeripohjaiset paikka-aineet.
- Väliaikaisen paikan purkamisen tulee olla helppoa. Lisäksi paikan tulee olla tiivis, pysyä paikallaan hoidon ajan, kestää purennan rasitusta, suojella ien- ja hammaskudosta ja olla puhdistettava.
- Jos väliaikaisena paikkana tai sementtinä on käytetty ZOE-pohjaista materiaalia, kaviteetti tulee puhdistaa hyvin, sillä väliaikaisesta paikasta vapautuva eugenoli saattaa haitata muovimateriaalien kovettumista «Kielbassa AM, Attin T, Hellwig E. Diffusion behavi...»148, «Koch T, Peutzfeldt A, Malinovskii V, ym. Temporary...»149, «Fujisawa S, Kadoma Y. Action of eugenol as a retar...»150. Fosforihappoetsaus vähentää eugenolin määrää, joten etsaa ja huuhtele -sidosaineen käyttö on suositeltavaa, jos hampaalle valmistetaan yhdistelmämuovipaikka tai jos käytetään yhdistelmämuovisementtiä «Koch T, Peutzfeldt A, Malinovskii V, ym. Temporary...»149, «Carvalho CN, de Oliveira Bauer JR, Loguercio AD, y...»151.
Seuranta ja ennuste
- Suun tutkimuskäynnillä arvioidaan aiemmin tehtyjen paikkojen laatu ja toimivuus, potilaan kariesriski ja yksilöllinen tarkastus- tai tutkimusväli. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1.
- Paikkojen kestävyyteen vaikuttavat useat eri tekijät «Demarco FF, Cenci MS, Montagner AF, ym. Longevity ...»152, «Moraes R, Cenci M, Moura J ym. Clinical performanc...»153, kuten purentavoima, kariesriski «Korkean kariesriskin potilailla yhdistelmämuovien kestoikä on ilmeisesti lyhyempi kuin matalan kariesriskin potilailla.»B, «van de Sande FH, Collares K, Correa MB, ym. Restor...»154 paikan laajuus ja sijainti hammaspinnalla sekä hammaskaarella «Yhdistelmämuovista suoralla tekniikalla tehtyjen kahdenpinnan paikkojen kestävyys on parempi kuin kolmenpinnan tai laajempien ja välihampaiden paikkojen kestävyys on parempi kuin poskihampaiden.»B , «Palotie U, Eronen AK, Vehkalahti K, ym. Longevity ...»155, «Laske M. Dental restoration survival. Patient or d...»158, «Burke FJT, Lucarotti PSK. The ultimate guide to re...»159, «Laske M, Opdam NJM, Bronkhorst EM, ym. Risk Factor...»160, käytetty materiaali «Nano-, nanohybridi-, hybridi- ja bulkkimuovista suoralla tekniikalla pysyviin väli- ja poskihampaisiin tehtyjen I- ja II-luokan paikkojen kestävyydessä (AFR) ei ilmeisesti ole eroja materiaalityyppien välillä.»B, «Veloso SRM, Lemos CAA, de Moraes SLD, ym. Clinical...»132, «Heintze SD, Loguercio AD, Hanzen TA, ym. Clinical ...»156,, «Maran BM, de Geus JL, Gutiérrez MF, ym. Nanofilled...»157, «Amalgaamipaikat ovat ilmeisesti yhdistelmämuovipaikkoja kestävämpiä (pysyvissä) väli- ja poskihampaissa ja amalgaamipaikkojen saumoissa sekundaarikariesvaurioiden riski on pienempi kuin yhdistelmämuovipaikkojen.»Bja hammaslääkärin työskentelytavat «Laske M, Opdam NJM, Bronkhorst EM, ym. Risk Factor...»160, «Wierichs RJ, Kramer EJ, Meyer-Lueckel H. Risk Fact...»161, «Askar H, Krois J, Göstemeyer G, ym. Secondary cari...»162.
- Eri materiaaleista tehtyjen paikkojen kestävyydestä on runsaasti tutkimustietoa. Ks. lisätietoa aiheesta «Vuosittainen hammaspaikkojen menetys»12.
- Kliinisissä satunnaistetuissa tutkimuksissa paikat on usein tehty optimioloissa, muutaman
hammaslääkärin toimesta ja pienen kariesriskin potilaille, mikä rajoittaa tulosten
yleistettävyyttä.
- Oikeilla indikaatioilla ja oikealla tekniikalla huolellisesti tehdyt yhdistelmämuovitäytteet ovat kestäviä, eikä yhdistelmämuovityypillä ole vaikutusta paikan kestävyyteen «Nano-, nanohybridi-, hybridi- ja bulkkimuovista suoralla tekniikalla pysyviin väli- ja poskihampaisiin tehtyjen I- ja II-luokan paikkojen kestävyydessä (AFR) ei ilmeisesti ole eroja materiaalityyppien välillä.»B.
- Suomessa suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä kerättyjen tietojen perusteella väli- ja poskihampaiden vuosittainen yhdistelmämuovipaikkojen menetys (AFR) 25–30-vuotiailla helsinkiläisillä oli 4,2 % 13 vuoden seurannassa. Välihampaiden 2 pinnan yhdistelmämuovipaikkojen kestoiän mediaani oli 12,3 vuotta ja 3 pinnan paikkojen 9,6 vuotta. Poskihammaspaikkojen kestoiän mediaani oli vastaavasti 9,2 ja 6,3 vuotta «Palotie U, Eronen AK, Vehkalahti K, ym. Longevity ...»155.
- Suun ulkopuolella valmistetut täytteet ovat ilmeisesti pitkäikäisiä «Epäsuoralla tekniikalla tehty paikka ilmeisesti selviytyy hyvin.»B. Materiaalista riippuen väli- ja poskihammasalueille tehdyistä keraamisista täytteistä jouduttiin 10 vuoden seurannan aikana uusimaan vuosittain 1–3 %. Ks. taulukko AFR «Vuosittainen hammaspaikkojen menetys»12.
- Potilaan kariesriski vaikuttaa merkittävästi paikan kestävyyteen «Korkean kariesriskin potilailla yhdistelmämuovien kestoikä on ilmeisesti lyhyempi kuin matalan kariesriskin potilailla.»B, «Opdam NJ, van de Sande FH, Bronkhorst E, ym. Longe...»163. Ks. lisätietoa aiheesta «Vuosittainen hammaspaikkojen menetys»12.
- Suuren ja kohtalaisen kariesriskin potilailla on 2- tai 3-kertainen riski menettää yhdistelmämuovipaikka 10 vuoden seurannan aikana «Opdam NJ, van de Sande FH, Bronkhorst E, ym. Longe...»163.
