Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas
Ota käyttöön
- Taulukko: Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3
- Luentomateriaali «https://www.kaypahoito.fi/khl00114»1
- Potilasohje: Ohjeita epäiltäessä kosteus- ja homevaurioita «hoi50111a.pdf»1 (PDF)
- Oppiportin Kosteus- ja homevauriot -verkkokurssi (vaatii käyttöoikeuden) «http://www.oppiportti.fi/op/dvk00010»2
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.
- Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Ei ole
olemassa määriteltyä "hometalosairautta".
- Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.
- Vaikka mikrobikasvun on arvioitu olevan merkittävä hengitystieoireiden taustatekijä, näyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on ristiriitaista.
- Kosteusvaurioiden yhteydessä esiintyy usein monia muita sisäilmaan liittyviä tekijöitä (esim. puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, hajut, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit), jotka voivat vaikuttaa oireiluun. Myös yksilölliset tekijät vaikuttavat oireiluun.
- Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten
mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan
rakennuksen kosteusvaurio.
- Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää yksilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin. Ammattiastmatutkimuksissa voidaan käyttää PEF-työpaikkaseurantaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti.
- Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan diagnostiikka ja hoito voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa.
- Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen eli yleensä kunnan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «Asumisterveysasetus (545/2015). https://www.edilex...»1 (Internet «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3) lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteus- ja homevaurio.
Tiivistelmä
- Suosituksen tiivistelmä «Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Patient exposed to moisture damage»2
Tavoitteet ja kohderyhmä
- Suositus käsittelee rakennusten kosteusvaurioiden terveysvaikutuksia ja kosteusvaurioista oireilevan potilaan diagnostiikkaa ja hoitoa.
- Suosituksen tavoitteena on
- kuvata tämänhetkinen tutkimustieto
- antaa sen perusteella työkaluja kosteusvauriosta oireilevan potilaan tutkimista ja hoitoa varten
- yhtenäistää toimintamalleja terveydenhuollossa.
- Suosituksen kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit.
Rajaukset
- Työyhteisöjen sisäilmaongelmista on suositukset antanut Työterveyslaitos «Lappalainen S, Reijula K, Tähtinen K ym. Ohje työp...»2 (Internet «https://www.julkari.fi/handle/10024/131872»4), «Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S ym. Kosteus- ...»3, «Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hy...»4.
- Suosituksessa ei käsitellä kosteusvaurioiden saneeraus- ja purkutyössä tapahtuvaa altistumista.
- Kosteusvaurioiden lisäksi monet muut sisäilmaan liittyvät tekijät ja sisäilman epäpuhtaudet sekä monet muut yksilölliset ja yhteisölliset tekijät voivat vaikuttavat oireiluun. Niitä ei tässä suosituksessa käsitellä tarkemmin.
- Tiettyyn rakennukseen liittyvistä oireista on käytetty muun muassa nimitystä "sairas rakennus -oireyhtymä" (Sick building syndrome). Kyseistä oireyhtymää on määritelty ja selitetty vuosien varrella monin eri tavoin, minkä vuoksi käsitettä "sairas rakennus oireyhtymä" ei väärinymmärrysten välttämiseksi käytetä tässä suosituksessa.
Miksi käytetään termiä ''kosteus- ja homevaurio''?
- Tässä suosituksessa käytetään termiä ''kosteus- ja homevaurio'', vaikka termiin, erityisesti sanaan "home", liittyy ongelmia.
- Kosteusvauriot voivat lisätä monenlaisten epäpuhtauksien (mikrobit mukaan luettuina) määrää sisäilmassa, mutta se, miten nämä eri tekijät selittävät kosteusvaurioihin liittyviä terveyshaittoja, on epäselvää.
- Home ei ole taksonominen ryhmä vaan kuvaileva termi ryhmästä sieniä, jotka kasvavat monisoluisena rihmastona.
- Toisaalta ''kosteus- ja homevaurio'' on terminä yleisessä käytössä Suomessa. Mikrobikasvua käytetään yhtenä keskeisenä indikaattorina, kun arvioidaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmaa «Asumisterveysasetus (545/2015). https://www.edilex...»1 (Asumisterveysasetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3), sillä riittävän pitkään jatkunut kosteusvaurio johtaa tyypillisesti mikrobikasvuun.
- Tässä suosituksessa termi ''kosteus- ja homevaurio'' viittaa kosteusvaurioon, jonka merkkinä usein käytetään poikkeavaa mikrobien, kuten homeiden, hiivojen ja bakteerien, kasvua.
Tutkimusnäyttö kosteusvauriorakennusten terveysvaikutuksista
- Tutkimustieto osoittaa, että kosteusvauriorakennukset ovat tärkeä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa «Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Mer...»5 (Internet «https://www.researchgate.net/profile/Ulla_Haverinen-Shaughnessy/publication/282317618_Elinympariston_altisteiden_terveysvaikutukset_Suomessa/links/563ac0d108ae337ef2985008.pdf?inViewer=0&pdfJsDownload=0&origin=publication_detail»5), «Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. Ympäristöalti...»6 (Internet «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110739/Asikainen%20ym%202013%20YT5-2013%20SETURI%20DALYt.pdf?sequence=4»6). Kosteusvaurioihin liittyy myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia «Reijula K, Ahonen G, Alenius H, Holopainen R, Lapp...»7 (Internet «https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/trvj_1+2012.pdf»7).
- Ei ole olemassa määriteltyä "hometalosairautta". Sen sijaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.
- Taulukossa «Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin;
työryhmän arvio...»1 esitetään työryhmän arvio tutkimusnäytön vahvuudesta kosteusvaurioiden ja eri tautien
ja oireiden välisessä yhteydessä.
- Arvio näytön vahvuudesta perustuu WHO:n katsaukseen sekä uudempaan epidemiologiseen ja toksikologiseen tutkimustietoon, joka kuvataan seuraavissa kappaleissa.
- Vahvin näyttö perustuu satunnaistettuihin kontrolloituihin interventiotutkimuksiin kosteusvauriorakennusten korjaamisen vaikutuksesta terveyteen. Niitä on kuitenkin vain kaksi, ja ne käsittelevät vain astmaa sairastavien hengitystieoireita.
- WHO:n mukaan näyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä objektiivisesti mitattaviin päätetapahtumiin, kuten allergisen herkistymiseen ja muutoksiin keuhkofunktiossa, on riittämätöntä «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8.
- Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä
ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset
aiheutuvat «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8 (Internet «http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0017/43325/E92645.pdf»8).
- Vaikka mikrobikasvun on arvioitu olevan merkittävä hengitystieoireiden taustatekijä, epidemiologinen näyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on ristiriitaista «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8, «Tischer C, Chen CM, Heinrich J. Association betwee...»9, «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10.
- Koska haitallisia tekijöitä ei tunneta, terveysperusteisia raja-arvoja esimerkiksi sisäilman mikrobeille ei ole voitu asettaa.
- Terveyden- ja työsuojelulainsäädännön tavoitteena Suomessa on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy, mikä edellyttää puuttumista jo pieniin riskeihin. Tämä ohjaa myös toimintaa rakennusten kosteusvaurioiden osalta.
- Eläinkokeissa ja in vitro -tutkimuksissa on oletettuna altisteena yleensä käytetty joko kosteusvauriomikrobeja tai niiden aineenvaihduntatuotteita ja toksikologisiin testauksiin soveltuvia solulinjoja. Näin on saatu parhaimmillaan uskottavia hypoteeseja taudin syntymekanismeiksi. Ongelma on kuitenkin se, ettei vieläkään tiedetä, mitkä tekijät kosteusvauriorakennuksissa aiheuttavat oireita ja biologisia vaikutuksia elimistöön, mitkä kohdesolut ovat eniten alttiita ja millä altistusmekanismilla ja kinetiikalla nämä vaikutukset syntyvät ihmisessä. Tämän vuoksi eläin- ja in vitro -mallien tulosten tulkinnassa tulee noudattaa varovaisuutta, kun niitä yhdistetään ihmisen oireisiin.
- Kosteusvaurioille altistumisen arviointi on haastavaa epidemiologissa tutkimuksissa.
Pääosa epidemiologisista tutkimuksista pohjautuu tutkimushenkilöiden itse raportoimaan
kosteus- ja homevaurioon tai siihen läheisesti yhdistettyihin tekijöihin, mikä saattaa
aiheuttaa tutkimuksiin harhaa. Ulkopuolisen asiantuntijan tekemiin tarkastuksiin pohjautuvat
tutkimukset antavat kuitenkin hyvin samanlaisia tuloksia erityisesti astman ja hengitystieoireiden
osalta «Karvonen A. Microbial exposure and childhood asthm...»11 (Internet «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90833/URN_ISBN_978-952-245-752-3.pdf?sequence=1»9).
- Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä esimerkiksi muovimatoista ja pölypunkkien esiintymistä «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8. Näiden eri tekijöiden merkitystä ei ole pystytty erottelemaan, koska harva epidemiologinen tutkimus on huomioinut yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä. Mikrobimittauksia on käytetty vain harvoissa tutkimuksissa. Yleisimmin kosteus- ja homevaurion merkkinä on käytetty havaittua kosteutta, homeen hajua tai näkyvää hometta.
- Samanaikaisesti kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit. Tämä tekee yksittäisten tekijöiden merkityksen arvioimisen vaikeaksi.
Tutkimusnäyttö | Eri taudit ja oireet |
---|---|
Vahva näyttö | – |
Kohtalainen näyttö | Astmaa sairastavien hengitystieoireet
Ylähengitystieoireet Yskä Hengityksen vinkuna Hengenahdistus Astman kehittyminen |
Heikko näyttö | Hengitystieinfektiot
Allerginen nuha Yleisoireet (väsymys, päänsärky, pahoinvointi) Atooppinen ihottuma |
Ei näyttöä | Allerginen alveoliitti
ODTS Syöpäsairaudet Reumasairaudet |
Astmaa sairastavien hengitystieoireet
- WHO:n «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8 mukaan on riittävää näyttöä siitä, että rakennusten kosteusvauriot ovat yhteydessä
astmaa sairastavien hengitystieoireisiin.
- Myös syy-yhteyttä on ehdotettu sillä perusteella, että ei-kausaaliset selitykset julkaistuille tutkimustuloksille vaikuttavat epätodennäköisiltä «Kanchongkittiphon W, Mendell MJ, Gaffin JM ym. Ind...»12.
- Kosteus- ja homevauriorakennusten korjaamisen vaikutuksista terveyteen on tehty Cochrane-katsaus, jossa todetaan, että asuntojen korjaaminen vähentää astmaan liittyviä hengitystieoireita aikuisilla «Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating build...»13.
- Vahvin näyttö perustuu satunnaistettuun, kontrolloituun mutta sokkouttamattomaan interventiotutkimukseen, jossa havaittiin, että näkyvän homeen poistaminen ja homekasvua estävä käsittely asunnossa vähensivät hengitystieoireita ja astmalääkityksen käyttöä astman kaltaisesti oireilevilla aikuisilla «Burr ML, Matthews IP, Arthur RA ym. Effects on pat...»14.
- Astmaatikkolapsilla tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa interventiotutkimuksessa havaittiin viitteitä siitä, että kosteus- ja homevaurioihin liittyvien tekijöiden korjaaminen kodista vähentäisi astmaa sairastavien lasten oireita muttei päivystyskäyntejä sairaalaan hoitoaieanalyysissa «Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating build...»13, «Kercsmar CM, Dearborn DG, Schluchter M ym. Reducti...»15.
Astman kehittyminen
- WHO:n «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8 ja Mendellin ym. «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 katsauksen mukaan on riittävää näyttöä siitä, että rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat yhteydessä uuden astman kehittymiseen.
- Kosteus- ja homevauriokodeissa asuvilla on arvioitu olevan keskimäärin noin puolitoistakertainen
riski sairastua astmaan «Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT ym. Residential da...»16.
- Tämä tarkoittaa, että jos vaurioitumattomassa kodissa asuvista sadasta lapsesta 6:lle kehittyy astmaa, vaurioituneessa kodissa sadasta lapsesta noin 9:lle kehittyy astma.
