Takaisin

Akupunktuuri kroonisen niskakivun hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Airaksinen, Arja Häkkinen ja Jari Arokoski
25.8.2016

Näytön aste: C

Akupunktuuri saattaa lyhytaikaisesti lievittää kroonista niskakipua, pidempiaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treat...»1 2008 selvitettiin akupunktuurin vaikuttavuutta kroonisen epäspesifin niskakivun hoidossa perustuen 6 tutkimukseen. 3 satunnaistetussa tutkimuksessa ja 1 cross-over-asetelmassa ei saatu johdonmukaisesti eroa akupunktuurin ja lumeakupunktuurin välille. 1 satunnaistetussa hoitotutkimuksessa akupunktuuri johti parempaan lyhytaikaiseen hoitotulokseen kuin hieronta ja toisessa tutkimuksessa parempaan lyhytaikaiseen hoitotulokseen kuin mobilisaatio ja traktio.

Kirjallisuuskatsauksessa «Binder A. Neck Pain. Clin Evid 2008;4:1103 ...»2 2008 selvitettiin akupunktuurin vaikuttavuutta kroonisen epäspesifin niskakivun hoidossa. Katsaus perustui 5 järjestelmälliseen katsaukseen ja 2 satunnaistettuun vertailututkimukseen. Katsauksiin sisällytetyissä artikkeleissa oli puutteita muun muassa diagnoosissa (osassa mukana piiskaniskuvamma ja niskan radikulaarinen kipu), sokkouttamisessa, puutteellisessa raportoinnissa ja tulosmittareiden valinnassa.

Yhteenvedossa todetaan, että akupunktuuri saattaa olla lumeakupunktuuria, passiivisia hoitoja tai jonotuslistalla oloa tehokkaampi keino vähentää kipua ja parantaa elämänlaatua lyhytaikaisesti, mutta ei pitkäaikaisesti. Akupunktuuri saattaa vähentää TENS-hoitoa tai lumehoitoa tehokkaammin kipua 1 viikon ja 6 kuukauden seurannassa.

Cochrane-katsauksessa «Trinh KV, Graham N, Gross AR ym. Acupuncture for n...»3, «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/cd004870»1 2006 tarkasteltiin 10 tutkimusta kroonisesta mekaanisesta niskakivusta. 1 tutkimuksessa kivun kesto oli vähintään 6 viikkoa, mutta tässä yhteydessä käsiteltiin kroonisena niskakipuna; 1 tutkimuksessa niskakipuun liittyi radikulaarisia oireita. Tutkimusten metodologinen laadun arvo vaihteli 0/5:stä 5/5:een Jadadin asteikolla keskiarvon ollessa 2,3/5. Tutkimusten perusteella oli kohtalaista näyttöä siitä, että akupunktuurihoito on lyhytaikaisessa seurannassa tehokkaampaa kivun hoidossa kuin lumehoito (2 tutkimusta, 114 tutkittavaa) tai passiiviset hoitomenetelmät (3 tutkimusta, 338 tutkittavaa). Lisäksi oli vähäistä näyttöä siitä, että akupunktuuri on lyhytaikaisesti tehokkaampaa kuin ei lainkaan hoitoa (1 tutkimus, 30 tutkittavaa) tai hieronta (1 tutkimus, 177 tutkittavaa).

Katsauksen kirjoittajat kommentoivat, että hoitokertojen määrällä olisi yhteyttä hoitotulokseen. Yhdessä tutkimuksessa käytettiin vain yhtä hoitokertaa, muissa oli vähintään 6 hoitokertaa (keskiarvo 9,8). Tutkimusasetelmissa oli varsinkin lumehoidon osalta suuria eroja. Lumehoitona annettiin TNS- tai laserhoitoa ilman virtaa. Akupunktuurineulojen sijainnissa ja syvyydessä oli myös eroja.

Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Irnich D, Behrens N, Molzen H ym. Randomised trial...»4 177 iältään 18–85-vuotiasta kroonista niskakipupotilasta arvottiin akupunktuurin (n = 56), hieronnan (N = 60) tai lumelaserakupunktuurin (N = 61) hoitoryhmiin. Hoitoja annettiin 5 kertaa 3 viikon aikana. Päätulosmuuttujana oli liikkeeseen liittyvä kipu VAS-mittarilla (0–100).

