Takaisin Tulosta

Unipolygrafiatutkimukset vaihdevuosioireiden vaikutuksesta unen laatuun ovat ristiriitaisia

Lisätietoa aiheesta
Päivi Polo
3.12.2015

Vaihdevuosioireet lisäävät koettuja unihäiriöitä, mutta eivät vaikuta unipolygrafialla mitattuun unen laatuun

Tutkimus «Polo-Kantola P, Erkkola R, Irjala K ym. Climacteri...»1 oli osa laajempaa tutkimusta, joka selvitti hormonikorvaushoidon vaikutusta unen laatuun. Tässä tutkimuksessa selvitettiin koettujen vaihdevuosioireiden yhteyttä koettuun ja unipolygrafialla (unirekisteröinti) mitattuun unen laatuun. Tutkimukseen rekrytoitiin yhteensä 71 naista, joista 63 naista (ikä 47–65 vuotta) kävi läpi tutkimuksen. Naiset rekrytoitiin lehti-ilmoituksen perusteella, eikä heillä saanut olla aikaisempia vakavia perussairauksia, kuten neurologisia, endokrinologisia tai psykiatrisia sairauksia tai sydän- ja verisuonisairauksia. Tutkimukseen ei myöskään hyväksytty naisia, joilla oli kolesterolilääkitys tai aikaisemmin sairastettu pahanlaatuinen kasvain, jotka käyttivät runsaasti alkoholia tai jotka tupakoivat yli 10 savuketta päivässä. Naiset eivät saaneet käyttää hormonihoitoa ennen tutkimuksen alkua (käytöstä oli tullut kulua vähintään 5 kuukautta). Ennen tutkimukseen hyväksymistä naisilta selvitettiin verikokein follikkelia stimuloiva hormoni- (FSH) ja estradiolipitoisuudet (E2) menopaussitilan varmistamiseksi sekä pieni verenkuva, lasko, kilpirauhasarvot, B12-vitamiinin pitoisuus, sokeri- ja kolesterolipitoisuudet piilevien yleissairauksien sulkemiseksi pois. Jos naiset olivat aikaisemmin käyttäneet hormonihoitoa, aikaisemmasta hormonihoidon käytöstä tuli olla kulunut aikaa vähintään 5 kuukautta.

Vaihdevuosioireita (kuumat aallot, hikoilu, sydämentykytys, pistelytuntemus, lihaskivut, huimaus, päänsärky, väsymys, ahdistuneisuus, masentuneisuus, mielialavaihtelut, muistiongelmat ja aloitekyvyttömyys) selvitettiin strukturoidulla kyselylomakkeella 14 päivän ajan ennen unitutkimusta (skaala 0 = ei lainkaan oiretta, 5 = erittäin voimakkaat oireet). Koettua unen laatua kysyttiin samalla mittarilla 14 päivän ajan. Alkuperäisessä tutkimusasetelmassa naiset satunnaistettiin estrogeenikorvaushoito- ja lumeryhmään, ja ryhmät vaihtoivat tutkimuksen puolivälissä hoitoryhmää. Unipolygrafia tehtiin kahdesti molempien hoitojen lopussa. Tutkimusaineisto tähän tutkimukseen valittiin lumelääkkeellä hoidetuista naisista, joten osalla naisista estrogeenikorvaushoidosta oli kulunut 4 kuukautta.

Vaihdevuosioireet eivät yhdistyneet unipolygrafialla mitattuun unen laatuun. Sen sijaan vaihdevuosioireet olivat selvästi yhteydessä subjektiivisesti mitatun unen laadun kanssa: naiset, joilla oli kuumia aaltoja (r = 0,53, p < 0,001), hikoilua (r = 0,58, p < 0,001), useita vasomotorisia oireita (summamuuttuja, r = 0,60, p < 0,001), sydämentykytystä (r = 0,44, p < 0,001), puutuneisuutta (r = 0,30, p = 0,017), päänsärkyä (r = 0,26, p = 0,038), väsymystä (r = 0.25, p = 0,47), ahdistuneisuutta (r = 0,44, p < 0,001), masentuneisuutta (r = 0,51, p < 0,001), mielialavaihteluita (r = 0,41, p < 0,001), muistiongelmia (r = 0,44, p < 0,001) ja aloitekyvyttömyyttä (r = 0,44, p < 0,001), ilmoittivat unen laadun ongelmia. Askeltavan regressioanalyysin mukaan 32 % huonontuneesta unen laadusta selittyi vasomotorisilla oireilla (p < 0,001), 14 % sydämentykytyksellä (p < 0,001) ja 4 % mielialavaihteluilla (p = 0,029).