- Taulukossa «Astman tunnettuja riskitekijöitä...»2 vertaillaan astman tunnettuja riskitekijöitä.
- Vahvin näyttö kosteusvaurioiden välisestä yhteydestä uuden astman kehittymiseen perustuu
tutkimuksiin, joissa on havaittu viitteitä annosvasteesta ja rakennuksen kosteusvauriot
on todennut ulkopuolinen asiantuntija.
- Suomalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa havaittiin viitteitä annosvasteisesta yhteydestä asiantuntijan toteaman oleskelutilojen kosteusvaurion vakavuuden ja uuden astman kehittymisen välillä lapsuudessa «Pekkanen J, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U y...»17.
- Suomalaisessa syntymäkohortissa asiantuntijan arvioimat kodin kosteusvauriot syntymän jälkeen olivat yhteydessä suurentuneeseen astmariskiin 6 vuoden iässä «Karvonen AM, Hyvärinen A, Korppi M ym. Moisture da...»18.
- Laajassa prospektiivisessa kohortissa (ECRHS) asiantuntijan havainnoimat kosteusjäljet asunnoissa olivat yhteydessä uuden astman kehittymiseen aikuisiässä «Norbäck D, Zock JP, Plana E ym. Mould and dampness...»19.
- Mendellin ym. katsauksen «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 jälkeen kosteusvaurioiden yhteydestä uuden astman kehittymiseen on julkaistu uusia alkuperäisjulkaisuja ristiriitaisin tuloksin (mm. «Behbod B, Sordillo JE, Hoffman EB ym. Asthma and a...»20, «Hedman L, Andersson M, Bjerg A ym. Environmental r...»21, «Larsson M, Hägerhed-Engman L, Moniruzzaman S ym. C...»22).
- Astman määritteleminen epidemiologissa tutkimuksissa on haastavaa, mikä saattaa aiheuttaa
harhaa.
- Astma on yleinen sairaus, jonka diagnostiset käytännöt vaihtelevat eri maissa ja terveydenhuollon eri tasoilla. Kosteus- ja homevaurioiden epidemiologinen tutkimus tukeutuu lähinnä niin sanottuun lääkärin toteamaan astmaan, joka kansainvälisissä tutkimuksissa perustuu hyvin yleisesti perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottotilanteessa ilman lisätutkimuksia tekemään arvioon potilaan oireista.
- Kosteus- ja homevaurioille altistuneita potilaita tutkittaessa on varsin yleistä, ettei vaihtelevaa keuhkoputkien ahtaumaa tai keuhkoputkien yliärtyvyyttä todeta, vaikka astmaan viittaavia oireita (yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna) esiintyykin. Tulevaisuudessa kosteus- ja homevaurioiden ja astman välistä yhteyttä selvitettäessä tulisi pyrkiä hoitosuositusten mukaiseen taudinmääritykseen ja huomioida muut tunnetut oireita aiheuttavat mekanismit.
EE | 95 %:n luottamusväli | Viite | ||
---|---|---|---|---|
EE = vaikutuksen suuruus, joko vetosuhde tai ilmaantumisen suhde | ||||
Asunnossa kosteusvaurio | Kaikenikäiset | 1,12 | 0,98–1,27 | «Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT ym. Residential da...»16 |
|
1,33 | 1,12–1,56 | ||
|
1,29 | 1,04–1,60 | ||
|
1,73 | 1,19–2,50 | ||
Ammatti | Aikuiset | «Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R ym. Explora...»116 | ||
|
2,32 | 2,17–2,48 | ||
|
2,79 | 1,58–4,93 | ||
|
2,98 | 1,81–4,84 | ||
|
3,78 | 3,13–4,57 | ||
Allerginen nuha | Aikuiset | 2,00 | 1,40–2,87 | «Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A ym. Allergic r...»117 |
Astma lähisukulaisella | Aikuiset | 2,19 | 1,49–3,22 | |
Tupakointi | Aikuiset | 2,06 | 1,35–3,16 | |
Pysyvästi suuri painoindeksi | Lapset | 2,90 | 1,30–6,40 | «Loid P, Goksör E, Alm B ym. A persistently high bo...»118 |
Toistuva hengityksen vinkuna alle 1 vuoden ikäisenä | Lapset | 4,40 | 2,40–8,00 | |
Äidin tupakointi raskausaikana | Lapset | 1,30 | 0,60–2,80 | |
Äidin tai isän allerginen sairaus | Lapset | 1,50 | 0,90–2,50 |
Hengitystieoireet ja -infektiot
- WHO:n «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8 ja Mendellin ym. «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 katsauksen mukaan on riittävää näyttöä siitä, että rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat yhteydessä ylähengitystieoireisiin, yskään, hengenahdistukseen, hengityksen vinkunaan ja hengitystieinfektioihin.
- Kosteus- ja homevauriorakennusten korjaamisen vaikutuksista terveyteen on tehty Cochrane-katsaus, jossa todetaan, että rakennusten korjaaminen voi vähentää hengitystieoireita ja -infektioita aikuisilla «Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating build...»13.
- Kosteus- ja homevauriokodeissa asuvilla on arvioitu olevan keskimäärin noin puolitoistakertainen hengitystieoireiden ja infektioiden riski «Fisk WJ, Eliseeva EA, Mendell MJ. Association of r...»23, «Fisk WJ, Lei-Gomez Q, Mendell MJ. Meta-analyses of...»24 sekä kaksinkertainen nuhan riski «Jaakkola MS, Quansah R, Hugg TT ym. Association of...»25.
- Vahvin tutkimusnäyttö perustuu kohorttitutkimuksiin, joissa on tarkasteltu ulkopuolisen
asiantuntijan havaitseman kosteusvaurion tai näkyvän homeen yhteyttä hengitystieoireisiin
tai -infektioihin.
- Suomalaisessa syntymäkohortissa syntymän jälkeen asiantuntijan arvioima kosteusvaurion vakavuus keittiössä oli annosvasteellisesti yhteydessä lääkärin toteaman hengityksen vinkumisen riskiin 1,5 vuoden ikään mennessä «Karvonen AM, Hyvärinen A, Roponen M ym. Confirmed ...»26.
- Samankaltainen yhteys asiantuntijan arvioiman kosteus- ja homevaurion ja hengityksen vinkumisen riskin välillä varhaislapsuudessa on havaittu myös toisessa syntymäkohorttitutkimuksessa «Cho SH, Reponen T, LeMasters G ym. Mold damage in ...»27.
- Suomalaisessa syntymäkohortissa asiantuntijan arvioimat kodin kosteusvauriot syntymän jälkeen olivat yhteydessä suurentuneeseen hengitystieoireiden riskiin 6 vuoden ikään mennessä «Karvonen AM, Hyvärinen A, Korppi M ym. Moisture da...»18.
- Annosvasteellinen yhteys asiantuntijan havaitseman näkyvän homeen ja raportoitujen ylähengitystieinfektioiden välillä on myös havaittu «Biagini JM, LeMasters GK, Ryan PH ym. Environmenta...»28.
- Mendellin ym. katsauksen «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 jälkeen on julkaistu useita tutkimuksia kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välisestä yhteydestä sekä lapsilla että aikuisilla (mm. «Hedman L, Andersson M, Bjerg A ym. Environmental r...»21, «Cable N, Kelly Y, Bartley M ym. Critical role of s...»29, «Karunanayake CP, Rennie DC, Pahwa P ym. Predictors...»30, «Wang J, Li B, Yu W ym. Rhinitis symptoms and asthm...»31, «Wang J, Engvall K, Smedje G ym. Rhinitis, asthma a...»32, «Thomas G, Burton NC, Mueller C ym. Comparison of w...»33, «Sun Y, Zhang Y, Bao L ym. Ventilation and dampness...»34, «Sun Y, Sundell J. Life style and home environment ...»35, «Tsai CH, Tung KY, Chen CH ym. Tumour necrosis fact...»36, «Civelek E, Cakir B, Orhan F ym. Risk factors for c...»37, «Kasznia-Kocot J, Kowalska M, Górny RL ym. Environm...»38, «Kim JL, Elfman L, Wieslander G ym. Respiratory hea...»39, «Stankovic A, Nikolic M, Arandjelovic M. Effects of...»40, «Borràs-Santos A, Jacobs JH, Täubel M ym. Dampness ...»41, «Keall MD, Crane J, Baker MG ym. A measure for quan...»42, «Hu Y, Liu W, Huang C ym. Home dampness, childhood ...»43, «Weinmayr G, Gehring U, Genuneit J ym. Dampness and...»44). Tutkimukset ovat olleet pääasiassa poikkileikkaustutkimuksia.
- Hengitystieinfektioiden määrittely epidemiologisissa tutkimuksissa on haastavaa.
- Epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että kosteus- ja homevauriorakennuksissa esiintyy enemmän yskää, nuhaa, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa kuin vertailukohteissa. Näitä oireita esiintyy ihmisillä yleisesti myös hengitystieinfektioiden yhteydessä. Infektioihin liittymättömien ja liittyvien hengitystieoireiden erottaminen tutkimuksissa onkin erityisen haasteellista. Erityisen ongelmallinen sairaus on tutkitun itsensä määrittämä keuhkoputkitulehdus (bronkiitti).
- Kyselytutkimuksissa infektioiden määrittäminen on varsin epävarmalla pohjalla. On
mahdollista, että altistus
- a) lisää infektioiden esiintymistä
- b) lisää oireita muttei todellisia infektioita tai
- c) muuttaa altistuneen tulkintaa hengitystieoireiden ja infektioiden yhteydestä.
- Paremman käsityksen saamiseksi altistuksen ja hengitystieinfektioiden suhteesta tarvittaisiin sellaisia seurantatutkimuksia, joissa olisi pyritty varmistamaan mikrobiologisten menetelmien avulla, onko oireiden taustalla infektio vai ei. Toistaiseksi tällaisia ei ole tehty.
Allerginen nuha
- WHO:n katsauksessa «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8 on arvioitu, että kosteusvaurioiden ja allergisen nuhan välisestä yhteydestä on rajallista
näyttöä, kun taas Mendellin ym. katsauksessa «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 todetaan, että on riittävää näyttöä kosteusvaurioiden ja allergisen nuhan välisestä
yhteydestä.
- Yhtenä vahvimpana tutkimusnäyttönä Mendellin ym. katsauksessa «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 pidettiin syntymäkohorttitutkimusta, jossa tarkasteltiin asiantuntijan asunnossa
havaitseman homeen ja allergisen nuhan välistä yhteyttä 1 vuoden iässä. Vaikka viitteitä
annosvasteellisesta yhteydestä havaittiin, tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä
«Biagini JM, LeMasters GK, Ryan PH ym. Environmenta...»28.
- Työryhmän käsityksen mukaan allergisen nuhan diagnosointi 1 vuoden iässä ei ole luotettavasti mahdollista.
- Yhtenä vahvimpana tutkimusnäyttönä Mendellin ym. katsauksessa «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 pidettiin syntymäkohorttitutkimusta, jossa tarkasteltiin asiantuntijan asunnossa
havaitseman homeen ja allergisen nuhan välistä yhteyttä 1 vuoden iässä. Vaikka viitteitä
annosvasteellisesta yhteydestä havaittiin, tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä
«Biagini JM, LeMasters GK, Ryan PH ym. Environmenta...»28.
- Kosteus- ja homevauriokodeissa asuvilla on arvioitu olevan keskimäärin noin puolitoistakertainen allergisen nuhan riski «Jaakkola MS, Quansah R, Hugg TT ym. Association of...»25.
- Samankaltaisia löydöksiä on havaittu myös viimeaikaisissa poikkileikkaustutkimuksissa (mm. «Wang J, Li B, Yu W ym. Rhinitis symptoms and asthm...»31, «Wang J, Engvall K, Smedje G ym. Rhinitis, asthma a...»32, «Norbäck D, Lampa E, Engvall K. Asthma, allergy and...»45).
