Verratakseen essitalopraamin ja amitriptyliinin vaikutusta uneen, päiväväsymykseen ja suorituskykyyn Doerr työtovereineen toteutti saksalaisen yliopiston psykiatrian klinikan unilaboratoriossa lumekontrolloidun satunnaistetun cross-over-tutkimuksen «Doerr JP, Spiegelhalder K, Petzold F ym. Impact of...»114 terveellä koehenkilöillä (kaikki 22–25-vuotiaita miehiä). Tutkimus käsitti kolme kahden peräkkäisen yön polysomnografiatutkimusjaksoa (laaja unirekisteröinti) vähintään 7 vuorokauden välein (lähtötaso, cross-over-vaihe ja tutkimuksen loppuvaihe). Koelääke tai lumelääke annettiin kerta-annoksena kunkin tutkimusjakson toisena iltana klo 21. Essitalopraamin annos oli 10 mg ja amitriptyliinin annos 75 mg kerta-annoksena iltaisin. Seuraavan päivän virkeyttä arvioitiin MSLT-mittauksella (Multiple Sleep Latency Test). Lisäksi koehenkilöiden subjektiivista unikokemusta arvioitiin VAS-tyyppisellä (Visual Analogue Scale) unen elvyttävyysarviolla ja moniosioisella virkeysmittarilla (SF-A).
Lumeeseen verrattuna amitriptyliini ei tilastollisesti merkitsevästi vaikuttanut kokonaisnukkumisaikaan, nukahtamisviiveeseen tai yönaikaiseen heräilyyn, mutta se lisäsi kevyen unen (univaihe 2) osuutta (p < 0,001) ja hidasaaltoisen NREM-unen osuutta (p = 0,007), vähensi voimakkaasti REM-unen osuutta (p < 0,001) ja lisäsi voimakkaasti REM-uneen siirtymisen viivettä (p < 0,001). Amitriptyliini lisäsi tilastollisesti merkitsevällä tavalla uupuneisuuden tunnetta kaksi tuntia lääkkeen oton jälkeen ja lyhensi nukahtamisaikaa MSLT-testissä lääkkeenoton jälkeisenä aamuna (p < 0,001). Amitriptyliini alensi lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevästi seuraavan päivän suoriutumista osassa neuropsykologisia testejä. Subjektiiviseen unikokemukseen amitriptyliinillä ei ollut lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.
Kommentti: Amitriptyliinin nauttimisen jälkeen koehenkilöt "kävivät nukkumaan väsyneinä ja nukkuivat uneksimatta", ja aamullakin "vielä nukutti".