Davidson ym. tutkivat «Davidson JR, Potts N, Richichi E ym. Treatment of ...»1 klonatsepaamia 75 sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivällä potilaalla lumekontrolloidusti 10 viikon ajan. Klonatsepaamin keskimäärinen annos tutkimuksen lopussa oli 2,4 mg/vrk (0,5–3 mg/vrk).
Tutkimuksen päättyessä 78 % lääke- ja 20 % lumeryhmän potilaista oli hyötynyt hoidosta (CGI-I, much or very much improved). Myös LSAS-pisteet laskivat enemmän lääke- kuin lumeryhmässä (78,3 + 4,68 – 38,1 + 4,0 vs. 77,5 + 3,14 – 61,7 + 4,1). Huimausta esiintyi enemmän lääke- kuin lumeryhmässä.
Seedat ja Stein tutkivat «Seedat S, Stein MB. Double-blind, placebo-controll...»2 klonatsepaamia (1–2 mg/vrk) vs. lume yhdistettynä paroksetiinihoitoon (20–40 mg/vrk) 10 viikon tutkimuksessa 28 potilaalla, jotka kärsivät yleistyneestä sosiaalisten tilanteiden pelosta. 19 potilasta suoritti tutkimuksen loppuun (1 keskeytys kummassakin ryhmässä haittavaikutusten vuoksi). Vasteosuudet (CGI-I, 1 tai 2) tutkimuksen lopussa olivat seuraavat: paroksetiini + klonatsepaami 79 % vs. paroksetiini + lume 43 %, (p < 0,06). Hoitovasteen ilmaantumisen nopeudessa ei ollut eroja ryhmien välillä.
Connor ym. tekivät tutkimuksen «Connor KM, Davidson JR, Potts NL ym. Discontinuati...»3, johon valittiin potilaita (n = 36), jotka olivat vastanneet hyvin 6 kuukauden avoimeen klonatsepaamihoitoon (1–2,5 mg/vrk). Heidät satunnaistettiin joko jatkamaan meneillään olevaa klonatsepaamihoitoa tai korvaamaan sen vähitellen lumeella (0,25 mg klonatsepaamia korvattiin sokkoutetusti lumeella aina 2 viikon välein).
5 kuukauden seurannassa relapseja ilmeni seuraavasti: klonatsepaami: 0 % vs. lumesubstituutio 21 % (p < 0,05). Vieroitusoireita oli klonatsepaamiryhmässä 13 %:lla ja purkuryhmässä 28 %:lla.
Gelernter ym. «Gelernter CS, Uhde TW, Cimbolic P ym. Cognitive-be...»4 vertasivat alpratsolaamia, feneltsiiniä lumetta ja kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa (CBT) 12 viikon tutkimuksessa 65 sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivällä potilaalla. Keskimääräinen alpratsolaamiannos, johon vasteen perusteella päädyttiin, oli 4,2 mg/vrk (SD 1,3 mg/vrk). Vasteen (Fear Qestionnaire, pisteet tutkimuksen lopussa normatiivisella tasolla tai alle) potilaat saavuttivat seuraavasti: alpratsolaami 38 %, feneltsiini 69 %, CBT 24 % ja lume 20 %. Sekä feneltsiini (4,4 + 0,5 – 1,9 + 1,0) että alpratsolaami (4,7 + 0,5 – 1,6 + 0,5) olivat lumetta (4,6 + 0,5 – 3,0 + 1,3) tehokkaampia arvioituna Social Disability -asteikolla (SDS). Sosiaaliset vaikeudet ja työkyky paranivat feneltsiiniryhmässä enemmän kuin alpratsolaami- tai lumeryhmässä.
Bandelow ym. «Bandelow B, Reitt M, Röver C ym. Efficacy of treat...»5 laskivat bentsodiatsepiineille pre-post-vaikutuskoon 3 kontrolloidusta (klonatsepaami, alpratsolaami, bromatsepaami) tutkimuksesta: d = 1,19; 95 % luottamusväli 0,58–1,80.
Blanko ym. «Blanco C, Schneier FR, Schmidt A ym. Pharmacologic...»6 laskivat Davidsonin tutkimuksen perusteella klonatsepaamin vaikutuskoon, Hedges' g 0,97, 95 % luottamusväli 0,49–1,45.
Curtiss ym. «Curtiss J, Andrews L, Davis M ym. A meta-analysis ...»7 laskivat Gelernterin tutkimuksen perusteella Hedges' g alpratsolaamille 0,49, SE 0,38; 95 % luottamusväli -0,25–1,24, Z 1,30, p = 0,19.
Cochrane-katsauksessa «Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacoth...»8 lumekontrolloiduista tutkimuksesta laskettu riski olla responderi (CGI-I: 1 tai 2) oli bentsodiatsepaami vs. lumeryhmässä seuraava: RR = 4,03, 95 % luottamusväli 2,45–6,65 (2 tutkimusta: klonatsepaami ja bromatsepaami, n = 132).
Kommentti:
Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyy väsymystä, psykomotorista ja kognitiivista heikkenemistä, yhteisvaikutuksia esimerkiksi alkoholin kanssa sekä väärinkäytön vaara. Niitä ei suositella ensilinjan hoitoina sosiaalisten tilanteiden pelon lääkehoidossa. Feneltsiini ei ole Suomessa käytössä.