Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for t...»1, «Exercise for treating fibromyalgia syndrome»1 tarkasteltiin liikuntaharjoittelun vaikutuksia yleiseen hyvinvointiin fibromyalgiaa sairastavilla potilailla. Katsauksen kirjallisuushaku on tehty vuoden 2005 heinäkuun loppuun mennessä ilmestyneistä julkaisuista. Tutkimusryhmä arvioi tutkimusten menetelmällisen laadun van Tulderin ryhmän «van Tulder MW, Assendelft WJ, Koes BW ym. Method g...»2, «van Tulder M, Furlan A, Bombardier C ym. Updated m...»3 ja Jadadin «Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the qu...»4 menetelmillä. Lisäksi he arvioivat liikuntaharjoittelun volyymia American College of Sports Medicinen (ACSM) «American College of Sports Medicine. ACSM's resour...»5, «American College of Sports Medicine. ACSM's guidel...»6 terveille henkilöille laaditun liikuntasuosituksen perusteella.

Kokonaisuutena liikuntaharjoittelua arvioineeseen katsaukseen valittiin 34 tutkimusta (N = 2 276), joissa arvioitiin 47:n eri liikuntaharjoittelua sisältäneen intervention vaikuttavuutta. Tutkittujen keski-ikä vaihteli eri tutkimuksissa 27,5 ja 60,2 vuoden välillä. Tutkituista 96,4 % oli naisia. Eri tutkimuksissa käytetyin yleisen hyvinvoinnin mittarin oli Fybromyalgia Impact Questionnaire (FIQ). Tutkimuksista menetelmällisesti tasokkaiksi luokiteltiin neljä, laadultaan kelvollisia oli 15 ja heikkoja 14. Yksittäisten tutkimusten tulokset yhdistettiin, jos se oli mahdollista, ja meta-analyysien tulokset ilmoitettiin "standardised mean difference" ja 95 %:n luottamusvälinä.

Kaksi katsauksen tutkimuksista «Häkkinen A, Häkkinen K, Hannonen P ym. Strength tr...»7, «Valkeinen H, Alen M, Hannonen P ym. Changes in kne...»8 (n = 47) vertasi lihasvoimaharjoittelun vaikuttavuutta yleiseen hyvinvointiin fibromyalgiaa sairastavilla naisilla verrokkiryhmään, joka ei harjoitellut. Meta-analyysin tuloksen perusteella lihasvoimaharjoittelu kohentaa potilaiden hyvinvointia (SMD 1,43; 95 % luottamusväli 0,76–2,10). Katsauksen tekijät arvioivat, että muutos harjoitteluryhmässä voi olla jopa 41 pistettä (0–100) verrattuna ei-harjoitelleisiin.

Jones ja kumppanit «Jones KD, Burckhardt CS, Clark SR ym. A randomized...»9 vertasivat 12 viikkoa kestänyttä lihasvoimaharjoittelua (n = 28) venyttelyharjoitteluun (n = 28). Yleinen hyvinvointi koheni enemmän lihasvoimaharjoitteluryhmässä kuin venyttelyryhmässä (SMD 0,55; 95 % luottamusväli 0,02–1,09).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä