Juri työtovereineen (2005) tutki 12 viikon avoimessa tutkimuksessa «Juri C, Chaná P, Tapia J ym. Quetiapine for insomn...»1 ketiapiinin (12,5–50 mg) vaikutusta 14 unettomalla Parkinson-potilaalla. Ketiapiinin ilta-annos sovitettiin kliinisen vasteen ja haittavaikutusten perusteella potilaalle sopivaksi. Unen arvioimisessa käytettiin Pittsburgh Sleep Quality Index -asteikkoa (PSQI). Päiväaikaisen väsymyksen arvioimiseen käytettiin Epworth Sleepiness Scale -lomaketta (ESS). Parkinsonin taudin motorisia ulottuvuuksia mitattiin Unified Parkinson's Disease Rating Scale -lomakkeella (UPDRS). Arviot tehtiin ennen hoidon aloittamista sekä 1, 2 ja 3 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Lähtötilanteessa PSQI-asteikon pisteet olivat 13,6 ± 3,7 (keskiarvo ± SD (standardideviaatio)).
Tutkimuksen aikana PSQI-pisteet laskivat 11 potilaalla. Keskimäärin pisteet laskivat tutkimuksen aikana 3,8 ± 39 pistettä (P < 0,01). Väsymystä heijastelevalla ESS-asteikolla pisteet laskivat keskimäärin 4,3 ± 3,7 pisteellä. Ketiapiinin keskimääräinen annos oli 31,9 mg/vrk. 2 potilasta keskeytti tutkimuksen lievien haittavaikutusten johdosta.
Kommentti: Kyseessä oli avoin tutkimus suhteellisen pienellä aineistolla. Puutteistaan ja epävarmuustekijöistään huolimatta tutkimuksen kuitenkin voidaan katsoa laajempien tutkimusten puutteessa pikemmin tukevan kuin horjuttavan käsitystä ketiapiinin tehoavuudesta unettomuuden hoidossa laajemminkin kuin yksinomaan masennuspotilailla. Haittavaikutusprofiili on varsin yhdenmukainen muissakin tutkimuksissa esille tulleiden seikkojen kanssa. Huomionarvoista lienee se, että huolimatta siitä, että lääkeannosta säädeltiin vasteen ja haittavaikutusten mukaan, näinkin pienestä joukosta kaksi päätyi lopettamaan lääkityksen lievien haittavaikutusten takia. Tämä viittaa muiden samansuuntaisten havaintojen kanssa yhdessä siihen, että haittavaikutusten mahdollisuus on otettava huomioon ketiapiinia käytettäessä, mikä kliinisessä työssä tarkoittaa asianmukaisesta seurannasta huolehtimista.