- Allergisen nuhan määritelmän mukaan oireet aiheutuvat allergeenialtistuksen käynnistämästä IgE-välitteisestä tulehdusreaktiosta «Bousquet J, Khaltaev N, Cruz AA ym. Allergic Rhini...»46. IgE-välitteinen allergia ei vaikuta liittyvän yleisesti kosteusvaurioihin «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8. Onkin todennäköisempää, että kyselytutkimuksissa havaittu yhteys allergisen nuhan ja kosteus- ja homevaurioiden välillä liittyy allergista nuhaa sairastavien alttiuteen saada ylähengitystieoireita myös muilla mekanismeilla.
Yleisoireet
- WHO:n katsauksessa ei ole käsitelty kosteusvaurioiden yhteyttä yleisoireisiin, koska tekijöiden mukaan yhteydestä on vain rajallisesti tutkimustietoa «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8.
- Useissa tutkimuksissa on todettu kosteus- ja homevaurioiden olevan yhteydessä yleisoireisiin,
kuten päänsärkyyn, väsymykseen ja pahoinvointiin sekä Suomessa (mm. «Pirhonen I, Nevalainen A, Husman T ym. Home dampne...»47, «Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relation...»48, «Koskinen O, Husman T, Meklin T, Nevalainen A. Adve...»49, «Haverinen U, Husman T, Vahteristo M ym. Comparison...»50) että ulkomailla (mm. «Thomas G, Burton NC, Mueller C ym. Comparison of w...»33, «Dales RE, Burnett R, Zwanenburg H. Adverse health ...»51, «Sahakian N, Park JH, Cox-Ganser J. Respiratory mor...»52, «Wang J, Li B, Yang Q ym. Odors and sensations of h...»53, «Sahlberg B, Norbäck D, Wieslander G ym. Onset of m...»54, «Li CS, Hsu CW, Tai ML. Indoor pollution and sick b...»55, «Engvall K, Norrby C, Norbäck D. Sick building synd...»56, «Engvall K, Norrby C, Norbäck D. Ocular, airway, an...»57, «Waegemaekers M, Van Wageningen N, Brunekreef B ym....»58). Tutkimukset ovat pääsääntöisesti olleet poikkileikkaustutkimuksia.
- Suomalaisissa poikkileikkaustutkimuksissa, joissa kosteus- ja homevaurion on todennut ulkopuolinen asiantuntija, yhteys yleisoireisiin on ollut heikompi kuin tilanteissa, joissa kosteusvaurio perustuu itseraportointiin «Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relation...»48, «Koskinen O, Husman T, Meklin T, Nevalainen A. Adve...»49.
- Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että yleisoireet voivat vähentyä kouluissa korjausten myötä «Patovirta RL, Husman T, Haverinen U ym. The remedi...»59, «Putus T, Tuomainen A, Rautiala S. Chemical and mic...»60, «Haverinen-Shaughnessy U, Pekkanen J, Nevalainen A ...»61, «Meklin T, Potus T, Pekkanen J ym. Effects of moist...»62.
- Yleisoireet voivat yhdistyä lukuisiin erilaisiin tauteihin. Oireiden epäspesifisyys
vaikeuttaa etiologian tunnistamista, varsinkin koska yleisoireiden esiintyvyys on
suuri sekä vauriorakennuksissa että niin sanotuissa terveissä rakennuksissa (esim.
«Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relation...»48, «Koskinen O, Husman T, Meklin T, Nevalainen A. Adve...»49).
- Myös muut sisäilmatekijät kuin kosteus- ja homevauriot voivat olla koettujen yleisoireiden taustalla. Ilmanvaihdon taso, hiilidioksidipitoisuudet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja huonelämpötila voivat olla yhteydessä yleisoireisiin, erityisesti päänsärkyyn ja väsymykseen «Norbäck D, Nordström K. Sick building syndrome in ...»63, «Sundell J, Levin H, Nazaroff WW ym. Ventilation ra...»64, «Bernstein JA, Alexis N, Bacchus H ym. The health e...»65. Yleisoireiden raportointiin liittyy myös huomattavia yksilöllisiä eroja «Björnsson E, Janson C, Norbäck D ym. Symptoms rela...»66, «Runeson R, Norbäck D, Klinteberg B ym. The influen...»67.
Atooppinen ihottuma
- Rakennusten kosteusvaurioiden yhteyttä iho-oireisiin ei ole käsitelty WHO:n «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8 katsauksessa, mutta uusimmassa Mendellin ym. katsauksessa «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 todettiin, että on riittävää näyttöä kosteusvaurioiden ja ihottuman välisestä yhteydestä.
- Vahvimpana näyttönä yhteydestä Mendellin ym. katsauksessa «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 pidetään prospektiivisen syntymäkohortin löydöksiä, joissa itse raportoitu home keittiössä raskauden aikana oli yhteydessä syntyneen lapsen epäiltyyn atooppiseen ekseemaan 1 vuoden ikäisenä «Miyake Y, Ohya Y, Tanaka K ym. Home environment an...»68.
- Mendellin ym. katsauksen «Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and...»10 jälkeen on julkaistu uusia poikkileikkaustutkimuksia rakennusten kosteusvaurioiden ja atooppisen ihottuman välisestä yhteydestä lapsilla ja aikuisilla (mm. «Weinmayr G, Gehring U, Genuneit J ym. Dampness and...»44, «Norbäck D, Lampa E, Engvall K. Asthma, allergy and...»45 ja «Sharpe RA, Thornton CR, Tyrrell J ym. Variable ris...»69).
- Näyttö kosteusvaurioiden yhteydestä atooppiseen ihottumaan on arvioitu heikoksi, koska ihottumadiagnoosien määrittely on epidemiologissa tutkimuksissa haastavaa. IgE-välitteinen allergia ei näytä olevan yhteydessä kosteusvaurioihin «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8, ja mahdollinen mekanismi on epäselvä.
Allerginen alveoliitti ja ODTS
- Allerginen alveoliitti on tapausselostuksissa yhdistetty rakennusten kosteusvaurioihin «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8 myös Suomessa «Seuri M, Husman K, Kinnunen H ym. An outbreak of r...»70, «Eerikäinen J, Nynäs P, Uitti J. Työperäinen kosteu...»71.
- On epätodennäköistä, että kosteusvauriot vaikuttavat merkittävästi allergisen alveoliitin
tai orgaanisten pölyjen toksisen oireyhtymän (ODTS) syntyyn Suomessa.
- Allergisen alveoliitin synty vaatii huomattavasti suurempaa mikrobialtistusta kuin kosteusvauriorakennuksissa normaalisti tavataan «Karvala K. Asthma in damp indoor work environments...»72.
- ODTS:ää tavataan lähinnä maanviljelijöillä, koska sen kehittyminen vaatii erityisen runsasta altistumista orgaanisille pölyille «Karvala K. Asthma in damp indoor work environments...»72.
Syöpäsairaudet
- Epidemiologista tutkimustietoa kosteusvaurioiden ja syöpäsairauksien yhteydestä ei ole.
- In vitro -tutkimuksien perusteella kosteusvauriorakennuksista peräisin olevien homeitiöiden ja mikrobitoksiinien tiedetään aiheuttavan muun muassa genotoksisia muutoksia soluissa «Wang H, Yadav JS. DNA damage, redox changes, and a...»73, «Penttinen P, Tampio M, Mäki-Paakkanen J ym. DNA da...»74, «Markkanen Penttinen P, Pelkonen J, Tapanainen M ym...»75.
- Mikrobitoksiineja esiintyy kuitenkin sekä kosteusvauriorakennuksissa että vauriottomissa rakennuksissa «Kirjavainen PV, Täubel M, Karvonen AM ym. Microbia...»76, «Peitzsch M, Sulyok M, Täubel M ym. Microbial secon...»77, eikä näiden välillä ole suuria eroja toksiinipitoisuuksissa «Kirjavainen PV, Täubel M, Karvonen AM ym. Microbia...»76.
- Havaitut altistumispitoisuudet kosteusvauriorakennuksissa oleville mikrobitoksiineille ovat myös varsin matalia «Kirjavainen PV, Täubel M, Karvonen AM ym. Microbia...»76.
- Toksikologisesti arvioituna onkin epätodennäköistä, että mikrobitoksiinit kosteusvauriorakennuksissa aiheuttaisivat syöpävaaraa «Mikrobitoksiinit»1.
Reumasairaudet
- Kosteusvaurioiden ja reumasairauksien välistä yhteyttä on selvitetty lähinnä suomalaisissa tapausselostuksissa yksittäisistä rakennuksista «Myllykangas-Luosujärvi R, Seuri M, Husman T ym. A ...»78 ja «Luosujärvi RA, Husman TM, Seuri M ym. Joint sympto...»79.
- WHO:n mukaan toksikologisia tutkimuksia autoimmuunivasteista ei ole julkaistu «WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness an...»8.
- Nivelreuman mahdollisia riskitekijöitä on lukuisia, mutta näyttö eri riskitekijöiden yhteydestä nivelreumaan on heikkoa, lukuun ottamatta perintötekijöitä ja tupakointia «Scott DL, Wolfe F, Huizinga TW. Rheumatoid arthrit...»80. Mekanismeista, joilla rakennusten kosteus- ja homevauriot voisivat vaikuttaa reumasairauksien kehittymiseen, ei ole näyttöä.
Ympäristöherkkyys
- Ympäristöherkkyyteen (idiopathic environmental intolerance, IEI) luetaan tilat, joissa potilaat saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita, eivätkä tunnetut biolääketieteelliset mekanismit selitä oireita. Tyypillisesti oireita on useista elinjärjestelmistä.
- Oirekuva voi liittyä periaatteessa mihin tahansa ympäristötekijään. Yleisiä oireiden aiheuttajia ovat hajut, kemikaalit ja sähkömagneettiset kentät, ja niitä on nimitetty aiheuttajan mukaan omiksi herkkyyksikseen (hajuherkkyys, monikemikaaliherkkyys, sähköherkkyys). Yhdellä potilaalla on tyypillisesti useantyyppisiä herkkyyksiä «Palmquist E, Claeson AS, Neely G ym. Overlap in pr...»81.
- Ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että kosteus- ja homevaurioille altistuminen johtaisi ympäristöherkkyyden kehittymiseen «Staudenmayer H, Binkley KE, Leznoff A ym. Idiopath...»82, «Das-Munshi J, Rubin GJ, Wessely S. Multiple chemic...»83, «Rubin GJ, Hillert L, Nieto-Hernandez R ym. Do peop...»84, «Hetherington L, Battershill J. Review of evidence ...»85, «Dantoft TM, Andersson L, Nordin S ym. Chemical int...»86.
- Käytettävissä ei ole laboratorio- tai muita mittauksia, joilla potilaat voitaisiin tunnistaa.
- Ympäristöherkkyydestä onkin useita, osin ristiriitaisia määritelmiä. Nykymääritelmät pohjautuvat vuoden 1996 konsensuskokouksen «IPCS. International programme on chemical safety/W...»87 määritelmään ympäristöherkkyydestä.
- Lievä haju- tai tuoksuherkkyys on tavallista, joten ympäristöherkkyyden kriteereihin on lisätty, että mukana tulee olla merkittäviä elämäntapa- tai toiminnallisia haittoja ja keskushermosto-oireita «Lacour M, Zunder T, Schmidtke K ym. Multiple chemi...»88.
- Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että herkkyydestä ympäristöaltisteille on käytetystä ympäristöherkkyyden määritelmästä riippuvasti merkittävää haittaa alle prosentille väestöstä «Kreutzer R, Neutra RR, Lashuay N. Prevalence of pe...»89, «Berg ND, Linneberg A, Dirksen A ym. Prevalence of ...»90, «Caress SM, Steinemann AC. A review of a two-phase ...»91, «Caress SM, Steinemann AC. A national population st...»92. Naisilla tila on yleisempi.
- Reagoivuus leviää usein muihinkin ympäristötekijöihin (hajut, ruoat, äänet, sähkö) «Palmquist E, Claeson AS, Neely G ym. Overlap in pr...»81, «Winder C. Mechanisms of multiple chemical sensitiv...»93.
- Kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD) tilaa ei ole luokiteltu sairaudeksi. Vuonna 2015 suomalaiseen ICD-10-luokitukseen on tilalle lisätty alaluokka R68.81 Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille.
- Lisätietoa ympäristöherkkyydestä, ks. «Ympäristöherkkyys»2.