- Myös paikan koko vaikuttaa sen kestävyyteen. Ks. lisätietoartikkelin taulukko 2 «Vuosittainen hammaspaikkojen menetys»12.
- Yhdistelmämuovista suoralla tekniikalla tehtyjen kahden pinnan paikkojen kestävyys on parempi kuin kolmenpinnan tai laajempien «Yhdistelmämuovista suoralla tekniikalla tehtyjen kahdenpinnan paikkojen kestävyys on parempi kuin kolmenpinnan tai laajempien ja välihampaiden paikkojen kestävyys on parempi kuin poskihampaiden.»B.
- Paikan ulottuminen yhdelle uudelle pinnalle suurensi täytteen menettämisen riskiä 30–40 % «Opdam NJ, van de Sande FH, Bronkhorst E, ym. Longe...»163.
- Vähentynyt syljeneritys heikentää paikkojen onnistumista «Leinonen J, Vähänikkilä H, Raninen E, ym. Corrigen...»43.
- Suomalaistutkimuksessa todettiin vähentyneen syljenerityksen suurentavan lasi-ionomeeri- ja yhdistelmämuovipaikkojen paikkojen menettämisen riskiä merkitsevästi. AFR oli vähentyneen syljenerityksen ryhmissä 10,6–20,9 % ja verrokkiryhmässä 5,3 %. Seuranta-aika oli 9–12 vuotta.
- Kuivassa suussa luokan V muovipaikat kestivät paremmin kuin lasi-ionomeeripaikat (p = 0,02), kun taas verrokkiryhmässä ei ollut eroja materiaalien välillä (p = 0,38).
- Proteettiset kruunut menestyivät paremmin kuin laajat muovipaikat sekä verrokeilla että kuivassa suussa 6 vuoden seuranta-aikana.
- Hammaslääkärin työskentelytavat, kuten sekundaarikarieksen yli- tai alidiagnosointi, voivat vaikuttaa paikan kestoikään «Askar H, Krois J, Göstemeyer G, ym. Secondary cari...»162.
Hoidon porrastus ja lähetesuositukset
- Voimassa oleva lainsäädäntö, viranomaisohjeet ja ammattijärjestöjen suositukset luovat
puitteet työnjaolle suun terveydenhuollossa, ks. Hammaslääkäriliitto, työnjako «http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/toimiva-tyonjako-suun-terveydenhuollossa»6, «Suomen Hammaslääkäriliitto. Toimiva työnjako suun ...»164 ja Finlex-tietokanta «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/»7, «Finlex-tietokanta. http://www.finlex.fi/fi/laki/aj...»165:
- Laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta.
- Hammaslääkäri laatii hoitosuunnitelman tutkimuksen pohjalta. Hammaslääkärin laatiman hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon voivat osallistua muut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Kokonaisvastuu säilyy kuitenkin hammaslääkärillä.
- Lähettämistä erikoishammaslääkärin konsultaatioon tulee harkita, jos paikkaushoidon tarve tai suurentunut kariesvaurioiden synnyn ja etenemisen riski liittyy yleissairauteen (esim. vaikeaan Sjögrenin oireyhtymään tai refluksitautiin), leukojen alueen sädehoitoon tai vaikea-asteiseen hampaiden kehityshäiriöön.
- Jos potilaan purennan vaativa kuntoutus suoritetaan sairaalaoloissa esimerkiksi suun alueen syöpäsairauden hoitoon tai vaikean hampaiston kehityshäiriön hoitoon liittyvästi, myös hampaiden paikkaushoito voi kuulua tähän kokonaisuuteen «Konki K, Laine J. Suun terveydenhuollon erikoissai...»166.
- Jos tavanomainen hammashoito ei ole turvallisesti toteutettavissa esimerkiksi kehitysvamman, vaikean yleissairauden tai vaikean hammashoitopelon vuoksi, tulee harkita hoitoa sedaatiossa tai yleisanestesiassa sairaalaoloissa «https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180312#idm45053758228128»8, «Finlex. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ter...»167. Samaa harkintaa tulee käyttää pienten lasten hoitoa järjestettäessä. Ks. lisätietoa «Sedatoinnin ja yleisanestesian indikaatiot hammashoidossa»4 ja STM kiireettömän hoidon perusteet «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161496/STM_J02_Yhtenaisen%20kiireettoman%20hoidon%20perusteet.pdf?sequence=4&isAllowed=y»9, «STM. Kiireettömän hoidon perusteet. https://julkai...»168.
Kustannusnäkökohdat
- Paikkaushoidon kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittävät.
- Hampaaseen tehtyä paikkaa joudutaan korjaamaan tai uusimaan yleensä useita kertoja ihmisen elämän aikana. Paikkojen korjaamiskierre aiheuttaa kustannuksia ja sitoo voimavaroja, jotka ovat samaan aikaan poissa muusta suun terveydenhuollosta.
- Paikkaushoidon kokonaiskustannuksiin vaikuttavat alkuperäiset paikantekokustannukset ja paikan kestävyys. Oikea-aikaisella hoitopäätöksellä, materiaalin valinnalla ja huolellisella työskentelytekniikalla on merkittävä vaikutus paikan kestävyyteen ja siten paikkaushoidon kustannuksiin.
- Laajoissa hammasvaurioissa suun ulkopuolella valmistettujen paikkojen ja kruunujen pitkäaikaiskustannukset voivat olla suoraan suussa valmistettuja paikkoja edullisemmat «https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/105033993/Suositus+suun+ulkopuolella+valmistettavat+paikat+ja+kruunut.pdf/b4698104-c6ea-1ecd-04cc-5008342362a5/Suositus+suun+ulkopuolella+valmistettavat+paikat+ja+kruunut.pdf?t=1641546745855»10, «Palveluvalikoiman neuvoston suositus. Suun ulkopuo...»169.
- Paikkaushoidon kustannusvaikuttavuudesta on tehty vain vähän laadukkaita tutkimuksia.
Näiden tutkimusten vertailu on vaikeaa, koska hoidosta aiheutuneet kustannukset eivät
ole useinkaan vertailukelpoisia eri maiden välillä.
- Karioituneita maitoposkihampaita voidaan hoitaa kustannusvaikuttavimmin teräskruunuilla käyttäen Hallin tekniikkaa «Karioituneita maitoposkihampaita voidaan hoitaa kustannusvaikuttavimmin ilmeisesti teräskruunuilla käyttäen Hallin tekniikkaa.»B.
- Yhdistelmämuovipaikan korjaamisen ja uusimisen välillä ei ole havaittu eroa hoidon aiheuttamissa pitkäaikaiskustannuksissa tai kustannusvaikuttavuudessa «Kanzow P, Krois J, Wiegand A, ym. Long-term treatm...»170.