1 viikon kuluttua hoitojen päättymisestä akupunktuuriryhmään kuuluneiden liikkeeseen liittyvät kivut olivat vähentyneet enemmän kuin hierontaryhmäläisillä (ero 16,32; 95 % luottamusväli 4,4–28,3, p = 0,0052), mutta eroa lumelaserakupunktuuriryhmään ei ollut (ero 6,93, luottamusvälit 5,0–18,9, p = 0,33). Viikon kuluttua hoidoista tilansa kohentuneeksi kokeneiden määrä oli akupunktuuriryhmässä 46/52 (88 %), hierontaryhmässä 32/58 (55 %) ja lumeakupunktuuriryhmässä 39/57 (68 %). Erot akupunktuuri- ja hierontaryhmien välillä (p < 0,001) sekä akupunktuuri- ja lumeakupunktuuriryhmien välillä (p = 0,04) olivat tilastollisesti merkitsevät. 3 kuukauden kuluttua hoidoista tilansa kohentuneeksi kokeneiden määrä oli akupunktuuriryhmässä 39/48 (81 %), hierontaryhmässä 32/57 (56 %) ja lumeakupunktuuriryhmässä 38/57 (67 %). Ero akupunktuuri- ja hierontaryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,02), mutta ei akupunktuuri- ja lumeakupunktuuriryhmien välillä: (p = 0,23). Alaryhmäanalyysissä akupunktuuri osoittautui tehokkaimmaksi niillä, joilla oli myofaskiaalista kipua tai kipu oli kestänyt yli viisi vuotta. 17 potilasta (33 %) koki lievää haittaa akupunktuurista (muun muassa kipua, hikoilua ja verenpaineen laskua). Lyhyen tauon jälkeen he pystyivät jatkamaan hoitoa. Samantyyppisiä lieviä haittoja oli myös 7 %:lla hierontaryhmässä ja 21 %:lla lumelaserakupunktuuriryhmässä.

Tutkijoiden johtopäätös on, että akupunktuuri on lyhyellä aikavälillä vaikuttava hoito kroonisessa niskakivussa, mutta näyttöä pitkäkestoisesta vaikuttavuudesta on vain rajoitetusti.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa (kirjallisuushaku syyskuuhun 2013) ja meta-analyysissä «Yuan QL, Guo TM, Liu L ym. Traditional Chinese med...»5 selvitettiin akupunktuurin vaikuttavuutta kroonisen niskakivun hoidossa 17 tutkimuksen perusteella (n = 1 434). 7 tutkimuksessa verrattiin akupunktuuria lumeakupunktuuriin (n = 428). Välittömästi hoidon jälkeen ja kuukauden päästä hoidosta akupunktuuriryhmään kuuluneiden niskahartiaseudun kivut vähentyivät enemmän kuin lumeakupunktuuriryhmässä (10 cm VAS-janalla; ero (WMD) välittömästi hoidon jälkeen -0,58 (vaihteluväli -0,94 – -0,22) ja 1 kuukausi hoidosta ero -0,72 (vaihteluväli -1,07 – -0,37)), mutta ero ei ollut kliinisesti merkitsevä. 3 kuukauden kohdalla ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. 4 tutkimuksen perusteella toimintakyvyssäkään ei ollut kliinisesti merkitsevää eroa akupunktuuri- ja lumeakupunktuuriryhmän välillä missään mittauspisteessä (ero (SMD) välittömästi hoidon jälkeen -0,29 (vaihteluväli -0,51 – -0,07), 1 kuukausi hoidosta -0,42 (vaihteluväli -0,66 – -0,19) ja 3 kuukautta hoidosta ero -0,37 (vaihteluväli -0,59 – -0,14)). Akupunktuurin vaikutus kipuun ja toimintakykyyn ei eronnut lume-TENS-hoidosta, hierontahoidosta tai lääkehoidosta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Vertailu akupunktuurin ja lumeakupunktuurin välillä on relevantein, koska tuo esiin akupunktuurin vaikuttavuuden sinänsä. Tällä kohden päätulosmuuttujassa ei ollut eroa ryhmien välillä. Kokonaistoipumisessa oli 1 viikon kuluttua eroa akupunktuurin ja lumeakupunktuurin välillä, mutta ei enää 3 kuukauden kuluttua. Artikkelin abstraktissa on virheellisesti esitetty erot ennen/jälkeen eikä ryhmien välisiä eroja (p-arvot ovat oikein).

Kirjallisuutta

  1. Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treatment of neck pain: noninvasive interventions: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S123-52 «PMID: 18204386»PubMed
  2. Binder A. Neck Pain. Clin Evid 2008;4:1103
  3. Trinh KV, Graham N, Gross AR ym. Acupuncture for neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004870 «PMID: 16856065»PubMed
  4. Irnich D, Behrens N, Molzen H ym. Randomised trial of acupuncture compared with conventional massage and "sham" laser acupuncture for treatment of chronic neck pain. BMJ 2001;322:1574-8 «PMID: 11431299»PubMed
  5. Yuan QL, Guo TM, Liu L ym. Traditional Chinese medicine for neck pain and low back pain: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2015;10:e0117146 «PMID: 25710765»PubMed