Ahminnan ja tunnesyömisen huomioiminen osana lihavuuden hoitoa
Lisätietoa aiheesta
Anna-Maria Teeriniemi ja Susanna Anglé
3.3.2020
Ahminta
Ahmintahäiriö (Binge Eating Disorder, BED) on psykiatrinen sairaus, jolle on oma
diagnoosi psykiatrisessa DSM-5-tautiluokituksessa. ICD-10-luokituksessa se kuuluu epätyypillisiin
syömishäiriöihin ja on yleisin epätyypillisen syömishäiriön muoto. Arvioidaan, että
jopa viidennes vaikean ylipainon vuoksi hoitoa hakevista saattaa kärsiä ahmintahäiriöstä.
Ahminta satunnaisena oireena on huomattavasti tätä yleisempi ilmiö ja sitä voidaan selvittää esimerkiksi Binge Eating Scale -kyselyllä «Gormally J, Black S, Daston S ym. The assessment o...»1. Kysely ja sen käyttöohjeet löytyvät mm Suomen lihavuustutkijoiden nettisivuilta
tai sähköisenä esim. Mielenterveystalon sivuilta.
Ahmintaa (Binge Eating) voidaan selvittää vaihtoehtoisesti myös kysymällä «Dorflinger LM, Ruser CB, Masheb RM. A brief screen...»2: "Kuinka usein keskimäärin olet syönyt yhdellä kertaa erittäin suuren määrän ruokaa
ja kokenut, ettei syömisesi ole ollut sinä aikana kontrollissasi?"
Tulkinta: Mikäli vastaus on 2 kertaa tai useammin/viikko, ahminta voi vaikeuttaa painonhallintaa,
ja siihen tulisi kiinnittää huomiota, kuten ahmintahäiriöön.
On myös tutkittu, liittyykö lihavuuteen sellaisia tunteiden prosessoimisen ongelmia,
jotka voisivat selittää taipumusta yrittää säädellä tunteita syömisen avulla. Systemaattisen
katsauksen mukaan lihavuuteen ei näyttänyt liittyvän tunneprosessoinnin poikkeamia,
mutta lihavilla oli muita useammin ns. välttelevä strategia tunteiden käsittelyyn
«Fernandes J, Ferreira-Santos F, Miller K ym. Emoti...»6. Välttelevällä strategialla tarkoitettiin vaikeutta tunnistaa ja nimetä tunteita
sekä pyrkiä tukahduttamaan niitä. Tunnesyöminen voidaan nähdä yhtenä keinona vältellä
tai tukahduttaa tunteita.
Lihavuuden hoidossa tunnesyömisen mahdollisuus on tärkeää ottaa puheeksi. Koska kyseessä
ei ole "häiriö", vaan huonosti toimiva tunnesäätelyn strategia, se voidaan nähdä poisopittavana
pulmana. Sitä voidaan ratkoa opettelemalla syömisen hallinnan ja tunteiden käsittelyn
taitoja.
Koska tunnesyöminen on useimmille tuttu ilmiö tai käsite, siitä kannattaa kysyä potilaalta
vapaamuotoisesti.
Tunnesyömistä voidaan myös selvittää Three Factor Eating Questionnaire -kyselyn lyhennetyn
version TFEQ-18-kyselyn tunnesyömistä mittaavilla kysymyksillä tai käyttämällä koko
kyselyä «Karlsson J, Persson LO, Sjöström L ym. Psychometri...»3.
Kysely löytyy esim. Suomen lihavuustutkijoiden nettisivuilta, joilla on myös kyselyn
käsittelyohjeet.
Yksittäiset kysymykset:
Kun olen huolissani, syön tavallista enemmän.
Kun olen alakuloinen, syön usein liikaa.
Kun tunnen oloni yksinäiseksi, lohdutan itseäni syömällä
Gormally J, Black S, Daston S ym. The assessment of binge eating severity among obese
persons. Addict Behav 1982;7:47-55 «PMID: 7080884»PubMed
Dorflinger LM, Ruser CB, Masheb RM. A brief screening measure for binge eating in
primary care. Eat Behav 2017;26:163-166 «PMID: 28402901»PubMed
Karlsson J, Persson LO, Sjöström L ym. Psychometric properties and factor structure
of the Three-Factor Eating Questionnaire (TFEQ) in obese men and women. Results from
the Swedish Obese Subjects (SOS) study. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24:1715-25
«PMID: 11126230»PubMed
Bourdier L, Orri M, Carre A ym. Are emotionally driven and addictive-like eating behaviors
the missing links between psychological distress and greater body weight? Appetite
2018;120:536-546 «PMID: 29030085»PubMed
Lazarevich I, Irigoyen Camacho ME, Velázquez-Alva MDC ym. Relationship among obesity,
depression, and emotional eating in young adults. Appetite 2016;107:639-644 «PMID: 27620648»PubMed
Fernandes J, Ferreira-Santos F, Miller K ym. Emotional processing in obesity: a systematic
review and exploratory meta-analysis. Obes Rev 2018;19:111-120 «PMID: 29024361»PubMed