Takaisin

SNAP-IV-kyselylomakkeen soveltuvuus lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointiin

Näytönastekatsaukset
Anita Puustjärvi
24.1.2017

Näytön aste: B

SNAP-IV-kyselylomake (Swanson, Nolan, and Pelham Rating Scale-IV) ilmeisesti soveltuu käytettäväksi ADHD-oireiden diagnostisessa arvioinnissa lapsilla ja nuorilla.

Japanilaisessa tutkimuksessa «Inoue Y, Ito K, Kita Y ym. Psychometric properties...»1 arvioitiin SNAP-IV-kyselyn japaninkielisen opettajan lomakkeen psykometrisiä ominaisuuksia 1 296 koululaisen (luokka-asteella 1–9) aineistossa. Lisäksi opettajat täyttivät SDQ-lomakkeen. Kyselyn toistettavuus oli hyvä (luokan sisäinen korrelaatio 0,752–0,822), sisäinen pysyvyys korkea (Cronbach's α = 0,933–0,952), ja osa-alueet korreloivat SDQ:n vastaavien osa-alueiden välillä merkitsevästi (SNAP tarkkaamattomuus – SDQ yliaktiivisuus/tarkkaamattomuus r = 0,825, p < 0,001, SNAP yliaktiivisuus/impulsiivisuus – SDQ yliaktiivisuus/tarkkaamattomuus r = 0,706, p < 0,001, SNAP uhmakkuus – SDQ käytösoireet r = 0,695, p < 0,001).

Tutkimuksen perusteella SNAP-kysely soveltuu ADHD-oireiden arviointiin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa verrattiin 2 kyselyn vastauksia, ADHD-diagnoosin olemassaoloa ei arvioitu. Tutkimuksessa tehtiin myös faktorianalyysi, jonka mukaan kysely toimi parhaiten 3 osa-alueen pisteytyksillä (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus-impulsiivisuus, uhmakkuus).

Taiwanissa toteutetussa tutkimuksessa «Gau SS, Lin CH, Hu FC ym. Psychometric properties ...»2 arvioitiin SNAP-IV-kyselylomakkeen kiinankielisen opettajan lomakkeen psykometrisiä ominaisuuksia 6–15-vuotiailla koululaisilla, joita osallistui tutkimukseen yhteensä 3 653. Tutkimuksen kliininen aineisto koostui 190 lapsesta, joilla oli diagnosoitu ADHD. Kyselyn toistettavuus oli hyvä (ICC = 0,60–0,84), samoin sisäinen pysyvyys (Cronbach's α ≥ 0,88) kaikkien 4 osa-alueen osalta. SNAP-IV:n ja SDQ:n osa-alueet korreloivat odotetusti toisiinsa siten, että korrelaatio oli parhain samankaltaisilla osa-alueilla: tarkkaamattomuus-tarkkaamattomuus (γp = 0,74), tarkkaamattomuus-eksternalisoivat oireet (γp = 0,64), tarkkaamattomuus- internalisoivat oireet (γp = 0,36), yliaktiivisuus/impulsiivisuus/uhmakkuus-eksternalisoivat oireet (γp = 0,79, 0,77 ja 0,80), yliaktiivisuus/impulsiivisuus/uhmakkuus-tarkkaamattomuus (γp=0,50, 0,54 ja 0,42), yliaktiivisuus/impulsiivisuus/uhmakkuus -internalisoivat oireet (γp = 0,20, 0,16 ja 0,19). SNAP-IV erotteli hyvin ADHD-diagnosoidut muista (Cohen-d 1,07–1,29 pelkän ADHD:n osalta, 0,58–1,43 ADHD-uhmakkuusoireiden osalta; pienin arvo tarkkaamattomuus- ja suurin uhmakkuus-osa-alueella).

Tutkimuksen perustella kysely on luotettava ja validi ADHD- ja uhmakkuusoireiden arvioinnissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa tehtiin myös faktorianalyysi, jonka perusteella kysely toimi parhaiten 4 osa-alueen pisteyttämisellä erikseen (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja uhmakkuus).

Samojen tekijöiden aiemmassa tutkimuksessa «Gau SS, Shang CY, Liu SK ym. Psychometric properti...»3 arvioitiin SNAP-IV-kyselylomakkeen kiinankielisen vanhempien version psykometrisiä ominaisuuksia 3 534 koululaisen ja 189 ADHD-diagnoosin saaneen lapsen aineistoissa. Lasten ikäjakauma oli 6–15 vuotta. SNAP-IV-kyselyn lisäksi vanhemmat täyttivät SDQ- ja CBCL-kyselyt. Kyselyn toistettavuus oli tyydyttävä (0,59), sisäinen pysyvyys hyvä (alpha = 0,88), samoin validiteetti (Pearson correlations = 0,56), ja kysely erotteli ADHD-diagnoosin saaneet muista lapsista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

SNAP-IV-kyselyn opettajan ja vanhemman lomakkeen psykometrisia ominaisuuksia arvioineessa tutkimuksessa «Bussing R, Fernandez M, Harwood M ym. Parent and t...»4 kaikkia valitun koulualueen 5–11-vuotiaiden lasten vanhempia haastateltiin puhelimitse (muun muassa vanhempien SNAP-IV-kysymykset), ja heiltä pyydettiin lupa lapsen opettajan osallistumiseen. Näistä varsinaiseen tutkimusotokseen otettiin ne, joilla oli diagnosoitu ADHD tai käytössä jokin hoitomuoto ADHD:hen, tai joiden vanhemmilla tai opettajalla oli huolta lapsen mahdollisesta ADHD:sta tai muista käytösoireista. Näin valikoituneet 266 lasta ja heidän vanhempansa täyttivät kyselylomakkeen, ja heille tehtiin diagnostinen haastattelu (Diagnostic Interview Schedule for Children, Parent Version, DISC-IV-P). Sekä vanhempien että opettajan vastaukset erottelivat ADHD-oireiset lapset muista. Vanhempien antamissa pisteissä yli 1,2:n pisteluku/väittämä liittyi arvioituun huoleen (LR > 10) ja yli 1,8 ADHD-diagnoosiin (LR > 3). Opettajien arvioimana yliaktiivisuus-impulsiivisuus-pisteluku/väittämä ylitti 1,2 tai tarkkaamattomuuspisteluku/väittämä yli 1,8 lisäsi huolen todennäköisyyttä (LR = 4,2 ja > 5), mutta ei vaikuttanut diagnoosin todennäköisyyteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Inoue Y, Ito K, Kita Y ym. Psychometric properties of Japanese version of the Swanson, Nolan, and Pelham, version-IV Scale-Teacher Form: a study of school children in community samples. Brain Dev 2014;36:700-6 «PMID: 24075708»PubMed
  2. Gau SS, Lin CH, Hu FC ym. Psychometric properties of the Chinese version of the Swanson, Nolan, and Pelham, Version IV Scale-Teacher Form. J Pediatr Psychol 2009;34:850-61 «PMID: 19074488»PubMed
  3. Gau SS, Shang CY, Liu SK ym. Psychometric properties of the Chinese version of the Swanson, Nolan, and Pelham, version IV scale - parent form. Int J Methods Psychiatr Res 2008;17:35-44 «PMID: 18286459»PubMed
  4. Bussing R, Fernandez M, Harwood M ym. Parent and teacher SNAP-IV ratings of attention deficit hyperactivity disorder symptoms: psychometric properties and normative ratings from a school district sample. Assessment 2008;15:317-28 «PMID: 18310593»PubMed