Oireileva potilas vastaanotolla: kosteusvaurio rakennuksessa?
- Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten
mukaisesti, voidaanpa oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio
tai ei. Diagnostiikka ja hoito toteutetaan yleensä perusterveydenhuollossa.
- Työsuhteessa olevan työntekijän kokonaisvaltainen terveydentilan selvittely tehdään työterveyshuollossa.
- Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää hengitystieoireisiin tai sairauksiin. Ammattiastmatutkimuksissa voidaan käyttää PEF-työpaikkaseurantaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti (ks. kohta Ammattitautitutkimukset).
- Jos epäillään, että oireiden taustalla ovat rakennuksen kosteusvauriot ja jos oireet
sopivat tietoon kosteusvaurioin terveysvaikutuksista, tulee suosittaa, että kyseisessä
rakennuksessa tehdään asianmukaiset tutkimukset (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3).
- Rakennuksen kosteus- ja homevaurio voidaan todentaa vain rakennusteknisin tutkimuksin.
Rakennus | Yhteydenotto ongelmatilanteissa | Sisäilman terveellisyydestä vastaa | Terveydenhuolto | Valvova terveysviranomainen |
---|---|---|---|---|
Koulu, päiväkoti, laitos tms. | ||||
|
Esimies | Työnantaja | Työterveyshuolto | Työsuojeluviranomainen |
|
Rehtori, päiväkodin johtaja jne. |
Rakennuksen omistaja, esimerkiksi kunta |
Perusterveydenhuolto | Terveydensuojeluviranomainen (esim. kunnan terveystarkastaja) |
Omistus- tai vuokra-asunnot | Asunnon omistaja, asunto-osakeyhtiön hallitus, isännöitsijä |
Rakennuksen omistaja, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö | Perusterveydenhuolto | Terveydensuojeluviranomainen (esim. kunnan terveystarkastaja) |
Potilaan kohtaaminen
- Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa potilaiden
kohtaamisessa (lisätietoa aiheesta, ks. «Kosteus- ja homevaurioista kärsivän potilaan kohtaaminen»3). Onnistuneen toiminnan kulmakivet ovat seuraavat:
- Perehdy huolellisesti tutkittuun, ammattialalla hyväksyttyyn tietoon.
- Kuuntele potilasta ja paneudu huolellisesti hänen esittämiinsä asioihin. Suhtaudu niihin vakavasti mutta pitäydy johtopäätöksissä objektiivisiin potilasta tai rakennuskohdetta koskeviin havaintoihin ja tutkimustuloksiin.
- Panosta hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa välttämällä sanallisen ja sanattoman viestinnän mahdollista ristiriitaa ja ota huomioon, että monet potilaat hankkivat tietoverkoista yksityiskohtaistakin asiaan liittyvää tietoa.
- Vahvista potilaan luottamusta toimintaasi toimimalla avoimesti ja välttämällä tuntemattomien tekijöiden liioittelua ja todellisten ongelmien vähättelyä.
- Muista, että onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijan yhteistyötä, jossa osuutesi ovat erityisesti potilaan diagnostiikka, hoito ja kuntoutus.
Potilaan haastattelu
- Anamneesilla pyritään tunnistamaan epäily mahdollisesta oireiden taustalla olevasta sairaudesta, kuten astmasta, jotta sairaus voidaan asianmukaisesti diagnosoida ja hoitaa. Samoin pyritään tunnistamaan sairautta tai oiretta pahentavat tekijät.
- Rakennuksen kosteus- ja homevauriota ei tule koskaan todeta pelkästään anamnestisesti
tai oireilun perusteella.
- Potilaalta kysytään hänen omia havaintojaan kosteus- tai homevaurioista hänen koti- tai työympäristössään. Samalla selvitetään oireilun ajallista yhteyttä rakennuksessa oleskeluun.
- Potilaalta kysytään myös muista sisäilmaan liittyvistä ja muista hänen oireitaan pahentavista tekijöistä.
- Jos rakennuksessa epäillään kosteusvaurioita, siellä tulee tehdä asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3). Potilaskertomukseen kirjataan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015) johtopäätös rakennusympäristön tutkimustuloksista ja niiden lähde, jos vastaanotolla on niitä käytettävissä.
Potilaan tutkiminen
- Lääkäri huomioi ja kirjaa potilaan oireet ja objektiiviset löydökset. Jos potilas kertoo iho-, silmä- tai hengitystieoireista, häneltä tarkistetaan iho, silmien sidekalvot, ylähengitystiet ja keuhkojen auskultaatiolöydös.
- Tarkentavat tutkimukset perustuvat potilaan ilmoittamiin oireisiin ja tutkittaessa
havaittuihin löydöksiin. Hengitystieoireiden yhteydessä arvioidaan tarvetta mahdollisen
infektion todentamiseen ja hoitoon tai esimerkiksi astmatutkimusten tarpeeseen. Ks.
Käypä hoito -suositukset
- Astma «Astma»3, «Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen...»94
- Alahengitystieinfektiot (aikuiset) «Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume»4, «Alahengitystieinfektiot (aikuiset) (online). Käypä...»95
- Alahengitystieinfektiot (lapset) «Alahengitystieinfektiot (lapset)»5, «Alahengitystieinfektiot (lapset) (online). Käypä h...»96
- Sivuontelotulehdus «Sivuontelotulehdus»6, «Sivuontelotulehdus (online). Käypä hoito -suositus...»97.
- PEF-työpaikkaseurantaa käytetään todetun astman ja työn välisen yhteyden osoittamiseen (ks. kohta Ammattitautitutkimukset). Astmadiagnoosin tulee perustua muihin tutkimuksiin. Ks. Käypä hoito -suositus Astma «Astma»3, «Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen...»94.
- Allergisen alveoliitin aiheutuminen rakennuksen kosteus- ja homevauriosta on Suomessa epätodennäköistä, mutta jo lääkärin epäily sairaudesta on etiologiasta riippumatta peruste lähettää potilas tarkempiin jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, jossa spesifiset potilastutkimukset harkitaan tapauskohtaisesti.
- Kosteus- tai homevaurioiden yhteys yleisoireisiin on epäselvä. Mahdollisia potilaan kertomia yleisoireita arvioidaan aina tavanomaisin lääketieteellisin perustein.
Laboratoriodiagnostiikan käyttö
- Käytössä ei ole sellaisia laboratoriotutkimuksia, joilla kosteus- tai homevaurio voidaan yhdistää potilaan kokemiin oireisiin tai sairauksiin.
IgE-vasta-aineiden käyttö
- IgE-välitteinen herkistyminen homeille ei yleensä liity kosteusvaurioaltistumiseen
«Taskinen T, Meklin T, Nousiainen M ym. Moisture an...»98, «Taskinen T, Hyvärinen A, Meklin T ym. Asthma and r...»99, «Immonen J, Meklin T, Taskinen T ym. Skin-prick tes...»100, minkä vuoksi spesifisiä homeiden IgE-vasta-aineita ei suositella seulottavaksi perusterveydenhuollossa.
Niitä voidaan kuitenkin erikoissairaanhoidossa käyttää epätavallisten ja voimakkaiden
oireiden yhteydessä, jos epäillään välitöntä allergiaa tyypillisesti kosteusvaurioissa
esiintyville mikrobeille.
- Suurin osa homemikrobeille herkistyneistä on laajemmin atooppisia eli herkistyneitä myös yleisimmille ilman allergeeneille «Suurin osa homemikrobeille herkistyneistä on laajemmin atooppisia eli herkistyneitä myös yleisimmille ilman allergeeneille.»A.
- Homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, ja sen kliininen merkitys on tunnetumpi vaikeaa astmaa sairastavilla «Homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, ja sen kliininen merkitys on tunnetumpi vaikeaa astmaa sairastavilla.»B.
- Hengitysteiden osalta oireilevien potilaiden tutkimisessa on usein tarpeellista selvittää,
onko heillä atooppinen allergiataipumus. Yleensä siihen riittää yleisten allergeenien
testaaminen.
- Siitepöly-, eläin- ja homeherkistyminen joko ihopistokokein tai IgE-vasta-ainemäärityksillä mitattuna ovat itsenäisiä allergiaoireiden riskitekijöitä «Siitepöly-, eläin- ja homeherkistyminen joko ihopistokokein tai IgE-vasta-ainemäärityksillä mitattuna ovat itsenäisiä allergiaoireiden riskitekijöitä.»B.
IgG-vasta-aineiden käyttö
- IgG-vasta-ainemäärityksiä ei suositella käytettäväksi kosteusvaurioihin liitettyjen
oireiden selvittelyssä.
- IgG-vasta-ainemäärityksistä ei ole hyötyä astmadiagnostiikassa eikä ilmeisesti myöskään altistumisen arviossa «IgG-vasta-ainemäärityksistä ei ole hyötyä astmadiagnostiikassa eikä ilmeisesti myöskään altistumisen arviossa.»B.
Ammattitautitutkimukset
- Sairaus korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, kun jokin työssä oleva tekijä on sairauden pääasiallinen aiheuttaja (työtapaturma- ja ammattitautilaki «Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015. http:/...»101, Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459»10).
- Koska syy-yhteydestä minkään sairauden ja kosteusvaurioiden välillä ei ole tieteellistä
näyttöä, ammattitautina korvattavuus tulee kyseeseen vain harvoin.
- Kosteusvauriomikrobien aiheuttama ammattiastman diagnoosi perustuu suositukseen, jonka sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) johtama työryhmä esitti alkuvuodesta 2009. Työryhmään kuuluivat edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, tapaturmavakuutusjärjestelmästä, työmarkkinajärjestöistä, Työterveyslaitoksesta ja Iho- ja allergiasairaalasta.
- Sisäilman epäpuhtauksien pahentamaa astmaa ja kosteusvaurioiden aiheuttamaa astmaa ei lääketieteellisin tutkimuskeinoin pystytä erottelemaan.
- Ammattiastmaa tavallisempaa on, että sisäilman epäpuhtaudet pahentavat astman oireita. Tällainen astma ei kuulu ammattitautikorvausten piiriin. Astman korvaaminen ammattitautina perustuu sovittuihin kriteereihin. Lisätietoa aiheesta, ks. «Ammattiastman diagnostiset kriteerit»4.
- Potilas lähetetään jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, jos hänen astmaoireensa
pahenevat työjaksolla, jolla hän työskentelee rakennuksessa, jossa on todettu merkittäviä
kosteus- ja homevaurioita (tai jos oireet helpottavat vapaalla).
- Jatkotutkimuksia ehdotetaan työnantajan tapaturmavakuutuksen korvattavaksi E-lääkärinlausunnolla.
- PEF-työpaikkaseuranta (toteutusohjeet «http://www.ttl.fi/PEF»11) kannattaa toteuttaa heti, kun herää epäily astman työperäisyydestä.
- Ammattiastmaan sopivan PEF-työpaikkaseurannan lisäksi kriteereihin kuuluvat merkittävän altistumisen osoittaminen, ammattiastmalle tyypillinen taudinkuva ja muiden samanlaisia oireita aiheuttavien sairauksien sulkeminen pois.
- Tyypillistenkin astmaan viittaavien oireiden taustalla voi olla myös toisenlainen tunnistettava mekanismi, kuten toiminnallinen äänihuulisalpaus «Kenn K, Balkissoon R. Vocal cord dysfunction: what...»102. Toiminnallista äänihuulisalpausta on kuvattu kosteus- ja homevaurioaltistuksen yhteydessä «Cummings KJ, Fink JN, Vasudev M ym. Vocal cord dys...»103, ja sitä esiintyy myös suomalaisilla potilailla, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa sitä ei toistaiseksi ole huomioitu.
- Astman toteamisen kannalta on ongelmallista, että toiminnallinen äänihuulisalpaus aiheuttaa vääriä positiivisia löydöksiä PEF-tutkimuksissa, erityisesti PEF-työpaikkaseurannassa.
- Muiden sisäilman haittatekijöiden, kuten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) suurentuneiden pitoisuuksien, ei tiedetä olevan yhteydessä astman syntyyn «Scientific Committee on Health and Environmental R...»104 (Internet «https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_scher/docs/scher_o_055.pdf»12), joten ammattitautitutkimukset eivät niiden osalta ole tarpeen.