- Kariesvaurioiden ehkäisy osana terveitä elintapoja ja tarvittaessa yksilöllisesti kohdennettu pysäytyshoito ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta paikkaustoimenpiteitä merkittävästi edullisempia. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
Hampaan paikkaushoito -suosituksen historiatiedot «Hampaan paikkaushoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»24
Puheenjohtaja:
Anja Kotiranta, HLT, EHL (kliin., kariologia ja endodontia)
Jäsenet:
Helena Forss, dosentti, EHL (kliin., kariologia), ylihammaslääkäri emerita
Kaija Hiltunen, HLT, EHL (kliin., protetiikka ja purennan kuntoutus), yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto
Eero Kerosuo, HLT, EHL (kliin., kariologia ja endodontia), professori emeritus, kariologian ja endodontian dosentti; UiT the Arctic University of Norway, Tromsø ja Helsingin yliopisto
Taina Käkilehto, EHL (kariologia ja endodontia), kliininen opettaja; Oulun kaupunki, opetushammashoitola
Mirja Methuen, EHL (kliin., kariologia ja endodontia), kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopisto, KYS, suu- ja leukasairauksien opetusyksikkö
Ulla Palotie, HLT, EHL (kliin., kariologia ja endodontia), yliopistonlehtori, kliininen opettaja; Helsingin yliopisto ja HUS suusairauksien opetus- ja hoitoyksikkö
Marja Pöllänen, dosentti, EHL (kliin., parodontologia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)
Teemu Taipale, HLT, apulaisylihammaslääkäri, Keski-Suomen hyvinvointialue
Helena Yli-Urpo, HLT, EHL, (kliin., lasten hammashoito), erikoishammaslääkäri; Suun terveydenhuolto, Salo, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 25.5.2023 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.
Helena Forss: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.
Kaija Hiltunen: Sivutoimet: Oral hammaslääkärit Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Globex Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: tapaturma-asioiden muutoksenhakutoimikunta.
Eero Kerosuo: Muut sidonnaisuudet: Orion Oyj:n ja Oriola Oyj:n osakkeita.
Anja Kotiranta: Sivutoimet: kliininen opettaja; HUS. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Colgate-Palmolive, Apollonia, Helsingin kaupunki.
Taina Käkilehto: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n toiminnantarkastaja.
Mirja Methuen: Sivutoimet: erikoishammaslääkäri; KYS. Tutkimusrahoitus: Suomen Hammaslääketieteen Säätiö. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Apollonia, YTHS.
Ulla Palotie: Sivutoimet: kliininen opettaja; HUS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikkö; erikoishammaslääkäri; Helsingin kaupunki, Sehyk Helsinki. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Colgate, Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Apollonia, asiantuntijalautakunnan jäsen, FinnGen, asiantuntijajäsen, THL Terve Suomi 2023.
Marja Pöllänen: Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM, palveluvalikoimaneuvoston jäsen, Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen pj.
Teemu Taipale: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.
Helena Yli-Urpo: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.
Kirjallisuusviite
Hampaan paikkaushoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»11
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- THL. Avohilmo, raportit. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/avopika/pikarap03/summary_toimenpiteet?vuosi_0510033palveluntuottaja_026624ammatti_030664palvelumuoto_033780yhteystapa_0226667kirjausasteet_04tmp_lkm_06suutmp_lkm_07
- Kela. Sairaanhoitokorvausten saajat / Hammashoito. http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_exNIT128AL
- Laajala A, Karhatsu P, Pesonen P, ym. Association of indirect restorations with past caries history and present need for restorative treatment in the Northern Finland Birth Cohort 1966. Clin Oral Investig 2018;22:1495-1501 «PMID: 29038961»PubMed
- Linden J, Widström E, Sinkkonen J. Children and adolescents´ dental treatment in 2001-2013 in the Finnish public dental service. BMC Oral Health 2019;19:131 «PMID: 31262298»PubMed
- Virkkala VF, Eloranta AM, Suominen AL, ym. Associations of diet quality, food consumption, eating frequency and eating behaviour with dental caries experience in Finnish children: a 2-year longitudinal study. Br J Nutr 2022;1-11 «PMID: 35938235»PubMed
- Methuen M, Kauppinen S, Suominen AL, ym. Dental caries among Finnish teenagers participating in physical activity and diet intervention: association with anthropometrics and behavioural factors. BMC Oral Health 2021;21:333 «PMID: 34229689»PubMed
- Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Correction: Patinen et al. Caries Experience and Erosive Tooth Wear in Finnish Men Conscripts 2021: A Cross-Sectional Study. Dent J 2022;10;122, Dent J (Basel) 2022;10(11) «PMID: 36354660»PubMed
- Patinen P, Tanner T, Huttunen M, ym. Caries Experience and Erosive Tooth Wear in Finnish Men Conscripts 2021: A Cross-Sectional Study. Dent J (Basel) 2022;10(7) «PMID: 35877396»PubMed
- Vehkalahti MM, Palotie U, Valaste M. Age-related variation in volume and content of restorative private dental care for adults in Finland in 2012-2017: A nationwide register-based observation. J Dent 2021;104:103537 «PMID: 33232773»PubMed
- Nihtilä A, Widström E, Elonheimo O. Adult heavy and low users of dental services: treatment provided. Swed Dent J 2016;40:21-32 «PMID: 27464379»PubMed
- Nihtilä A, Widström E, Elonheimo O, Heavy consumption of dental services; a longitudinal cohort study among Finnish adults. BMC Oral Health 2013;13:18 «PMID: 23617730»PubMed
- Linden J, Widström E, Sinkkonen J. Adults’ dental treatment in 2001–2013 in Finnish public dental service. BMC Oral Health 2020;20:121. https://doi.org/10.1186/s12903-020-01091
- Laajala A, Pesonen P, Anttonen V, ym. Association of Enamel Caries Lesions with Oral Hygiene and DMFT among Adults. Caries Res 2019;53:475-481 «PMID: 30917373»PubMed
- Henkilökohtainen tiedonanto Tero Soukka, vastuualuejohtaja, Tyks suu- ja leukasairauksien klinikka.
