Takaisin

Moniammatillinen kuntoutus fibromyalgian hoidossa

Näytönastekatsaukset
Nora Hagelberg
1.12.2015

Näytön aste: C

Moniammatillinen ryhmämuotoinen kuntoutus saattaa lyhytaikaisesti vähentää fibromyalgiapotilaiden kipua ja parantaa heidän toimintakykyään.

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Castel A, Fontova R, Montull S ym. Efficacy of a m...»1 tutkittiin moniammatillisen kuntoutuksen vaikutusta fibromyalgiaan naisilla, joiden koulutustaso oli matala. Tutkimukseen osallistui 155 iältään 18–60-vuotiasta naista, jotka täyttivät fibromyalgian diagnostiset kriteerit (American College of Rheumatology, ACR) ja joiden koulutuksen pituus oli 3–8 vuotta. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Kontrolliryhmän potilaita hoidettiin tavanomaiseen tapaan lääkehoidolla. Interventioryhmän potilaita hoidettiin lääkehoidolla, kognitiivis-behavioraalisella terapialla (KBT) ja fysioterapialla. Varsinaista tutkimusta edelsi pilottitutkimus, jonka aikana muokattiin terapian sisältöä osallistujille sopivaksi. KBT ja fysioterapia toteutuivat 8 hengen ryhmissä, joita vetivät psykologi ja fysioterapeutti. Ryhmät kokoontuivat kahdesti viikossa yhteensä 24 kertaa. 1 ryhmäkerta käsitti tunnin KBT-terapian ja tunnin fysioterapiaosuudet. KBT-osuuden sisältöä muokattiin vastaamaan osallistujien koulutustasoa, ja liikuntaharjoitteet räätälöitiin yksilöllisesti. Kivun voimakkuutta arvioitiin numeerisella asteikolla 0–10, ja fibromyalgian vaikutuksia potilaan toimintakykyyn arvioitiin fibromyalgiakyselyllä (Fibromyalgia Impact Questionnaire, FIQ).

Kuntoutusjakson päättyessä kipu oli lievempää interventioryhmän potilailla kontrolliryhmän potilaisiin verrattuna (NRS 5,7 -> 1,9 vs 6,9 -> 1,8, p < 0,01). Potilaiden toimintakyky interventioryhmässä oli parempi välittömästi kuntoutusjakson päättyessä (p < 0,001), 3 kuukauden (p < 0,05) ja 6 kuukauden (p < 0,05) kuluttua. Vuoden kuluttua ei ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kivun voimakkuudessa tai toimintakyvyssä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Hamnes B, Mowinckel P, Kjeken I ym. Effects of a o...»2 tutkittiin viikon pituisen laitoskuntoutusjakson vaikutusta fibromyalgiaan. Tutkimukseen osallistui 147 potilasta, jotka täyttivät fibromyalgian diagnostiset kriteerit (American College of Rheumatology, ACR). Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmän potilaat (69 naista ja 6 miestä) osallistuivat viikon pituiselle laitosmuotoiselle moniammatilliselle kuntoutusjaksolle, jonka ohjelma perustui kognitiivis-behavioraaliselle lähestymistavalle ja jonka aikana keskityttiin pystyvyyskäsitysten ja päivittäisen selviytymisen edistämiseen. Jonotuslistalla olevat potilaat muodostivat kontrolliryhmän (72 naista, ei miehiä). Potilaiden toimintakykyä mitattiin fibromyalgiakyselyllä (Fibromyalgia Impact Questionnaire, FIQ), jonka osana arvioitiin kivun voimakkuutta VAS-janalla. Seuranta-aika oli 3 viikkoa. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja toimintakyvyssä (p = 0,265). Kivun voimakkuutta ei erikseen raportoitu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Martín J, Torre F, Padierna A ym. Six-and 12-month...»3 tutkittiin moniammatillisen kuntoutusjakson vaikutusta fibromyalgiaan. Tutkimukseen osallistui 180 potilasta, jotka täyttivät fibromyalgian diagnostiset kriteerit (American College of Rheumatology, ACR). Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Kontrolliryhmän potilaat saivat fibromyalgiaan tavanomaista lääkehoitoa. Interventioryhmän potilaat osallistuivat lääkehoidon lisäksi lääkärin, psykologin ja fysioterapeutin vetämään kuntoutusohjelmaan 12 hengen ryhmissä. Ryhmät kokoontuivat kahdesti viikossa 6 viikon ajan 105 minuuttia kerrallaan. Toinen ryhmäkerta käsitti tunnin psykologin osuuden ja 45 minuuttia kestäneen lääkärin ja psykologin vetämän koulutusosuuden. Toinen ryhmäkerta käsitti tunnin psykologin osuuden ja 45 minuutin fysioterapeutin osuuden. Ohjelma perustui kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan (KBT). Potilaiden toimintakykyä mitattiin fibromyalgiakyselyllä (Fibromyalgia Impact Questionnaire, FIQ), jonka osana mitattiin kivun voimakkuutta VAS-asteikolla. Puolen vuoden kuluttua kuntoutusjakson päättymisestä interventioryhmän potilaiden toimintakyky oli parempi (ES 0,45, 95 % luottamusväli 0,07–0,83) ja kipu lievempää (ES 0,03, 95 % luottamusväli 0,05–0,83) kuin kontrolliryhmän potilailla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Hamnes B, Mowinckel P, Kjeken I ym. Effects of a o...»2: Seuranta-aika oli lyhyt, ja seurantakäynnille osallistui 118 potilasta.

Kirjallisuutta

  1. Castel A, Fontova R, Montull S ym. Efficacy of a multidisciplinary fibromyalgia treatment adapted for women with low educational levels: a randomized controlled trial. Arthritis Care Res (Hoboken) 2013;65:421-31 «PMID: 22899402»PubMed
  2. Hamnes B, Mowinckel P, Kjeken I ym. Effects of a one week multidisciplinary inpatient self-management programme for patients with fibromyalgia: a randomised controlled trial. BMC Musculoskelet Disord 2012;13:189 «PMID: 23013162»PubMed
  3. Martín J, Torre F, Padierna A ym. Six-and 12-month follow-up of an interdisciplinary fibromyalgia treatment programme: results of a randomised trial. Clin Exp Rheumatol 2012;30(Suppl 74):103-11 «PMID: 23261008»PubMed