Takaisin

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun perinnöllisyys

Näytönastekatsaukset
Kimmo Taari
7.11.2018

Näytön aste: C

Taipumus eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun saattaa periytyä jossakin määrin. Lisäksi tunnetaan harvinainen familiaalinen taudin muoto.

Prospektiivisessa tutkimuksessa «Roberts RO, Rhodes T, Panser LA ym. Association be...»1 40–79-vuotiaille satunnaisesti valituille miehille (Olmsted, Minnesota) lähetettiin kyselylomake. 2 119 miehestä 440 (21 %) raportoi suvussa olevan lähisukulaisilla suurentunut eturauhanen. Ne, joilla perhetausta oli positiivinen, oli riskisuhde keskivaikeille tai vaikeille oireille suurentunut (1,3, 95 %:n luottamusväli 1,1–1,7). Riski oli myös suurentunut 2,5 (1,5–4,3), jos sukulaisen vaiva oli diagnostisoitu nuoremmalla iällä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

69 miehellä todettiin familiaalinen hyperplasia (kolmella tai useammalla lähisukulaisella hyperplasia) «Sanda MG, Doehring CB, Binkowitz B ym. Clinical an...»2. Heitä verrattiin 345 mieheen, joilla ei todettu perheyhteyttä. Familiaalisella tyypillä oli eturauhasen koko 50 % suurempi kuin sporadisella tyypillä (82,7 ml vs 55,5. ml, p < 0,001).

Familiaalisen hyperplasian määrä lisääntyi eturauhasen koon kasvaessa: familiaalisen hyperplasian esiintyvyys oli 46 % suurten eturauhasten ryhmässä (yli 106 ml, suurin 10 %). Pienten eturauhasten ryhmässä se oli vain 13 % (alle 28 ml, pienin 10 %). Oirepisteissä, virtsan virtaamassa tai PSA:ssa ei ollut eroa ryhmien välillä. Seerumin androgeenitasoissa tai vasteella finasteridihoidolle ei ollut myöskään eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

214 tervettä kaksosparia tutkittiin «Meikle AW, Stephenson RA, Lewis CM ym. Age, geneti...»3 tarkoituksena selvittää geneettisten ja ympäristötekijöiden suhdetta muun muassa sukuhormonien pitoisuuksiin ja eturauhasen morfologiaan. Kaksospareista 126 oli monotsygootteja (keski-ikä 55 vuotta, vaihteluväli 30–77) ja 88 ditsygootteja (keski-ikä 54 vuotta, vaihteluväli 27–72). Eturauhasen morfologia tutkittiin transrektaalisella kaikututkimuksella.

Ympäristötekijöillä oli yli 70 %:n vaikutus iän myötä syntyvään eturauhasen liikakasvuun ja kokonaistilavuuteen. Eturauhasen transitio- ja perifeeriseen vyöhykkeeseen vaikuttivat enemmän geneettiset tekijät. Hormonaalisten pitoisuuksien vaihteluun vaikutti keskimäärin kumpikin tekijä yhtä paljon.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Roberts RO, Rhodes T, Panser LA ym. Association between family history of benign prostatic hyperplasia and urinary symptoms: results of a population-based study. Am J Epidemiol 1995;142:965-73 «PMID: 7572978»PubMed
  2. Sanda MG, Doehring CB, Binkowitz B ym. Clinical and biological characteristics of familial benign prostatic hyperplasia. J Urol 1997;157:876-9 «PMID: 9072590»PubMed
  3. Meikle AW, Stephenson RA, Lewis CM ym. Age, genetic, and nongenetic factors influencing variation in serum sex steroids and zonal volumes of the prostate and benign prostatic hyperplasia in twins. Prostate 1997;33:105-11 «PMID: 9316651»PubMed