- Kestilä L, Kapiainen S, Mesiäislehto M,Rissanen P (toim.). Covid-19-epidemian vaikutuksethyvinvointiin, palvelujärjestelmäänja kansantalouteen. THL. Raportti 4 / 2022, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144268/THL_Rap4_2022_Covid-seuranta_kevat2022_vs2.pdf?sequence=7
- Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus. Suun ulkopuolella valmistettavat hammaspaikat ja -kruunut. 15.12.2021 (www. «https://palveluvalikoima.fi/5suun-ulkopuolella-valmistettavat-hammaspaikat-ja-kruunut»12), «https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/105033993/LIITEN~1.pdf/74242aba-2623-132b-7e0f-cc939516b934/LIITEN~1.pdf?t=1641546745061»4 (PDF)
- Hiltunen K, Mäntylä P, Vehkalahti MM. Age- and Time-Related Trends in Oral Health Care for Patients Aged 60 Years and Older in 2007-2017 in Public Oral Health Services in Helsinki, Finland. Int Dent J 2021;71:321-327 «PMID: 33518371»PubMed
- Palotie U, Vehkalahti M. Restorative treatment and use of local anesthesia in free and subsidized public dental services in Helsinki, Finland. Acta Odontol Scand 2003;61:252-6 «PMID: 14582595»PubMed
- Forss H, Widström E. Reasons for restorative therapy and the longevity of restorations in adults. Acta Odontol Scand 2004;62:82-6 «PMID: 15198387»PubMed
- Palotie U, Vehkalahti MM. Reasons for replacement of restorations: dentists' perceptions. Acta Odontol Scand 2012;70:485-90 «PMID: 22214435»PubMed
- Leppäniemi A, Lukinmaa PL, Alaluusua S. Nonfluoride hypomineralizations in the permanent first molars and their impact on the treatment need. Caries Res 2001;35:36-40 «PMID: 11125194»PubMed
- Wuollet E, Laisi S, Alaluusua S, ym. The Association between Molar-Incisor Hypomineralization and Dental Caries with Socioeconomic Status as an Explanatory Variable in a Group of Finnish Children. Int J Environ Res Public Health 2018;15(7) «PMID: 29941779»PubMed
- Methuen M, Kangasmaa H, Alaraudanjoki VK, ym. Prevalence of Erosive Tooth Wear and Associated Dietary Factors among a Group of Finnish Adolescents. Caries Res 2022;56:477-487 «PMID: 36279856»PubMed
- Isaksson H. On dental caries and dental erosion in Swedish young adults. Swed Dent J Suppl 2013;1-60 «PMID: 24459747»PubMed
- Alaraudanjoki V. Erosive tooth wear and associated factors in Northern Finland birth cohort 1966. Acta Universitatis Ouluensis 2018, D 1445
- Mesko ME, Sarkis-Onofre R, Cenci MS, ym. Rehabilitation of severely worn teeth: A systematic review. J Dent 2016;48:9-15 «PMID: 26965079»PubMed
- Palveluvalikoimaneuvoston päätös. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston päätös oireettomalle henkilölle karieksen varhaiseksi toteamiseksi tehtävän bitewing-röntgentutkimuksen kriteereistä. STM051:00/2020, VN/25064/2022. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/140331338/kriteerit+bitewing.pdf/6255f8e0-c2dc-53e4-904e-d48ae7cde2d6/kriteerit+bitewing.pdf?t1671531542481
- Bakhshandeh A, Qvist V, Ekstrand KR. Sealing occlusal caries lesions in adults referred for restorative treatment: 2-3 years of follow-up. Clin Oral Investig 2012;16:521-9 «PMID: 21479565»PubMed
- Schwendicke F, Splieth C, Breschi L, ym. When to intervene in the caries process? An expert Delphi consensus statement. Clin Oral Investig 2019;23:3691-3703 «PMID: 31444695»PubMed
- Nordic Healthcare Group. Liite: Paikkaushoidon teema-analyysin anonymisoitu summatason vertailu. Suun terveydenhuollon benchmarking, kevät 2020. «hoi50117i.pdf»8
- Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managing Carious Lesions: Consensus Recommendations on Carious Tissue Removal. Adv Dent Res 2016;2858-67 «PMID: 27099358»PubMed
- Tickotsky N, Petel R, Araki R, ym. Caries Progression Rate in Primary Teeth: A Retrospective Study. J Clin Pediatr Dent 2017;41:358-361 «PMID: 28872992»PubMed
- Maynard JG Jr, Wilson RD. Physiologic dimensions of the periodontium significant to the restorative dentist. J Periodontol 1979;50:170-4 «PMID: 286038»PubMed
- Hempton TJ, Dominici JT. Contemporary crown-lengthening therapy: a review. J Am Dent Assoc 2010;141:647-55 «PMID: 20516094»PubMed
- Tan HP, Lo EC, Dyson JE, ym. A randomized trial on root caries prevention in elders. J Dent Res 2010;89:1086-90 «PMID: 20671206»PubMed
- Zhang J, Sardana D, Li KY, ym. Topical Fluoride to Prevent Root Caries: Systematic Review with Network Meta-analysis. J Dent Res 2020;99:506-513 «PMID: 32142400»PubMed
- Paris S, Banerjee A, Bottenberg P, ym. How to Intervene in the Caries Process in Older Adults: A Joint ORCA and EFCD Expert Delphi Consensus Statement. Caries Res 2020;54:1-7 «PMID: 33291110»PubMed
- Slayton RL, Urquhart O, Araujo MWB, ym. Evidence-based clinical practice guideline on nonrestorative treatments for carious lesions: A report from the American Dental Association. J Am Dent Assoc 2018;149:837-849.e19 «PMID: 30261951»PubMed
- van 't Hof MA, Frencken JE, van Palenstein Helderman WH, ym. The atraumatic restorative treatment (ART) approach for managing dental caries: a meta-analysis. Int Dent J 2006;56:345-51 «PMID: 17243467»PubMed
- Glore RJ, Spiteri-Staines K, Paleri V. A patient with dry mouth. Clin Otolaryngol 2009;34:358-63 «PMID: 19673984»PubMed
- Leinonen J, Vähänikkilä H, Raninen E, ym. Corrigendum to 'The survival time of restorations is shortened in patients with dry mouth' [Journal of Dentistry 113 (2021) 103794]. J Dent 2022;118:103945 «PMID: 35022148»PubMed
- Meyer-Lueckel H, Machiulskiene V, Giacaman RA. How to Intervene in the Root Caries Process? Systematic Review and Meta-Analyses. Caries Res 2019;53:599-608 «PMID: 31412343»PubMed
- McComb D, Erickson RL, Maxymiw WG, ym. A clinical comparison of glass ionomer, resin-modified glass ionomer and resin composite restorations in the treatment of cervical caries in xerostomic head and neck radiation patients. Oper Dent 2002;27:430-7 «PMID: 12216559»PubMed
- De Moor RJ, Stassen IG, van 't Veldt Y, ym. Two-year clinical performance of glass ionomer and resin composite restorations in xerostomic head- and neck-irradiated cancer patients. Clin Oral Investig 2011;15:31-8 «PMID: 19997859»PubMed
- Heintze SD, Rousson V. Clinical effectiveness of direct class II restorations - a meta-analysis. J Adhes Dent 2012;14:407-31 «PMID: 23082310»PubMed
- Demarco FF, Collares K, Coelho-de-Souza FH, ym. Anterior composite restorations: A systematic review on long-term survival and reasons for failure. Dent Mater 2015;31:1214-24 «PMID: 26303655»PubMed
- Schwendicke F, Göstemeyer G, Blunck U, ym. Directly Placed Restorative Materials: Review and Network Meta-analysis. J Dent Res 2016;95:613-22 «PMID: 26912220»PubMed
- American Academy of Pediatric Dentistry. Pediatric restorative dentistry. The Reference Manual of Pediatric Dentistry. Chicago, III.: American Academy of Pediatric Dentistry 2022:401-14. https://www.aapd.org/globalassets/media/policies_guidelines/bp_restorativedent.pdf
- Duggal M, Gizani S, Albadri S, ym. Best clinical practice guidance for treating deep carious lesions in primary teeth: an EAPD policy document. Eur Arch Paediatr Dent 2022;23:659-666 «PMID: 36219336»PubMed
- European Society of Endodontology (ESE) developed by:, Duncan HF, Galler KM, ym. European Society of Endodontology position statement: Management of deep caries and the exposed pulp. Int Endod J 2019;52:923-934 «PMID: 30664240»PubMed
- Afrashtehfar KI, Emami E, Ahmadi M, ym. Failure rate of single-unit restorations on posterior vital teeth: A systematic review. J Prosthet Dent 2017;117:345-353.e8 «PMID: 27765400»PubMed
- Opdam N, Frankenberger R, Magne P From 'Direct Versus Indirect' Toward an Integrated Restorative Concept in the Posterior Dentition. Oper Dent 2016;41:S27-S34 «PMID: 26918928»PubMed
- Kanzow P, Wiegand A Retrospective analysis on the repair vs. replacement of composite restorations. Dent Mater 2020;36:108-118 «PMID: 31784061»PubMed
- Wilson N, Lynch CD, Brunton PA, ym. Criteria for the Replacement of Restorations: Academy of Operative Dentistry European Section. Oper Dent 2016;41:S48-S57 «PMID: 27689930»PubMed
- Schwendicke F, Splieth CH, Bottenberg P, ym. How to intervene in the caries process in adults: proximal and secondary caries? An EFCD-ORCA-DGZ expert Delphi consensus statement. Clin Oral Investig 2020;24:3315-3321 «PMID: 32643090»PubMed
- Cvar J, Ryge G. Criteria for the clinical evaluation of dental restorative materials. US Public Health Service #790244 San Francisco, CA: Government Printing Office 1971:1-42
- Hickel R, Peschke A, Tyas M, ym. FDI World Dental Federation: clinical criteria for the evaluation of direct and indirect restorations-update and clinical examples. Clin Oral Investig 2010;14:349-66 «PMID: 20628774»PubMed
- Farag A, van der Sanden WJ, Abdelwahab H, ym. Survival of ART restorations assessed using selected FDI and modified ART restoration criteria. Clin Oral Investig 2011;15:409-15 «PMID: 20372951»PubMed
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/852. http://www.mercuryconvention.org
- Turunen S, Auero M. Hammasamalgaamin käyttö vuonna 2021 ja käytöstä luopuminen vuoteen 2030 mennessä: EU-asetukseen pohjautuva kansallinen selvitys. STM Raportteja ja muistioita 2022:13
- Hickel R, Brüshaver K, Ilie N. Repair of restorations--criteria for decision making and clinical recommendations. Dent Mater 2013;29:28-50 «PMID: 22867859»PubMed
- Martins BMC, Silva EJNLD, Ferreira DMTP, ym. Longevity of defective direct restorations treated by minimally invasive techniques or complete replacement in permanent teeth: A systematic review. J Dent 2018;78:22-30 «PMID: 30189230»PubMed
- Elderton RJ New approaches to cavity design with special reference to the class II lesion. Br Dent J 1984;157:421-7 «PMID: 6597723»PubMed
- Schroeder M, Reis A, Luque-Martinez I, ym. Effect of enamel bevel on retention of cervical composite resin restorations: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2015;43:777-88 «PMID: 25765866»PubMed
- Mahn E, Rousson V, Heintze S. Meta-Analysis of the Influence of Bonding Parameters on the Clinical Outcome of Tooth-colored Cervical Restorations. J Adhes Dent 2015;17:391-403 «PMID: 26525003»PubMed
- Bjørndal L, Demant S, Dabelsteen S Depth and activity of carious lesions as indicators for the regenerative potential of dental pulp after intervention. J Endod 2014;40(4 Suppl):S76-81 «PMID: 24698699»PubMed
- Schwendicke F, Paris S, Tu YK. Effects of using different criteria for caries removal: a systematic review and network meta-analysis. J Dent 2015;43:1-15 «PMID: 25456612»PubMed
- Innes NP, Frencken JE, Bjørndal L, ym. Managing Carious Lesions: Consensus Recommendations on Terminology. Adv Dent Res 2016;28:49-57 «PMID: 27099357»PubMed
- van der Sluis L, Kidd E, Gruythuysen R, Peters L. Preventive endodontics – an argument for avoiding root canal treatment. ENDO (Lond Engl) 2013;7:259-74
- Banerjee A, Frencken JE, Schwendicke F, ym. Contemporary operative caries management: consensus recommendations on minimally invasive caries removal. Br Dent J 2017;223:215-222 «PMID: 28798430»PubMed
- Gruythuysen RJ, van Strijp AJ, Wu MK. Long-term survival of indirect pulp treatment performed in primary and permanent teeth with clinically diagnosed deep carious lesions. J Endod 2010;36:1490-3 «PMID: 20728715»PubMed
- Carvalho JC, Dige I, Machiulskiene V, ym. Occlusal Caries: Biological Approach for Its Diagnosis and Management. Caries Res 2016;50:527-542 «PMID: 27658123»PubMed
- Kidd EA. How 'clean' must a cavity be before restoration? Caries Res 2004;38:305-13 «PMID: 15153704»PubMed
- Ricketts D, Lamont T, Innes NP, ym. Operative caries management in adults and children. Cochrane Database Syst Rev 2013;(3):CD003808 «PMID: 23543523»PubMed
- Schwendicke F, Meyer-Lueckel H, Dörfer C, ym. Failure of incompletely excavated teeth--a systematic review. J Dent 2013;41:569-80 «PMID: 23685036»PubMed