- Yksittäisissä tapauksissa allergisia alveoliitteja on korvattu ammattitautina, vaikka tieteellinen tutkimusnäyttö allergisen alveoliitin ja kosteus- ja homevaurioiden väliltä puuttuu (ks. taulukko «Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin; työryhmän arvio...»1).
Rakennuksen kosteusvaurion yhdistäminen potilaan oireeseen tai sairauteen
- Lääkärin on vaikea ottaa kantaa rakennuksen sisäilman rooliin yksittäisen potilaan sairaudessa tai oireessa, koska spesifisiä altistumisen ja oireilun syy-yhteyden osoittavia potilastutkimuksia ei ole käytettävissä. Tarkka kannanotto yksittäisen potilaan oireilun osalta on kuitenkin tarpeen vain harvoin, lähinnä lausuntoja kirjoitettaessa. Yksittäisen potilaan osalta arvio jää aina epävarmaksi.
- Kosteusvaurioiden lisäksi myös monet muut sisäilmatekijät ja sisäilman epäpuhtaudet (esim. puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit) sekä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa oireiluun, ja muita sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä esiintyy usein samanaikaisesti kosteusvauriorakennuksissa.
- Vaikka tarkkaa kannanottoa potilaan oireen tai sairauden yhteydestä ei tarvittaisi, hänelle tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtaisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3), jos rakennuksessa epäillään kosteusvaurioita. Korjaamalla merkittävä rakennuksen kosteusvaurio voidaan todennäköisesti vähentää hengitystieoireilua.
- Rakennuksen kosteusvaurion arviointia ryhmätasolla käsitellään kappaleessa Terveydellisen merkityksen arvio ryhmätasolla.
Lausunnot
- Lausunnoissa on syytä noudattaa huolellista harkintaa. Niitä voidaan käyttää oikeudessa esimerkiksi asuntokauppoihin liittyvissä riitatapauksissa, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia vaikuttimia.
- Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa
ilman, että käytettävissä on rakennuksen sisäilman epäpuhtauksia ja rakennusteknistä
tilannetta koskeva kirjallinen kooste, jonka on laatinut jokin luotettava taho, kuten
terveydensuojeluviranomainen eli yleensä kunnan terveystarkastaja tai rakennuksen
kunnon ja sisäilman laadun tutkinut pätevä asiantuntija (esim. rakennusterveysasiantuntija,
STM:n asetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3).
- Rakennusta koskevia tutkimustuloksia ei tule tulkita, ellei siihen ole asiantuntemusta.
Tarvittaessa tukea rakennusteknisten tulosten tulkintaan saa terveydensuojeluviranomaiselta.
- Keskinäisessä tiedonsiirrossa on syytä ottaa huomioon salassapitosäädökset ja varmistaa potilaan suostumus hänen terveystietojensa käytöstä viranomaisten kesken.
- Jos rakennuksen olosuhteiden terveellisyydestä ei ole käytettävissä tietoja tai niitä ei osata tulkita, lausunnossa voi todeta, ettei asiaan voi käytettävien tietojen perusteella ottaa kantaa.
- Rakennusta koskevia tutkimustuloksia ei tule tulkita, ellei siihen ole asiantuntemusta.
Tarvittaessa tukea rakennusteknisten tulosten tulkintaan saa terveydensuojeluviranomaiselta.
- Kannanottoon liittyvät merkittävät epävarmuudet tulee huomioida lausuntoa kirjoitettaessa. Rakennusteknisen tiedon lähde tulee kirjata lausuntoon.
- Rakennuksen merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan yhdistää ryhmätasolla edes kohtalaisen varmasti ainoastaan hengitystieoireisiin ja astmaan, joiden yhteydestä näyttö on vahvinta (taulukko «Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin; työryhmän arvio...»1). Yksittäisen potilaan kohdalla tämäkin on vain harvoin mahdollista.
- Jos rakennuksessa ei ole asianmukaisin rakennusteknisin tutkimuksin todennettua merkittävää kosteus- ja homevauriota, ei ole perusteita lausua, että potilaan oireilu liittyisi rakennuksen kosteus- ja homevaurioon.
Liittyykö hengitystieoireilu tai astma kosteusvaurioon?
- Rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä hengitystieoireisiin ja astmaan on epidemiologisten
tutkimusten perusteella paras näyttö.
- Astma on monitekijäinen sairaus, ja kosteusvauriot ovat vain yksi astman kehittymisen riskitekijä. Esimerkkejä muutamista tunnetuista astman riskitekijöistä kuvataan taulukossa «Astman tunnettuja riskitekijöitä...»2.
- Mekanismi, jolla rakennuksen kosteusvauriot mahdollisesti aiheuttavat hengitystie- tai astmaoireita, on epäselvä.
- Jotta astman kehittymisen riski kosteusvauriorakennuksessa suurenisi merkittävästi, merkittävän altistumisen tulee olla todennäköisesti pitkäaikaista.
- Arvio perustuu ensisijaisesti rakennuksen tutkimustietoihin, anamnestiseen tietoon potilaan oireilusta ja mahdollisiin objektiivisiin löydöksiin.
- Korjaustoimien aloittamista suositellaan, jos rakennuksessa on viranomaisen tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3) toteama kosteus- ja homevaurio, koska kosteusvaurio on hengitystieoireilun ja astman riskitekijä ja sen korjaaminen vähentää hengitystieoireita. Ks. kohta Kosteus- ja homevaurioon liittyvän oireen tai sairauden hoito.
- Jos rakennuksessa ei ole todettu merkittävää kosteus- ja homevauriota, tulee kiinnittää erityistä huomiota muihin mahdollisiin oireilun riskitekijöihin.
Kosteus- ja homevaurioon liittyvän oireen tai sairauden hoito
Sairauksien ja oireiden hoito
- Havaitut oireet ja todetut sairaudet hoidetaan tavanomaisten hoitosuositusten mukaisesti etiologiasta riippumatta.
- Sisäilmaongelmat aiheuttavat hengitystieoireita, jotka pääosin ovat ohimeneviä ja vaarattomia. Potilas voi kuitenkin kokea ne terveyttään vaarantaviksi ja tulevaisuuttaan uhkaaviksi. Lääkärin tehtävä on tällöin selittää oireilun luonne selkeästi, antaa näyttöön perustuvaa tietoa sisäilmaongelmien terveyshaitoista, tukea mahdollisuuksien mukaan sisäilmaongelmien selvittämistä ja antaa neuvoja oireiden hoitoon.
Korjaustoimien vaikutus oireiluun
- Kosteusvauriot kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulee pyrkiä korjaamaan, koska
siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennusten kuntoa.
- Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita «Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita.»B.
- Asunnon kosteusvaurion korjaaminen saattaa vähentää astmaa sairastavien lasten hengitystieoireita «Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita.»B.
- Asunnon kosteusvaurion korjaaminen saattaa vähentää ylä- ja alahengitystieinfektioita aikuisilla «Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita.»B.
- Työpaikan kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää työntekijöiden hengitystieoireita «Työpaikan kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää työntekijöiden hengitystieoireita.»C.
- Koulun kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää oppilaiden hengitystieoireita «Koulun kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää oppilaiden hengitystieoireita.»C.
Potilaan hoidon porrastaminen
- Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan diagnostiikka ja hoito voidaan oireilun etiologiasta riippumatta toteuttaa yleensä perusterveydenhuollossa.
- Erikoissairaanhoitoon lähettämistä voidaan harkita seuraavissa tapauksissa:
- Halutaan varmistaa diagnoosi (esim. astma).
- Hoitovaste on riittämätön (esim. astma).
- Työkykyisyysselvittelyssä voidaan tarvittaessa konsultoida erikoissairaanhoitoa. Työsuhteessa olevan työntekijän kokonaisvaltainen terveydentilan selvittely tapahtuu yleensä työterveyshuollossa ja työttömän työnhakijan muualla perusterveydenhuollossa. Työterveyslääkäri tekee selvittelyn, jos epäillään työolojen aiheuttamaa oireilua tai sairautta, mutta erikoissairaanhoitoa tai työlääketieteen poliklinikkaa voi konsultoida esimerkiksi ammattitautiepäilyssä.
Työkyvyn arviointi
- Lääkärin tehtävä on hoidon ohella arvioida ja tukea potilaan mahdollisuuksia jatkaa työssä.
- Jos vaikuttaa siltä, että työolot ovat työssä jatkamisen tai työhön paluun este, potilas
kannattaa ohjata työterveyslääkärille.
- Työterveyslääkärillä on parhaat edellytykset arvioida, onko työpaikan sisäilmassa oireilua selittäviä tekijöitä. Työterveyshuolto voi ottaa huomioon myös muut ongelmaan liittyvät tekijät.
- Työterveyshuolto voi edistää sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä työpaikalla.
- Työterveyslääkäri voi tarvittaessa selvittää mahdollisuudet työjärjestelyihin, kuten toisessa työpisteessä työskentelyyn tai etätyön tekemiseen.
- Jos työpaikan sisäympäristöstä ei löydetä oireilun aiheuttajaa, päähuomio tulee kohdistaa henkilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.
- Sisäilmaoireiden kanssa samanaikaisesti esiintyvät muut sairaudet diagnosoidaan ja hoidetaan hyvän lääketieteellisen käytännön mukaisesti.
- Sairausloman tarve arvioidaan sairauden ja siihen liittyvän työkyvyttömyyden perusteella voimassa olevan lainsäädännön ja sopimusten pohjalta.
- Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, etteivät työolot aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle (Työturvallisuuslaki «Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738). http://www.fi...»106, Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738»13).
Viranomaisyhteistyö kosteus- ja homevauriotilanteissa
- Viranomaisten toiminta kosteus- ja homevauriotilanteissa perustuu lainsäädäntöön ja sen perusteella annettuihin määräyksiin ja ohjeisiin. Lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia ohjeita viranomaisten käytännön yhteistyöstä ja sen muodoista. Ne on siten sovittava ja ratkaistava paikallisten olosuhteiden pohjalta.
- Elin- ja toimintaympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ohjataan ja valvotaan
kosteus- ja homevaurioihin liittyvien mahdollisten vaikutusten osalta erityisesti
- terveydensuojelulain (763/1994) «Terveydensuojelulaki (19.8.1994/763). http://www.f...»107 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763»14)
- terveydenhuoltolain (1326/2010) «Terveydenhuoltolaki (1326/2010). http://www.finlex...»108 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326»15)
- työturvallisuuslain (738/2002) «Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738). http://www.fi...»106 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738»13)
- ympäristönsuojelulain (527/2014) «Ympäristönsuojelulaki (527/2014). http://www.finle...»109 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527»16) ja
- työterveyshuoltolain (1383/2001) «Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383). http://www...»110 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383»17)
- asumisterveysasetuksen (545/2015) «Asumisterveysasetus (545/2015). https://www.edilex...»1 (Internet «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3) perusteella.
- Terveydensuojelulainsäädäntö antaa vahvan tuen asuntojen ja muiden oleskelutilojen,
kuten koulujen, terveellisen sisäilman edellytysten varmistamiselle.
- Rakennuksen omistaja on vastuussa sisäilma terveydellisyydestä (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3).
- Ympäristöterveydenhuolto eli yleensä terveystarkastaja arvioi terveydensuojelulain (763/1994) «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763»14 mukaista terveyshaittaa eli sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää elinympäristön terveellisyyttä.
- Asumisterveysasetuksessa (545/2015) «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3 määritellään näille tekijöille rajat siitä, milloin rakennuksen omistajan pitää ryhtyä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja haitan poistamiseksi.
- Työpaikkarakennusten kosteusvauriot kuuluvat työturvallisuuslain piiriin. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta työssä (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3). Sen mukaan työterveyshuolto tulee järjestää työstä ja työoloista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.
- Tietyissä rakennuksissa (koulut, päiväkodit ja sairaalat/hoitolaitokset) noudatetaan sekä terveydensuojelu- että työturvallisuuslakien määräyksiä, koska tilojen käyttäjinä ovat niin asiakkaat kuin työntekijätkin (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3).
