Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa monikeskustutkimuksessa «Interferon beta-1b is effective in relapsing-remit...»1, «Paty DW, Li DK. Interferon beta-1b is effective in...»2, «Interferon beta-1b in the treatment of multiple sc...»3 yhteensä 372 potilasta (EDSS 0–5,5 ≥ 2 pahenemisvaihetta 2 edellisvuoden aikana) saivat beetainterferoni 1b:tä 8 MIU (250 µg, n = 124), 1,6 MIU (50 µg, n = 125) tai lumelääkettä (n = 123) joka toinen päivä ihonalaisesti 2 vuoden ajan.
Koko ryhmää seurattiin vuosittain magneettikuvauksilla (MK) 3 vuoteen asti, lisäksi 52 potilaan ryhmää seurattiin MK:lla kuuden viikon välein kahden vuoden ajan «Paty DW, Li DK. Interferon beta-1b is effective in...»2.
Vuosittain MK:lla seuratuista lumeryhmässä keskimääräinen leesioiden pinta-alan kasvu oli 17,1 %, kun taas ryhmässä 8 MIU nähtiin vähenemistä keskimäärin 6,2 % (p = 0,002) 3 vuoden aikana. 6 viikon välein seuratuilla ryhmän 8 MIU potilailla aktiivisten muutosten määrä väheni 83 % verrattuna lumeryhmään (mediaani vuosittaiset aktiivit leesiot 8 MIU: 0,5 vs. lume 3,0, p = 0,0089). Ryhmän 8 MIU potilailla kaikkien uusien leesioiden määrä väheni 75 %:lla lumeryhmään verrattuna (mediaani vuosittaiset leesiot 8 MIU: 0,5 vs. lume 2,0, p = 0,0026) 2 vuoden aikana.
Jatkotutkimuksessa «Interferon beta-1b in the treatment of multiple sc...»3 potilaat jatkoivat mediaani 46–48 kuukautta alkuperäisessä tutkimusasetelmassa.
Neljän vuoden jälkeen lumeryhmässä keskimääräinen kumulatiivinen leesioiden pinta-ala lisääntyi mediaani 18,7 %, kun ryhmässä 8 MIU kyseinen pinta-ala pieneni 0,8 % (p = 0,0055).