- Heintze SD, Ruffieux C, Rousson V. Clinical performance of cervical restorations--a meta-analysis. Dent Mater 2010;26:993-1000 «PMID: 20638116»PubMed
- Lung CY, Matinlinna JP. Aspects of silane coupling agents and surface conditioning in dentistry: an overview. Dent Mater 2012;28:467-77 «PMID: 22425571»PubMed
- Loomans BA, Cardoso MV, Roeters FJ, ym. Is there one optimal repair technique for all composites? Dent Mater 2011;27:701-9 «PMID: 21571359»PubMed
- Padbury A Jr, Eber R, Wang HL. Interactions between the gingiva and the margin of restorations. J Clin Periodontol 2003;30:379-85 «PMID: 12716328»PubMed
- Loomans BA, Roeters FJ, Opdam NJ, ym. The effect of proximal contour on marginal ridge fracture of Class II composite resin restorations. J Dent 2008;36:828-32 «PMID: 18621458»PubMed
- Wirsching E, Loomans BA, Klaiber B, ym. Influence of matrix systems on proximal contact tightness of 2- and 3-surface posterior composite restorations in vivo. J Dent 2011;39:386-90 «PMID: 21414384»PubMed
- Loomans BA, Opdam NJ, Roeters FJ, ym. A randomized clinical trial on proximal contacts of posterior composites. J Dent 2006;34:292-7 «PMID: 16157438»PubMed
- da Rosa WLO, Lima VP, Moraes RR, ym. Is a calcium hydroxide liner necessary in the treatment of deep caries lesions? A systematic review and meta-analysis. Int Endod J 2019;52:588-603 «PMID: 30387864»PubMed
- Schwendicke F, Göstemeyer G, Gluud C.Cavity lining after excavating caries lesions: meta-analysis and trial sequential analysis of randomized clinical trials. J Dent 2015;43:1291-7 «PMID: 26265350»PubMed
- Arandi NZ. Calcium hydroxide liners: a literature review. Clin Cosmet Investig Dent 2017;9:67-72 «PMID: 28761378»PubMed
- Pereira MA, Santos-Júnior RBD, Tavares JA, ym. No additional benefit of using a calcium hydroxide liner during stepwise caries removal: A randomized clinical trial. J Am Dent Assoc 2017;148:369-376 «PMID: 28343596»PubMed
- Schwendicke F, Tu YK, Hsu LY, ym. Antibacterial effects of cavity lining: a systematic review and network meta-analysis. J Dent 2015;43:1298-307 «PMID: 26159385»PubMed
- Corralo DJ, Maltz M. Clinical and ultrastructural effects of different liners/restorative materials on deep carious dentin: a randomized clinical trial. Caries Res 2013;47:243-50 «PMID: 23343804»PubMed
- Tjäderhane L. Dentin bonding: can we make it last? Oper Dent 2015;40:4-18 «PMID: 25615637»PubMed
- Galler K, Hiller KA, Ettl T, ym. Selective influence of dentin thickness upon cytotoxicity of dentin contacting materials. J Endod 2005;31:396-9 «PMID: 15851937»PubMed
- Modena KC, Casas-Apayco LC, Atta MT, ym. Cytotoxicity and biocompatibility of direct and indirect pulp capping materials. J Appl Oral Sci 2009;17:544-54 «PMID: 20027424»PubMed
- Tjäderhane L, Tezvergil-Mutluay A. Performance of Adhesives and Restorative Materials After Selective Removal of Carious Lesions: Restorative Materials with Anticaries Properties. Dent Clin North Am 2019;63:715-729 «PMID: 31470925»PubMed
- Isolan CP, Sarkis-Onofre R, Lima GS, ym. Bonding to Sound and Caries-Affected Dentin: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Adhes Dent 2018;20:7-18 «PMID: 29399679»PubMed
- El-Deeb HA, Mobarak EH. Microshear Bond Strength of High-viscosity Glass-ionomer to Normal and Caries-affected Dentin Under Simulated Intrapulpal Pressure. Oper Dent 2018;43:665-673 «PMID: 29856700»PubMed
- Costa CA, Ribeiro AP, Giro EM, ym. Pulp response after application of two resin modified glass ionomer cements (RMGICs) in deep cavities of prepared human teeth. Dent Mater 2011;27:e158-70 «PMID: 21549419»PubMed
- Ribeiro APD, Sacono NT, Soares DG, ym. Human pulp response to conventional and resin-modified glass ionomer cements applied in very deep cavities. Clin Oral Investig 2020;24:1739-1748 «PMID: 31372829»PubMed
- Ngo HC, Mount G, Mc Intyre J, ym. Chemical exchange between glass-ionomer restorations and residual carious dentine in permanent molars: an in vivo study. J Dent 2006;34:608-13 «PMID: 16540227»PubMed
- Kuhn E, Reis A, Chibinski AC, ym. The influence of the lining material on the repair of the infected dentin in young permanent molars after restoration: A randomized clinical trial. J Conserv Dent 2016;19:516-521 «PMID: 27994311»PubMed
- Li X, De Munck J, Van Landuyt K, ym. How effectively do hydraulic calcium-silicate cements re-mineralize demineralized dentin. Dent Mater 2017;33:434-445 «PMID: 28233602»PubMed
- Hashem D, Mannocci F, Patel S, ym. Evaluation of the efficacy of calcium silicate vs. glass ionomer cement indirect pulp capping and restoration assessment criteria: a randomised controlled clinical trial-2-year results. Clin Oral Investig 2019;23:1931-1939 «PMID: 30232625»PubMed
- Schenkel AB, Veitz-Keenan A. Dental cavity liners for Class I and Class II resin-based composite restorations. Cochrane Database Syst Rev 2019;3:CD010526 «PMID: 30834516»PubMed
- Tay FR, Smales RJ, Ngo H, ym. Effect of different conditioning protocols on adhesion of a GIC to dentin. J Adhes Dent 2001;3:153-67 «PMID: 11570684»PubMed
- Coutinho E, Yoshida Y, Inoue S, ym. Gel phase formation at resin-modified glass-ionomer/tooth interfaces. J Dent Res 2007;86:656-61 «PMID: 17586714»PubMed
- Cardoso MV, Delmé KI, Mine A, ym. Towards a better understanding of the adhesion mechanism of resin-modified glass-ionomers by bonding to differently prepared dentin. J Dent 2010;38:921-9 «PMID: 20728505»PubMed
- Avila WM, Hesse D, Bonifacio CC. Surface Conditioning Prior to the Application of Glass-Ionomer Cement: A Systematic Review and Meta-analysis. J Adhes Dent 2019;21:391-399 «PMID: 31624804»PubMed
- Pashley DH, Tay FR, Breschi L, ym. State of the art etch-and-rinse adhesives. Dent Mater 2011;27(1)1-16. «PMID: 21112620»PubMed
- de Assis C, Lemos C, Gomes J, ym. Clinical Efficiency of Self-etching One-Step and Two-Step Adhesives in NCCL: A Systematic Review and Meta-analysis. Oper Dent 2020;45:598-607 «PMID: 32503033»PubMed
