Koivisto ym. satunnaistetussa tutkimuksessa «Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First...»1 selvitettiin kolmen eri kolmoishoidon tehoa Helicobacter pylori -infektion hoidossa ja hoitotulokseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuspotilaina oli yhteensä 342 H. pylori -positiivista aikuista, jotka oli lähetetty gastroskopiaan 23 avohoitokeskukseen eri puolella Suomea. Tutkimukseen kuului kolme hoitoryhmää, joissa oli viikon kestävä hoito: lansopratsoli 30 mg x 2 + amoksisilliini 1 g x 2 + metronidatsoli 400 mg x 3/vrk (LAM), lansopratsoli 30 mg x 2 + amoksisilliini 1 g x 2 + klaritromysiini 500 mg x 2/vrk (LAC) tai ranitidiini vismuuttisitraatti 400 mg x 2 + metronidatsoli 400 mg x 3 + tetrasykliini 500 mg x 4/vrk (RMT). Neljä viikkoa hoidon päättymisen jälkeen hoitotulos tutkittiin käyttäen (13)C-urea hengitystestiä.
Helikobakteeri onnistuttiin häätämään ITT-analyysin mukaan (intention to treat) hoitoryhmissä LAM, LAC ja RMT 78 % (95 % luottamusväli 70–86 %), 91 % (86–96 %) ja 81 %:lla (74–89 %), vastaavasti. Erot LAM- ja LAC-hoitojen (P = 0,01) sekä LAC- ja RMT-hoitojen (P = 0,04) tuloksissa olivat merkitseviä. Häätöhoidon tulokset metronidatsoliherkillä verrattuna resistentteihin H. pylorin kantoihin olivat ryhmissä LAM 93 % (95 % luottamusväli 86–100 %) vs. 53 % (37–68 %) (P = 0,00001), LAC 95 % vs. 84 % (p = 0,11), ja RMT 91 % vs. 67 % (P = 0,002). Klaritromysiiniresistenssi vähensi hoitotulosta 84 %:sta (257/282) 43 %:iin (3/7). LAC-ryhmässä klaritromysiiniresistenssiin liittyvä hoitotuloksen heikkeneminen oli suurin, 94 %:sta (84/89) 0 %:iin (0/3). Aikaisempi antibioottien käyttö, tupakointi ja kahvin juonti heikensivät hoidon tehoa.
Tutkimuksen mukaan suomalaisilla valikoimattomilla avohoidon potilailla LAC oli tehokas primaarihoito.
Huang ym. meta-analyysissa «Huang J, Hunt RH. The importance of clarithromycin...»2 oli tutkimukset vuosina 1986–98 klaritromysiiniä sisältävien viikon kestävien kolmoishoitojen tehosta helikobakteerin häätöhoitona. Lääkeyhdistelminä olivat happopumpun salpaaja (P) ja klaritromysiini (C, annoksilla 250 mg tai 500 mg x 2/vrk) + amoksisilliini (A) tai metronidatsoli (M). Analysoitiin yhteensä 82 tutkimusta, joissa oli 6 123 potilasta. PAC 500 yhdistelmällä häätöhoito onnistui ITT-analyysin (intention-to-treat) mukaan 86,6 %:lla (95 % luottamusväli 81,0–89,3 %), PAC250-yhdistelmällä 78,2 %:lla (95 % luottamusväli 71,2–85,2) (P < 0,0001). PMC500- ja PMC250-yhdistelmien tehossa ei ollut merkitseviä eroja, häätö onnistui 88,3 %:lla (95 % luottamusväli 84–92,5) ja 86,7 % (95 % luottamusväli 83,9–89,6), vastaavasti (P = 0,259).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Primaarihoidoksi on syytä valita hoito, jolla on saatu kansallisessa tutkimuksessa hyvä tulos. Happopumpun salpaajan (PPI), amoksisilliinin (A) ja klaritromysiinin (C) yhdistelmä on myös Suomen oloissa osoitettu tehokkaaksi «Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First...»1. Klaritromysiinin annoksena kyseisessä yhdistelmässä on 500 mg x 2, Jos käytetään PMC-yhdistelmää, riittänee klaritromysiiniannos 250 mg x 2 «Huang J, Hunt RH. The importance of clarithromycin...»2. Herkkyysmäärityksen perusteella annettava hoito on ilmeisesti tehokkaampi «Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First...»1, «Wenzhen Y, Yumin L, Quanlin G ym. Is antimicrobial...»3, «Graham DY, Fischbach L. Helicobacter pylori treatm...»4, mutta lienee primaarivaiheessa epäkäytännöllinen. Helikobakteerin klaritromysiiniresistenssi on pysynyt Suomessa matalana, vuosina 2000–2009 noin 8 % «Kostamo P, Veijola L, Oksanen A ym. Recent trends ...»5.