- Mainitut säädökset luovat perusteet myös kuntatason yhteistyön toteuttamiselle mutteivät määrittele sitovasti yhteistyön muotoja. Hallintolaissa «Hallintolaki (434/2003). http://www.finlex.fi/fi/l...»111, (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434»18) on annettu yleisempiä suuntaviivoja viranomaisten yhteistoiminnalle. Kuntatasolla onkin tärkeää, että eri viranomaiset ja asiantuntijat sopivat aktiivisesti käytännön yhteistyön muodoista. Terveydenhuollossa on tässä yhteydessä tärkeää ottaa huomioon myös potilaiden tietosuojaa koskevat säädökset. Hyvä asiantuntijoiden ja viranomaisten yhteistyö kattaa myös suunnitelmallisen riskikommunikaation, jossa asiantuntijat ja maallikot keskustelevat yhdessä haitan aiheuttajista ja niihin liittyvistä riskeistä.
- Toimiva kuntatason yhteistyömalli on sisäilmatyöryhmä, joka moniammatillisesti toimimalla
tukee kunnallisten kiinteistöjen haltijaa tämän velvoitteena olevassa terveellisen
sisäilman varmistamisessa (ks. kuva «Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi työpaikalla»1).
- Kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa sisäilmaongelmia ovat selvittelemässä sekä työ- että ympäristöterveydenhuollon edustajat. Yhteistyö on tärkeää paitsi oikea-aikaisen päätöksenteon myös riskiviestinnän kannalta.
- Sisäilmatyöryhmässä todetun kosteusvaurion terveydellistä merkitystä ryhmätasolla arvioi usein työterveyslääkäri, mutta tapauksittain sitä voi arvioida myös kouluterveydenhuollon tai perusterveydenhuollon lääkäri. Sisäilmatyöryhmän rakenne ja hyvät toimintamallit on kuvattu tarkemmin työterveyslaitoksen oppaissa «Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S ym. Kosteus- ...»3, «Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hy...»4 ja lisätietoartikkelissa «Sisäilmaryhmä»5.
- Keskeinen terveellisen sisäilman lähtökohta on asianmukainen, määräyksiä noudattava
rakentaminen. Kuntatason rakentamista koskevia lainsäädäntötason määräyksiä sisältyy
erityisesti
- maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) «Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132). http:/...»112 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132»19)
- maankäyttö-rakennusasetukseen (895/1999) «Maankäyttö-rakennusasetus (10.9.1999/895). http://...»113 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895»20)
- Suomen rakentamismääräyskokoelmaan «Suomen rakentamismääräyskokoelma. Edilex. https://...»114 (Internet «https://www.edilex.fi/rakentamismaaraykset»21).
- Rakennusvalvonnan ja yleisemmin teknisen toimen kytkeminen kuntatason yhteistyöhön on erityisesti erilaisten kunnallisten kiinteistöjen sisäilma-asioissa tärkeää, koska useimmissa kunnissa teknisen toimen hallinnoima tilakeskus edustaa vastuullista kiinteistöjen omistajaa.
- Kunnallisen tason viranomaistoimintaa valvovat valtion viranomaiset. Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja valvoo terveydensuojelua viraston alueella ja suorittaa valvontaa myös itse. Terveydensuojelun valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Työsuojeluviranomaiset, käytännössä AVIen työsuojeluvastuualueet, valvovat työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevien säädösten noudattamista työpaikoilla.
- Käytännön viranomaisyhteistyötä kuvataan tarkemmin lisätietoartikkelissa «Käytännön viranomaisyhteistyö»6.
Lääkärin rooli viranomaisyhteistyössä
- Asuntojen tai rakennusten käyttökiellot tai toimenpidevaatimukset ovat työsuojelun
tai terveydensuojelun viranomaistoimia.
- Viranomaistoimet perustuvat ensisijaisesti rakennuksen kuntoon ja altistumisoloihin.
- Lääkärin keskeinen tehtävä viranomaisyhteistyössä on antaa tukea silloin, kun tarvitaan
arviota kosteusvaurioiden terveydellistä merkitystä ryhmätasolla käyttäjien kannalta,
esimerkiksi kouluissa.
- Terveydellisen merkityksen arvio on yksi osa kokonaisuutta, kun arvioidaan rakennuksessa suoritettavien jatkotoimien, kuten korjausten, kiireellisyyttä tai valmistellaan viranomaistoimia.
Terveydellisen merkityksen arvio ryhmätasolla
- Rakennuksen kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen arvio perustuu lähinnä hengitystieoireiden ja astman riskin tarkasteluun.
- Kun lääkäri arvioi rakennuksen sisäilmaongelmien terveydellistä merkitystä, hänen tulee saada luotettava tieto rakennuksen kunnosta ja sisäilman laadusta terveydensuojeluviranomaiselta eli yleensä terveystarkastajalta tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineelta pätevältä asiantuntijalta (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3).
- Käyttäjien kokemaan oireilua voidaan selvittää vakioiduilla oirekyselyillä, kunhan
käyttäjiä on riittävästi (TTL-kysely työntekijöille «https://www.ttl.fi/palvelu/sisailmastokysely/»22, THL-kysely oppilaille «https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/oppilaiden-sisailmakysely»23).
- Pelkän kyselyn tulosten perusteella ei kuitenkaan tule asettaa tilojen käyttöä koskevia rajoituksia, vaan haitan aiheuttaja pitää selvittää.
- Kyselyjen tuloksiin vaikuttavat monet harhaa aiheuttavat tekijät, joten niiden tuloksia tulee tulkita ja käyttää harkitusti.
- Tietoa rakennuksen käyttäjien oireilusta voidaan käyttää myös korjaustoimien vaikuttavuuden seurannassa.
- Terveydellisen merkityksen arviota tehdessään lääkärin tulee huomioida myös yksilölliset
tekijät.
- Astmaa sairastavat saavat helpommin oireita kosteusvauriorakennuksissa.
- Tilannetta arvioidessaan ja siitä lausuntoja antaessaan lääkärin tulee altistumisolotietojen ohella huomioida myös koetut terveyshaitat, pelot ja huolestuneisuus, koska ne vaikuttavat ongelmien ratkaisuun.
Mikä on merkittävä kosteus- ja homevaurio?
- Terveydellisen merkityksen arvioinnin kannalta lähtökohtana on kosteusvaurion rakennustekninen tutkimus, jossa tutkitaan, esiintyykö merkittävää kosteus- ja homevauriota.
- Merkittävä kosteus- ja homevaurio on vähäistä laajempi rakenteellinen vika, jonka
seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista
vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologiselle (mm. mikrobiperäisille)
epäpuhtauksille on todennäköistä, minkä perusteella korjaustarve voidaan arvioida
kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi «Reijula K, Ahonen G, Alenius H, Holopainen R, Lapp...»7.
- Määritelmä ei kuitenkaan ole terveysperusteinen, vaan se perustuu rakennusteknisiin lähtökohtiin. Merkittävän kosteusvaurion olemassaolo ei suoraan tarkoita, että siitä seuraisi yksilölle terveysvaikutuksia.
- Työpaikoilla altistuminen kosteusvaurioista peräisin oleville epäpuhtauksille arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: 1) rakenteiden mikrobivaurioiden laajuus «Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmä...»115 (Internet «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2812-1»24), «Lappalainen S, Reijula K, Tähtinen K ym. Ohje työp...»2, «Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S ym. Kosteus- ...»3, 2) ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot ja 3) ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun.
- Työterveyshuollon ohjeet on tarkoitettu «Lappalainen S, Reijula K, Tähtinen K ym. Ohje työp...»2, «Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S ym. Kosteus- ...»3 kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen arvioon ryhmätasolla. Ne kuitenkin auttavat kosteusvaurion vakavuuden arvioinnissa myös yksittäisen potilaan osalta.
- Ohjeet tukeutuvat vahvasti mikrobivaurioiden toteamiseen, vaikka näyttö mikrobikasvun yhteydestä sairastuvuuteen on ristiriitaista. Mikrobikasvu rakenteissa toimiikin ensisijaisesti indikaattorina olemassa olevasta kosteusvauriosta.
- Kosteus- ja homevauriorakennusten mikrobiologisten löydösten tulkinta kuvataan tarkemmin lisätietoartikkelissa «Kosteus- ja homevaurioiden mikrobiologiset löydökset»7.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas -suosituksen historiatiedot «Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8
Puheenjohtaja:
Jussi Karjalainen, LT, dosentti; TAYS Allergiakeskus
Jäsenet:
Kirsi Karvala, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, työlääketieteen lisäkoulutus, vakuutuslääketieteen erityispätevyys; Työterveyslaitos, sivutoimi: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Paula Kauppi, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS Iho- ja allergiasairaala
Jorma Komulainen, LT, dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Jussi Lampi, LL (väit.), asiantuntijalääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus
Pentti Lampi, LT, lääkintöneuvos, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri; Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, ympäristöterveyskeskus (eläkkeellä)
Mika Mäkelä, LT, professori, vastaava ylilääkäri; HYKS Iho- ja allergiasairaala sekä Helsingin yliopisto
Juha Pekkanen, LKT, professori; Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö
Kari Reijula, LT, professori; Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto, sivutoimi: Työterveyslaitos
Asiantuntijat:
Pirkka Kirjavainen, FT, dosentti; Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, THL, Kuopio
Sanna Lappalainen, FT, Työterveyslaitos
Anne Hyvärinen, FT, dosentti; Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, THL, Kuopio
Kristiina Aalto-Korte, dosentti, iho- ja sukupuolitautien, ihotautien allergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri, ylilääkäri, ammatti-ihotaudit; Työterveyslaitos
Sidonnaisuudet
Jussi Karjalainen: Asiantuntijapalkkio (GlaxoSmithKline, Novartis, Teva), luentopalkkio (Boehringer Ingelheim, GlaxoSmithKline, Mundipharma, Novartis, Orion, Takeda, Teva), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Boehringer Ingelheim, Teva)
Kirsi Karvala: Luentopalkkio (NIVA), osakeomistus (Orion Oy)
Paula Kauppi: Apuraha (Osallistuminen 2 Työterveyslaitoksen vetämään tutkimushankkeeseen: SAIY 2013, Astman liitännäissairaudet ja hoitokustannukset), asiantuntijapalkkio (Työterveyslaitos, TSR), luentopalkkio (Filha, Ratiopharm, Leira-Takeda Pharmaceuticals, GSK, Boehringer-Ingelheim, Teva, EFA, Best Practice), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (GSK, Novartis, Teva)
Jorma Komulainen: Ei sidonnaisuuksia
Jussi Lampi: Ei sidonnaisuuksia
Pentti Lampi: Ei sidonnaisuuksia
Mika Mäkelä: Asiantuntijapalkkio (AstraZeneca, ALK, Teva, GSK), luentopalkkio (Orion, GSK, MSD, Professio, Mediareena)
Juha Pekkanen: Ei sidonnaisuuksia
Kari Reijula: Ei sidonnaisuuksia
Rahoitus
Käypä hoito -toimintaa tehdään pääosin valtionavustuksen turvin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut taloudellisesti tämän hoitosuosituksen laatimista.