- Szesz A, Parreiras S, Reis A, ym. Selective enamel etching in cervical lesions for self-etch adhesives: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2016;53:1-11 «PMID: 27381814»PubMed
- Josic U, Maravic T, Mazzitelli C, ym. Is clinical behavior of composite restorations placed in non-carious cervical lesions influenced by the application mode of universal adhesives? A systematic review and meta-analysis. Dent Mater 2021;37:e503-e521 «PMID: 34481667»PubMed
- Follak AC, Ilha BD, Oling J, ym. Clinical behavior of universal adhesives in non-carious cervical lesions: A randomized clinical trial. J Dent 2021;113:103747 «PMID: 34273442»PubMed
- Schroeder M, Correa IC, Bauer J, ym. Influence of adhesive strategy on clinical parameters in cervical restorations: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2017;62:36-53 «PMID: 28495559»PubMed
- Reis A, Dourado Loguercio A, Schroeder M, ym. Does the adhesive strategy influence the post-operative sensitivity in adult patients with posterior resin composite restorations?: A systematic review and meta-analysis. Dent Mater 2015;31:1052-67 «PMID: 26122377»PubMed
- Liu Y, Tjäderhane L, Breschi L, ym. Limitations in bonding to dentin and experimental strategies to prevent bond degradation. J Dent Res 2011;90:953-68 «PMID: 21220360»PubMed
- Hebling J, Pashley DH, Tjäderhane L, ym. Chlorhexidine arrests subclinical degradation of dentin hybrid layers in vivo. J Dent Res 2005;84:741-6 «PMID: 16040733»PubMed
- Carrilho MR, Geraldeli S, Tay F, ym. In vivo preservation of the hybrid layer by chlorhexidine. J Dent Res 2007;86:529-33 «PMID: 17525352»PubMed
- Montagner AF, Sarkis-Onofre R, Pereira-Cenci T, ym. MMP Inhibitors on Dentin Stability: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2014;93:733-43 «PMID: 24935066»PubMed
- Josic U, Maravic T, Mazzitelli C, ym. The effect of chlorhexidine primer application on the clinical performance of composite restorations: a literature review. J Esthet Restor Dent 2021;33:69-77 «PMID: 33368999»PubMed
- Favetti M, Schroeder T, Montagner AF, ym. Effectiveness of pre-treatment with chlorhexidine in restoration retention: A 36-month follow-up randomized clinical trial. J Dent 2017;60:44-49 «PMID: 28237629»PubMed
- Cavalheiro CP, Scherer H, Imparato JCP, ym. Use of flowable resin composite as an intermediate layer in class II restorations: a systematic review and meta-analysis. Clin Oral Investig 2021;25:5629-5639 «PMID: 34448916»PubMed
- Boruziniat A, Gharaee S, Sarraf Shirazi A, ym. Evaluation of the efficacy of flowable composite as lining material on microleakage of composite resin restorations: A systematic review and meta-analysis. Quintessence Int 2016;47:93-101 «PMID: 26665259»PubMed
- van Dijken JW, Pallesen U. Clinical performance of a hybrid resin composite with and without an intermediate layer of flowable resin composite: a 7-year evaluation. Dent Mater 2011;27:150-6 «PMID: 20952051»PubMed
- Malmström HS, Schlueter M, Roach T, ym. Effect of thickness of flowable resins on marginal leakage in class II composite restorations. Oper Dent 2002;27:373-80 «PMID: 12120775»PubMed
- Van Ende A, De Munck J, Lise DP, ym. Bulk-Fill Composites: A Review of the Current Literature. J Adhes Dent 2017;19:95-109 «PMID: 28443833»PubMed
- Li X, Pongprueksa P, Van Meerbeek B, ym. Curing profile of bulk-fill resin-based composites. J Dent 2015;43:664-72 «PMID: 25597265»PubMed
- Marovic D, Tauböck TT, Attin T, ym. Monomer conversion and shrinkage force kinetics of low-viscosity bulk-fill resin composites. Acta Odontol Scand 2015;73:474-80 «PMID: 25543454»PubMed
- Garoushi S, Vallittu P, Shinya A, ym. Influence of increment thickness on light transmission, degree of conversion and micro hardness of bulk fill composites. Odontology 2016;104:291-7 «PMID: 26660101»PubMed
- Hickey D, Sharif O, Janjua F, ym. Bulk dentine replacement versus incrementally placed resin composite: A randomised controlled clinical trial. J Dent 2016;46:18-22 «PMID: 26826329»PubMed
- van Dijken JW, Pallesen U. Posterior bulk-filled resin composite restorations: A 5-year randomized controlled clinical study. J Dent 2016;51:29-35 «PMID: 27238052»PubMed
- van Dijken JWV, Pallesen U. Bulk-filled posterior resin restorations based on stress-decreasing resin technology: a randomized, controlled 6-year evaluation. Eur J Oral Sci 2017;125:303-309 «PMID: 28524243»PubMed
- Veloso SRM, Lemos CAA, de Moraes SLD, ym. Clinical performance of bulk-fill and conventional resin composite restorations in posterior teeth: a systematic review and meta-analysis. Clin Oral Investig 2019;23:221-233 «PMID: 29594349»PubMed
- Andersson-Wenckert IE, van Dijken JW, Kieri C Durability of extensive Class II open-sandwich restorations with a resin-modified glass ionomer cement after 6 years. Am J Dent 2004;17:43-50 «PMID: 15241909»PubMed
- Ferracane JL Resin composite--state of the art. Dent Mater 2011;27:29-38 «PMID: 21093034»PubMed
- Maktabi H, Balhaddad AA, Alkhubaizi Q, ym. Factors influencing success of radiant exposure in light-curing posterior dental composite in the clinical setting. Am J Dent 2018;31:320-328 «PMID: 30658380»PubMed
- Rueggeberg FA .State-of-the-art: dental photocuring--a review. Dent Mater 2011;27:39-52 «PMID: 21122903»PubMed
- Leinonen J, Mutluay MM, Tjäderhane L. Valokovettamisen oppiminen tehostuu potilassimulaattoria käyttämällä. Suom Hammaslääkäril 2017;10:22-8
- Mutluay MM, Rueggeberg FA, Price RB. Effect of using proper light-curing techniques on energy delivered to a Class 1 restoration. Quintessence Int 2014;45:549-56 «PMID: 24847493»PubMed
- Haddadi Y, Bahrami G, Isidor F. Evaluation of Operating Time and Patient Perception Using Conventional Impression Taking and Intraoral Scanning for Crown Manufacture: A Split-mouth, Randomized Clinical Study. Int J Prosthodont 2018;31:55–59 «PMID: 29145527»PubMed