Kommentti: Tutkittavien määrä oli kohtalainen. Tutkimuksen vahvuutena olivat sekä subjektiiviset että objektiiviset unen mittausmenetelmät. Lisäksi sekoittavat perussairaudet ja elämäntapatekijät oli kontrolloitu. Tulosten mukaan vaihdevuosioireet huononsivat selvästi koettua unen laatua, mutta niillä ei ollut vaikutusta unipolygrafialla mitattuun unen laatuun.

Vaihdevuosien unihäiriöt eivät selity vasomotorisien oireiden esiintymisellä

Tutkimus «Freedman RR, Roehrs TA. Lack of sleep disturbance ...»2 selvitti kuumien aaltojen merkitystä unihäiriöiden aiheuttajana vaihdevuosien jälkeen. Yhteensä 31 vasomotorisesti oireista ja oireetonta tervettä premenopausaalista (vaihdevuosia edeltävä ajankohta) ja postmenopausaalisia (vaihdevuosi-iän ohittanut) naista rekrytoitiin tutkimukseen. Naiset jaettiin kolmeen ryhmään: premenopausaaliset (n = 11), oireiset postmenopausaaliset (n = 12) ja oireettomat postmenopausaaliset (n = 8). Naiset olivat kaikissa ryhmissä samanikäisiä (46–51-vuotiaita). Objektiivista unen laatua tutkittiin unipolygrafialla ja subjektiivista unen laatua kyselylomakkeilla. Lisäksi kuumien aaltojen esiintymistä selvitettiin ihon konduktanssin (sähkönjohtavuus) mittarilla, uneliaisuutta univiivetestillä (MSLT), subjektiivista väsyneisyyttä kyselylomakkeella ja tarkkaavuutta yksinkertaisella ja jaetulla tarkkaavuustesteillä.

Yhdeksäntoista naista suljettiin pois tutkimuksesta eri syin: 7 naisella oli positiivinen huumetesti, kahdella uniapnea ja periodisia liikkeitä, yhdellä periodisia liikkeitä, kahdella painoindeksi (BMI) yli 30, yhdellä korkea verenpaine ja kuudella vasomotorisesti oireettomalla oli kuumia aaltoja laboratoriossa ihon konduktiomittarilla mitattaessa. Ryhmien välillä ei ollut eroja missään unta mittaavissa parametreissä.

Seuraavat tulokset on ilmaistu järjestyksessä: premenopausaaliset naiset vs oireiset postmenopausaaliset naiset vs oireettomat postmenopausaaliset naiset: kokonaisuniaika 6,9 ± 0,7, 7,0 ± 0,4, 7,0 ± 0,4 tuntia; stage 1 (kevyt) uniprosentti 9,3 % ± 4,2 %, 10,4 % ± 2,5 %, 10,5 % ± 3,9 %; havahtumisten määrä 89,6 ± 30,1, 111,9 ± 45,8, 99,4 ± 22,2 minuuttia; heräämisten määrä 4,8 ± 3,3, 6,7 ± 2,1, 6,9 ± 3,5 minuuttia. Oireellisilla naisilla oli keskimäärin 5,2 ± 2,9 (±SD, vaihteluväli 1–18) kuumaa aaltoa/yö. Havahtumisista, jotka liittyivät 2 minuutin kuuma aalto -aikaikkunaan, 46,7 % esiintyi ennen, 46,7 % jälkeen ja 5,6 % samanaikaisesti kuuman aallon kanssa. Heräämisistä, jotka liittyivät 2 minuutin kuuma aalto -aikaikkunaan, 55,2 % esiintyi ennen, 40,0 % jälkeen ja 5 % samanaikaisesti kuuman aallon kanssa. Ryhmät eivät eronneet MLST:n (univiipymätesti), tarkkaavuustestien tai kyselylomaketietojen suhteen.