Kirjallisuusviite
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»25
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Asumisterveysasetus (545/2015). https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf
- Lappalainen S, Reijula K, Tähtinen K ym. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Työterveyslaitos Helsinki 2016 https://www.julkari.fi/handle/10024/131872
- Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S ym. Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos, Helsinki 2014
- Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2008
- Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekkanen J. Elinympäristönaltisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys 2010;3:12-35; https://www.researchgate.net/profile/Ulla_Haverinen-Shaughnessy/publication/282317618_Elinympariston_altisteiden_terveysvaikutukset_Suomessa/links/563ac0d108ae337ef2985008.pdf?inViewer=0&pdfJsDownload=0&origin=publication_detail
- Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 2013:5;68-74; https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110739/Asikainen%20ym%202013%20YT5-2013%20SETURI%20DALYt.pdf?sequence=4
- Reijula K, Ahonen G, Alenius H, Holopainen R, Lappalainen S, Palomäki E, Reiman M. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 01/2012; https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/trvj_1+2012.pdf
- WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould. Geneva: World Health Organization 2009; http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0017/43325/E92645.pdf
- Tischer C, Chen CM, Heinrich J. Association between domestic mould and mould components, and asthma and allergy in children: a systematic review. Eur Respir J 2011;38:812-24 «PMID: 21540311»PubMed
- Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect 2011;119:748-56 «PMID: 21269928»PubMed
- Karvonen A. Microbial exposure and childhood asthma – Protective and adverse effects. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus 93/2012; https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90833/URN_ISBN_978-952-245-752-3.pdf?sequence=1
- Kanchongkittiphon W, Mendell MJ, Gaffin JM ym. Indoor environmental exposures and exacerbation of asthma: an update to the 2000 review by the Institute of Medicine. Environ Health Perspect 2015;123:6-20 «PMID: 25303775»PubMed
- Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating buildings damaged by dampness and mould for preventing or reducing respiratory tract symptoms, infections and asthma. Cochrane Database Syst Rev 2015;(2):CD007897 «PMID: 25715323»PubMed
- Burr ML, Matthews IP, Arthur RA ym. Effects on patients with asthma of eradicating visible indoor mould: a randomised controlled trial. Thorax 2007;62:767-72 «PMID: 17389753»PubMed
- Kercsmar CM, Dearborn DG, Schluchter M ym. Reduction in asthma morbidity in children as a result of home remediation aimed at moisture sources. Environ Health Perspect 2006;114:1574-80 «PMID: 17035145»PubMed
- Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT ym. Residential dampness and molds and the risk of developing asthma: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7:e47526 «PMID: 23144822»PubMed
- Pekkanen J, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U ym. Moisture damage and childhood asthma: a population-based incident case-control study. Eur Respir J 2007;29:509-15 «PMID: 17107993»PubMed
- Karvonen AM, Hyvärinen A, Korppi M ym. Moisture damage and asthma: a birth cohort study. Pediatrics 2015;135:e598-606 «PMID: 25687143»PubMed
- Norbäck D, Zock JP, Plana E ym. Mould and dampness in dwelling places, and onset of asthma: the population-based cohort ECRHS. Occup Environ Med 2013;70:325-31 «PMID: 23396522»PubMed
- Behbod B, Sordillo JE, Hoffman EB ym. Asthma and allergy development: contrasting influences of yeasts and other fungal exposures. Clin Exp Allergy 2015;45:154-63 «PMID: 25200568»PubMed
- Hedman L, Andersson M, Bjerg A ym. Environmental risk factors related to the incidence of wheeze and asthma in adolescence. Clin Exp Allergy 2015;45:184-91 «PMID: 24773259»PubMed
- Larsson M, Hägerhed-Engman L, Moniruzzaman S ym. Can we trust cross-sectional studies when studying the risk of moisture-related problems indoor for asthma in children? Int J Environ Health Res 2011;21:237-47 «PMID: 21745019»PubMed
- Fisk WJ, Eliseeva EA, Mendell MJ. Association of residential dampness and mold with respiratory tract infections and bronchitis: a meta-analysis. Environ Health 2010;9:72 «PMID: 21078183»PubMed
- Fisk WJ, Lei-Gomez Q, Mendell MJ. Meta-analyses of the associations of respiratory health effects with dampness and mold in homes. Indoor Air 2007;17:284-96 «PMID: 17661925»PubMed
- Jaakkola MS, Quansah R, Hugg TT ym. Association of indoor dampness and molds with rhinitis risk: a systematic review and meta-analysis. J Allergy Clin Immunol 2013;132:1099-1110.e18 «PMID: 24028857»PubMed
- Karvonen AM, Hyvärinen A, Roponen M ym. Confirmed moisture damage at home, respiratory symptoms and atopy in early life: a birth-cohort study. Pediatrics 2009;124:e329-38 «PMID: 19651571»PubMed
- Cho SH, Reponen T, LeMasters G ym. Mold damage in homes and wheezing in infants. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;97:539-45 «PMID: 17069111»PubMed
- Biagini JM, LeMasters GK, Ryan PH ym. Environmental risk factors of rhinitis in early infancy. Pediatr Allergy Immunol 2006;17:278-84 «PMID: 16771781»PubMed
- Cable N, Kelly Y, Bartley M ym. Critical role of smoking and household dampness during childhood for adult phlegm and cough: a research example from a prospective cohort study in Great Britain. BMJ Open 2014;4:e004807 «PMID: 24747796»PubMed
- Karunanayake CP, Rennie DC, Pahwa P ym. Predictors of respiratory symptoms in a rural Canadian population: A longitudinal study of respiratory health. Can Respir J 2011;18:149-53 «PMID: 21766078»PubMed
- Wang J, Li B, Yu W ym. Rhinitis symptoms and asthma among parents of preschool children in relation to the home environment in Chongqing, China. PLoS One 2014;9:e94731 «PMID: 24733290»PubMed
- Wang J, Engvall K, Smedje G ym. Rhinitis, asthma and respiratory infections among adults in relation to the home environment in multi-family buildings in Sweden. PLoS One 2014;9:e105125 «PMID: 25136984»PubMed
- Thomas G, Burton NC, Mueller C ym. Comparison of work-related symptoms and visual contrast sensitivity between employees at a severely water-damaged school and a school without significant water damage. Am J Ind Med 2012;55:844-54 «PMID: 22566108»PubMed
- Sun Y, Zhang Y, Bao L ym. Ventilation and dampness in dorms and their associations with allergy among college students in China: a case-control study. Indoor Air 2011;21:277-83 «PMID: 21204986»PubMed
- Sun Y, Sundell J. Life style and home environment are associated with racial disparities of asthma and allergy in Northeast Texas children. Sci Total Environ 2011;409:4229-34 «PMID: 21802705»PubMed
- Tsai CH, Tung KY, Chen CH ym. Tumour necrosis factor G-308A polymorphism modifies the effect of home dampness on childhood asthma. Occup Environ Med 2011;68:771-6 «PMID: 21307151»PubMed
- Civelek E, Cakir B, Orhan F ym. Risk factors for current wheezing and its phenotypes among elementary school children. Pediatr Pulmonol 2011;46:166-74 «PMID: 21290615»PubMed
- Kasznia-Kocot J, Kowalska M, Górny RL ym. Environmental risk factors for respiratory symptoms and childhood asthma. Ann Agric Environ Med 2010;17:221-9 «PMID: 21186763»PubMed
- Kim JL, Elfman L, Wieslander G ym. Respiratory health among Korean pupils in relation to home, school and outdoor environment. J Korean Med Sci 2011;26:166-73 «PMID: 21286005»PubMed
- Stankovic A, Nikolic M, Arandjelovic M. Effects of indoor air pollution on respiratory symptoms of non-smoking women in Niš, Serbia. Multidiscip Respir Med 2011;6:351-5 «PMID: 22958910»PubMed
- Borràs-Santos A, Jacobs JH, Täubel M ym. Dampness and mould in schools and respiratory symptoms in children: the HITEA study. Occup Environ Med 2013;70:681-7 «PMID: 23775866»PubMed
- Keall MD, Crane J, Baker MG ym. A measure for quantifying the impact of housing quality on respiratory health: a cross-sectional study. Environ Health 2012;11:33 «PMID: 22583775»PubMed
- Hu Y, Liu W, Huang C ym. Home dampness, childhood asthma, hay fever, and airway symptoms in Shanghai, China: associations, dose-response relationships, and lifestyle's influences. Indoor Air 2014;24:450-63 «PMID: 24571077»PubMed
- Weinmayr G, Gehring U, Genuneit J ym. Dampness and moulds in relation to respiratory and allergic symptoms in children: results from Phase Two of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC Phase Two). Clin Exp Allergy 2013;43:762-74 «PMID: 23786283»PubMed
- Norbäck D, Lampa E, Engvall K. Asthma, allergy and eczema among adults in multifamily houses in Stockholm (3-HE study)--associations with building characteristics, home environment and energy use for heating. PLoS One 2014;9:e112960 «PMID: 25479551»PubMed
- Bousquet J, Khaltaev N, Cruz AA ym. Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma (ARIA) 2008 update (in collaboration with the World Health Organization, GA(2)LEN and AllerGen). Allergy 2008;63 Suppl 86:8-160 «PMID: 18331513»PubMed
- Pirhonen I, Nevalainen A, Husman T ym. Home dampness, moulds and their influence on respiratory infections and symptoms in adults in Finland. Eur Respir J 1996;9:2618-22 «PMID: 8980978»PubMed
- Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. Eur Respir J 1999;14:1363-7 «PMID: 10624768»PubMed
- Koskinen O, Husman T, Meklin T, Nevalainen A. Adverse health effects in children associated with moisture and mold observations in houses. Int J Environ Health Res 1999;9:143-56
- Haverinen U, Husman T, Vahteristo M ym. Comparison of two-level and three-level classifications of moisture-damaged dwellings in relation to health effects. Indoor Air 2001;11:192-9 «PMID: 11521504»PubMed
- Dales RE, Burnett R, Zwanenburg H. Adverse health effects among adults exposed to home dampness and molds. Am Rev Respir Dis 1991;143:505-9 «PMID: 2001058»PubMed
- Sahakian N, Park JH, Cox-Ganser J. Respiratory morbidity and medical visits associated with dampness and air-conditioning in offices and homes. Indoor Air 2009;19:58-67 «PMID: 19076249»PubMed
- Wang J, Li B, Yang Q ym. Odors and sensations of humidity and dryness in relation to sick building syndrome and home environment in Chongqing, China. PLoS One 2013;8:e72385 «PMID: 23991107»PubMed
- Sahlberg B, Norbäck D, Wieslander G ym. Onset of mucosal, dermal, and general symptoms in relation to biomarkers and exposures in the dwelling: a cohort study from 1992 to 2002. Indoor Air 2012;22:331-8 «PMID: 22257085»PubMed
- Li CS, Hsu CW, Tai ML. Indoor pollution and sick building syndrome symptoms among workers in day-care centers. Arch Environ Health 1997;52:200-7 «PMID: 9169630»PubMed
- Engvall K, Norrby C, Norbäck D. Sick building syndrome in relation to building dampness in multi-family residential buildings in Stockholm. Int Arch Occup Environ Health 2001;74:270-8 «PMID: 11401019»PubMed
- Engvall K, Norrby C, Norbäck D. Ocular, airway, and dermal symptoms related to building dampness and odors in dwellings. Arch Environ Health 2002;57:304-10 «PMID: 12530596»PubMed
- Waegemaekers M, Van Wageningen N, Brunekreef B ym. Respiratory symptoms in damp homes. A pilot study. Allergy 1989;44:192-8 «PMID: 2712255»PubMed
- Patovirta RL, Husman T, Haverinen U ym. The remediation of mold damaged school--a three-year follow-up study on teachers' health. Cent Eur J Public Health 2004;12:36-42 «PMID: 15068207»PubMed
- Putus T, Tuomainen A, Rautiala S. Chemical and microbial exposures in a school building: adverse health effects in children. Arch Environ Health 2004;59:194-201 «PMID: 16189992»PubMed
- Haverinen-Shaughnessy U, Pekkanen J, Nevalainen A ym. Estimating effects of moisture damage repairs on students' health-a long-term intervention study. J Expo Anal Environ Epidemiol 2004;14 Suppl 1:S58-64 «PMID: 15118746»PubMed
- Meklin T, Potus T, Pekkanen J ym. Effects of moisture-damage repairs on microbial exposure and symptoms in schoolchildren. Indoor Air 2005;15 Suppl 10:40-7 «PMID: 15926943»PubMed
- Norbäck D, Nordström K. Sick building syndrome in relation to air exchange rate, CO(2), room temperature and relative air humidity in university computer classrooms: an experimental study. Int Arch Occup Environ Health 2008;82:21-30 «PMID: 18246367»PubMed
- Sundell J, Levin H, Nazaroff WW ym. Ventilation rates and health: multidisciplinary review of the scientific literature. Indoor Air 2011;21:191-204 «PMID: 21204989»PubMed
- Bernstein JA, Alexis N, Bacchus H ym. The health effects of non-industrial indoor air pollution. J Allergy Clin Immunol 2008;121:585-91 «PMID: 18155285»PubMed
- Björnsson E, Janson C, Norbäck D ym. Symptoms related to the sick building syndrome in a general population sample: associations with atopy, bronchial hyper-responsiveness and anxiety. Int J Tuberc Lung Dis 1998;2:1023-8 «PMID: 9869120»PubMed
- Runeson R, Norbäck D, Klinteberg B ym. The influence of personality, measured by the Karolinska Scales of Personality (KSP), on symptoms among subjects in suspected sick buildings. Indoor Air 2004;14:394-404 «PMID: 15500632»PubMed
- Miyake Y, Ohya Y, Tanaka K ym. Home environment and suspected atopic eczema in Japanese infants: the Osaka Maternal and Child Health Study. Pediatr Allergy Immunol 2007;18:425-32 «PMID: 17617810»PubMed
- Sharpe RA, Thornton CR, Tyrrell J ym. Variable risk of atopic disease due to indoor fungal exposure in NHANES 2005-2006. Clin Exp Allergy 2015;45:1566-78 «PMID: 25845975»PubMed
- Seuri M, Husman K, Kinnunen H ym. An outbreak of respiratory diseases among workers at a water-damaged building--a case report. Indoor Air 2000;10:138-45 «PMID: 10979195»PubMed
- Eerikäinen J, Nynäs P, Uitti J. Työperäinen kosteusvauriomikrobien aiheuttama subakuutti allerginen alveoliitti. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013;129:972-5
- Karvala K. Asthma in damp indoor work environments. Finnish Institute of Occupational Health. People and Work Research Reports 97/2012
- Wang H, Yadav JS. DNA damage, redox changes, and associated stress-inducible signaling events underlying the apoptosis and cytotoxicity in murine alveolar macrophage cell line MH-S by methanol-extracted Stachybotrys chartarum toxins. Toxicol Appl Pharmacol 2006;214:297-308 «PMID: 16476459»PubMed
- Penttinen P, Tampio M, Mäki-Paakkanen J ym. DNA damage and p53 in RAW264.7 cells induced by the spores of co-cultivated Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum. Toxicology 2007;235:92-102 «PMID: 17420079»PubMed
- Markkanen Penttinen P, Pelkonen J, Tapanainen M ym. Co-cultivated damp building related microbes Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum induce immunotoxic and genotoxic responses via oxidative stress. Inhal Toxicol 2009;21:857-67 «PMID: 19459771»PubMed
- Kirjavainen PV, Täubel M, Karvonen AM ym. Microbial secondary metabolites in homes in association with moisture damage and asthma. Indoor Air 2016;26:448-56 «PMID: 25913237»PubMed
- Peitzsch M, Sulyok M, Täubel M ym. Microbial secondary metabolites in school buildings inspected for moisture damage in Finland, The Netherlands and Spain. J Environ Monit 2012;14:2044-53 «PMID: 22714101»PubMed
- Myllykangas-Luosujärvi R, Seuri M, Husman T ym. A cluster of inflammatory rheumatic diseases in a moisture-damaged office. Clin Exp Rheumatol 2002;20:833-6 «PMID: 12508776»PubMed
- Luosujärvi RA, Husman TM, Seuri M ym. Joint symptoms and diseases associated with moisture damage in a health center. Clin Rheumatol 2003;22:381-5 «PMID: 14677010»PubMed
- Scott DL, Wolfe F, Huizinga TW. Rheumatoid arthritis. Lancet 2010;376:1094-108 «PMID: 20870100»PubMed
- Palmquist E, Claeson AS, Neely G ym. Overlap in prevalence between various types of environmental intolerance. Int J Hyg Environ Health 2014;217:427-34 «PMID: 24029726»PubMed
- Staudenmayer H, Binkley KE, Leznoff A ym. Idiopathic environmental intolerance: Part 1: A causation analysis applying Bradford Hill's criteria to the toxicogenic theory. Toxicol Rev 2003;22:235-46 «PMID: 15189046»PubMed
- Das-Munshi J, Rubin GJ, Wessely S. Multiple chemical sensitivities: review. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2007;15:274-80 «PMID: 17620903»PubMed
- Rubin GJ, Hillert L, Nieto-Hernandez R ym. Do people with idiopathic environmental intolerance attributed to electromagnetic fields display physiological effects when exposed to electromagnetic fields? A systematic review of provocation studies. Bioelectromagnetics 2011;32:593-609 «PMID: 21769898»PubMed
- Hetherington L, Battershill J. Review of evidence for a toxicological mechanism of idiopathic environmental intolerance. Hum Exp Toxicol 2013;32:3-17 «PMID: 23060407»PubMed
- Dantoft TM, Andersson L, Nordin S ym. Chemical intolerance. Curr Rheumatol Rev 2015;11:167-84 «PMID: 26088215»PubMed
- IPCS. International programme on chemical safety/World Health Organization. Conclusions and Recommendations of a Workshop on Multiple Chemical sensitivities (MCS): February, 1996, Berlin, Germany. Regul Toxicol Pharmacol 1996;24:188-9
- Lacour M, Zunder T, Schmidtke K ym. Multiple chemical sensitivity syndrome (MCS)--suggestions for an extension of the U.S. MCS-case definition. Int J Hyg Environ Health 2005;208:141-51 «PMID: 15971853»PubMed
- Kreutzer R, Neutra RR, Lashuay N. Prevalence of people reporting sensitivities to chemicals in a population-based survey. Am J Epidemiol 1999;150:1-12 «PMID: 10400546»PubMed
- Berg ND, Linneberg A, Dirksen A ym. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health 2008;81:881-7 «PMID: 18058120»PubMed
- Caress SM, Steinemann AC. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environ Health Perspect 2003;111:1490-7 «PMID: 12948889»PubMed
- Caress SM, Steinemann AC. A national population study of the prevalence of multiple chemical sensitivity. Arch Environ Health 2004;59:300-5 «PMID: 16238164»PubMed
- Winder C. Mechanisms of multiple chemical sensitivity. Toxicol Lett 2002;128:85-97 «PMID: 11869820»PubMed
- Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 24.9.2012. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Alahengitystieinfektiot (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 02.01.2015). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Alahengitystieinfektiot (lapset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 26.06.2015). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Sivuontelotulehdus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 10.06.2013). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Taskinen T, Meklin T, Nousiainen M ym. Moisture and mould problems in schools and respiratory manifestations in schoolchildren: clinical and skin test findings. Acta Paediatr 1997;86:1181-7 «PMID: 9401510»PubMed
- Taskinen T, Hyvärinen A, Meklin T ym. Asthma and respiratory infections in school children with special reference to moisture and mold problems in the school. Acta Paediatr 1999;88:1373-9 «PMID: 10626525»PubMed
- Immonen J, Meklin T, Taskinen T ym. Skin-prick test findings in students from moisture- and mould-damaged schools: a 3-year follow-up study. Pediatr Allergy Immunol 2001;12:87-94 «PMID: 11338292»PubMed
- Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459
- Kenn K, Balkissoon R. Vocal cord dysfunction: what do we know? Eur Respir J 2011;37:194-200 «PMID: 21205712»PubMed
- Cummings KJ, Fink JN, Vasudev M ym. Vocal cord dysfunction related to water-damaged buildings. J Allergy Clin Immunol Pract 2013;1:46-50 «PMID: 24229821»PubMed
- Scientific Committee on Health and Environmental Risks, SCHER. Opinion on risk assessment on indoor air quality. European Commission 2007. https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_scher/docs/scher_o_055.pdf
- Sairausvakuutuslaki 1224/2004. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224
- Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
- Terveydensuojelulaki (19.8.1994/763). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763
- Terveydenhuoltolaki (1326/2010). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
- Ympäristönsuojelulaki (527/2014). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527
- Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
- Hallintolaki (434/2003). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434
- Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
- Maankäyttö-rakennusasetus (10.9.1999/895). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Edilex. https://www.edilex.fi/rakentamismaaraykset
- Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2009; http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111938/URN:NBN:fi-fe201504224254.pdf?sequence=1
- Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R ym. Exploration of asthma risk by occupation--extended analysis of an incidence study of the Finnish population. Scand J Work Environ Health 2002;28:49-57 «PMID: 11871852»PubMed
- Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A ym. Allergic rhinoconjunctivitis doubles the risk for incident asthma--results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011;105:1449-56 «PMID: 21600752»PubMed
- Loid P, Goksör E, Alm B ym. A persistently high body mass index increases the risk of atopic asthma at school age. Acta Paediatr 2015;104:707-12 «PMID: 25818987»PubMed
- Pekkanen J, Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys. Duodecim 2015;131:1749-55 «PMID: 26638659»PubMed
- Agarwal G, Hernandez D, Citardi MJ ym. End-organ testing for allergic rhinitis with fungi is poorly correlated with fungal sensitivity. Otolaryngol Head Neck Surg 2013;148:391-5 «PMID: 23325707»PubMed
- Beezhold DH, Green BJ, Blachere FM ym. Prevalence of allergic sensitization to indoor fungi in West Virginia. Allergy Asthma Proc 2008;29:29-34 «PMID: 18302835»PubMed
- Fernández C, Bevilacqua E, Fernández N ym. Asthma related to Alternaria sensitization: an analysis of skin-test and serum-specific IgE efficiency based on the bronchial provocation test. Clin Exp Allergy 2011;41:649-56 «PMID: 21105919»PubMed
- Hyvärinen A, Husman T, Laitinen S ym. Microbial exposure and mold-specific serum IgG levels among children with respiratory symptoms in 2 school buildings. Arch Environ Health 2003;58:275-83 «PMID: 14738273»PubMed
- Immonen J, Laitinen S, Taskinen T ym. Mould-specific immunoglobulin G antibodies in students from moisture- and mould-damaged schools: a 3-year follow-up study. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:125-8 «PMID: 12000485»PubMed
- Jaakkola MS, Laitinen S, Piipari R ym. Immunoglobulin G antibodies against indoor dampness-related microbes and adult-onset asthma: a population-based incident case-control study. Clin Exp Immunol 2002;129:107-12 «PMID: 12100029»PubMed
- Korhonen K, Mähönen S, Hyvärinen A ym. Skin test reactivity to molds in pre-school children with newly diagnosed asthma. Pediatr Int 2006;48:577-81 «PMID: 17168977»PubMed
- Mari A, Schneider P, Wally V ym. Sensitization to fungi: epidemiology, comparative skin tests, and IgE reactivity of fungal extracts. Clin Exp Allergy 2003;33:1429-38 «PMID: 14519151»PubMed
- O'Driscoll BR, Powell G, Chew F ym. Comparison of skin prick tests with specific serum immunoglobulin E in the diagnosis of fungal sensitization in patients with severe asthma. Clin Exp Allergy 2009;39:1677-83 «PMID: 19689458»PubMed
- Randriamanantany ZA, Annesi-Maesano I, Moreau D ym. Alternaria sensitization and allergic rhinitis with or without asthma in the French Six Cities study. Allergy 2010;65:368-75 «PMID: 19849673»PubMed
- Reijula K, Leino M, Mussalo-Rauhamaa H ym. IgE-mediated allergy to fungal allergens in Finland with special reference to Alternaria alternata and Cladosporium herbarum. Ann Allergy Asthma Immunol 2003;91:280-7 «PMID: 14533661»PubMed
- Rydjord B, Hetland G, Wiker HG. Immunoglobulin G antibodies against environmental moulds in a Norwegian healthy population shows a bimodal distribution for Aspergillus versicolor. Scand J Immunol 2005;62:281-8 «PMID: 16179015»PubMed
- Rydjord B, Marton JH, Strømsnes H ym. Mould-specific immunoglobulin antibodies quantified by flow cytometry reflect mould exposure in Norwegian children. Clin Exp Allergy 2008;38:430-7 «PMID: 18167125»PubMed
- Salo PM, Calatroni A, Gergen PJ ym. Allergy-related outcomes in relation to serum IgE: results from the National Health and Nutrition Examination Survey 2005-2006. J Allergy Clin Immunol 2011;127:1226-35.e7 «PMID: 21320720»PubMed
- Taskinen TM, Laitinen S, Nevalainen A ym. Immunoglobulin G antibodies to moulds in school-children from moisture problem schools. Allergy 2002;57:9-16 «PMID: 11991303»PubMed