- Burzynski JA, Firestone AR, Beck FM, ym. Comparison of digital intraoral scanners and alginate impressions: Time and patient satisfaction. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2018;153:534-541 «PMID: 29602345»PubMed
- Oueis H, Atwan S, Pajtas B, ym. Use of anterior veneered stainless steel crowns by pediatric dentists. Pediatr Dent 2010;32:413-6 «PMID: 21070708»PubMed
- Chisini LA, Collares K, Cademartori MG, ym. Restorations in primary teeth: a systematic review on survival and reasons for failures. Int J Paediatr Dent 2018;28:123-139 «PMID: 29322626»PubMed
- Raggio DP, Tedesco TK, Calvo AF, ym. Do glass ionomer cements prevent caries lesions in margins of restorations in primary teeth?: A systematic review and meta-analysis. J Am Dent Assoc 2016;147:177-85 «PMID: 26581769»PubMed
- Innes NP, Ricketts D, Chong LY, ym. Preformed crowns for decayed primary molar teeth. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015:CD005512 «PMID: 26718872»PubMed
- Tseveenjav B, Furuholm J, Mulic A, ym. Survival of extensive restorations in primary molars: 15-year practice-based study. Int J Paediatr Dent 2018;28:249-256 «PMID: 29205613»PubMed
- Splieth CH, Banerjee A, Bottenberg P, ym. How to Intervene in the Caries Process in Children: A Joint ORCA and EFCD Expert Delphi Consensus Statement. Caries Res 2020;54:297-305 «PMID: 32610317»PubMed
- Americano GC, Jacobsen PE, Soviero VM, ym. A systematic review on the association between molar incisor hypomineralization and dental caries. Int J Paediatr Dent 2017;27:11-21 «PMID: 27098755»PubMed
- Kielbassa AM, Attin T, Hellwig E. Diffusion behavior of eugenol from zinc oxide-eugenol mixtures through human and bovine dentin in vitro. Oper Dent 1997;22:15-20 «PMID: 9227123»PubMed
- Koch T, Peutzfeldt A, Malinovskii V, ym. Temporary zinc oxide-eugenol cement: eugenol quantity in dentin and bond strength of resin composite. Eur J Oral Sci 2013;121:363-9 «PMID: 23841789»PubMed
- Fujisawa S, Kadoma Y. Action of eugenol as a retarder against polymerization of methyl methacrylate by benzoyl peroxide. Biomaterials 1997;18:701-3 «PMID: 9152003»PubMed
- Carvalho CN, de Oliveira Bauer JR, Loguercio AD, ym. Effect of ZOE temporary restoration on resin-dentin bond strength using different adhesive strategies. J Esthet Restor Dent 2007;19:144-52; discussion 153 «PMID: 17518904»PubMed
- Demarco FF, Cenci MS, Montagner AF, ym. Longevity of composite restorations is definitely not only about materials. Dent Mater 2023;39:1-12 «PMID: 36494241»PubMed
- Moraes R, Cenci M, Moura J ym. Clinical performance of resin composite restorations. Current Oral Health Reports 2022;9:22-31
- van de Sande FH, Collares K, Correa MB, ym. Restoration Survival: Revisiting Patients' Risk Factors Through a Systematic Literature Review. Oper Dent 2016;41:S7-S26 «PMID: 27689931»PubMed
- Palotie U, Eronen AK, Vehkalahti K, ym. Longevity of 2- and 3-surface restorations in posterior teeth of 25- to 30-year-olds attending Public Dental Service-A 13-year observation. J Dent 2017;62:13-17 «PMID: 28529175»PubMed
- Heintze SD, Loguercio AD, Hanzen TA, ym. Clinical efficacy of resin-based direct posterior restorations and glass-ionomer restorations - An updated meta-analysis of clinical outcome parameters. Dent Mater 2022;38:e109-e135 «PMID: 35221127»PubMed
- Maran BM, de Geus JL, Gutiérrez MF, ym. Nanofilled/nanohybrid and hybrid resin-based composite in patients with direct restorations in posterior teeth: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2020;99:103407 «PMID: 32526348»PubMed
- Laske M. Dental restoration survival. Patient or dentist, who is key? 2019. https://repository.ubn.ru.nl/bitstream/handle/2066/201886/201886.pdf
- Burke FJT, Lucarotti PSK. The ultimate guide to restoration longevity in England and Wales. Part 10: key findings from a ten million restoration dataset. Br Dent J 2018;225:1011-1018 «PMID: 30547930»PubMed
- Laske M, Opdam NJM, Bronkhorst EM, ym. Risk Factors for Dental Restoration Survival: A Practice-Based Study. J Dent Res 2019;98:414-422 «PMID: 30786222»PubMed
- Wierichs RJ, Kramer EJ, Meyer-Lueckel H. Risk Factors for Failure of Direct Restorations in General Dental Practices. J Dent Res 2020;99:1039-1046 «PMID: 32437636»PubMed
- Askar H, Krois J, Göstemeyer G, ym. Secondary caries: what is it, and how it can be controlled, detected, and managed? Clin Oral Investig 2020;24:1869-1876 «PMID: 32300980»PubMed
- Opdam NJ, van de Sande FH, Bronkhorst E, ym. Longevity of posterior composite restorations: a systematic review and meta-analysis. J Dent Res 2014;93:943-9 «PMID: 25048250»PubMed
- Suomen Hammaslääkäriliitto. Toimiva työnjako suun terveydenhuollossa. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/toimiva-tyonjako-suun-terveydenhuollossa
- Finlex-tietokanta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
- Konki K, Laine J. Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon ja järjestämistä koskevat periaatteet 2020-luvulla. Selvitysmiesten raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:9
- Finlex. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180312#idm45053758228128
- STM. Kiireettömän hoidon perusteet. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161496/STM_J02_Yhtenaisen%20kiireettoman%20hoidon%20perusteet.pdf?sequence4isAllowedy
- Palveluvalikoiman neuvoston suositus. Suun ulkopuolella valmistettavat hammaspaikat ja -kruunut. STM051:00/2020. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/105033993/Suositus+suun+ulkopuolella+valmistettavat+paikat+ja+kruunut.pdf/b4698104-c6ea-1ecd-04cc-5008342362a5/Suositus+suun+ulkopuolella+valmistettavat+paikat+ja+kruunut.pdf?t=1641546745855
- Kanzow P, Krois J, Wiegand A, ym. Long-term treatment costs and cost-effectiveness of restoration repair versus replacement. Dent Mater 2021;37:e375-e381. «PMID: 33663883»PubMed