Tutkijoiden yhteenvetona oli, että kuumat aallot eivät aiheuta unen laadun häiriintymistä vaihdevuosien jälkeen. Aikaisemmin esitetyt tutkimustulokset vaihdevuosien univaikeuksia lisäävästä vaikutuksesta selittynevät taustalla olevilla sairauksilla tai tiloilla, kuten uniapnealla tai lääkkeiden käytöllä.

Kommentti: Tutkittavien määrä oli kohtalainen, mutta lukuisat poissulkukriteerit vähensivät olennaisesti tutkittavien määrää. Tutkimuksen vahvuutena olivat sekä subjektiiviset että objektiiviset unen mittausmenetelmät. Tulosten mukaan vaihdevuosioireet eivät olleet selvästi yhteydessä unen laatuun, mutta pienen tutkimuspopulaation takia johtopäätöksiä on vaikeaa vetää tämän tutkimuksen perusteella.

Kuumat aallot aiheuttavat heräämisiä yön ensimmäisellä mutta ei toisella puoliskolla

Tutkimus «Freedman RR, Roehrs TA. Effects of REM sleep and a...»3 selvitti kuumien aaltojen unen laatua heikentävää vaikutusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 36 naista: 18 postmenopausalista kuumista aalloista kärsivää, 6 postmenopausaalista oireetonta ja 12 naista, joilla oli kuukautiskierto. Kaikki naiset olivat terveitä, eivätkä he käyttäneet mitään lääkitystä. Unen laatua tutkittiin unipolygrafian avulla. Kuumia aaltoja mitattiin iho- ja peräsuolilämpömittarien ja ihon konduktanssimittarin avulla. Tutkimuksia toistettiin neljänä yönä, jolloin unilaboratorion lämpötilaa (30o C, 23o C ja 18o C) vaihdeltiin satunnaistetusti.

Kun yö jaettiin kahteen osaan, todettiin oireellisilla postmenopausaalisilla naisilla esiintyvän enemmän heräämisiä ja havahtumisia verrattuna oireettomiin tai menstruoiviin naisiin. Huonelämpötilan ollessa 18o C kuumien aaltojen esiintyminen väheni merkittävästi (2,2 ± 0,4 väheni mittausarvoon 1,5 ± 0,4). Samaa ilmiötä ei todettu yön toisella puoliskolla. Yön ensimmäisellä puoliskolla suurin osa kuumista aalloista edelsi heräämisiä tai havahtumisia, kun taas toisella puoliskolla ilmiö oli päinvastainen.

Tutkijat päättelivät, että unen toisella puoliskolla, jolloin REM-uni on vallitsevana, REM-uni estää kuumia aaltoja ja niihin liittyvien heräämisiä ja havahtumisia.

Kommentti: Tutkittavien määrä oli kohtalainen. Tulosten mukaan vaihdevuosioireet huononsivat unta vain ensimmäisellä yön puoliskolla. Varsinainen selittävä mekanismi jää kuitenkin tämän tutkimuksen perusteella epäselväksi.

Kirjallisuutta

  1. Polo-Kantola P, Erkkola R, Irjala K ym. Climacteric symptoms and sleep quality. Obstet Gynecol 1999;94:219-24 «PMID: 10432131»PubMed
  2. Freedman RR, Roehrs TA. Lack of sleep disturbance from menopausal hot flashes. Fertil Steril 2004;82:138-44 «PMID: 15237002»PubMed
  3. Freedman RR, Roehrs TA. Effects of REM sleep and ambient temperature on hot flash-induced sleep disturbance. Menopause 2006;13:576-83 «PMID: 16837879»PubMed