Takaisin

Antibioottien käyttö keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Witold Mazur
21.11.2019

Näytön aste: C

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa, jolle ominaisia piirteitä ovat lisääntynyt hengenahdistus, yskösten määrä ja ysköksen märkäisyys, antibioottihoidosta saattaa olla hyötyä verrattuna lumelääkkeeseen. Riippuen pahenemisvaiheen vakavuudesta ja hoitopaikasta antibioottihoito vähentää hoidon epäonnistumista. Antibioottihoito vaikutus kuolleisuuteen on havaittu vaan teho-osastolla hoidetuilla vaikea pahenemisvaihe-potilailla.

Laajassa Cochrane-katsauksessa «Vollenweider DJ, Frei A, Steurer-Stey CA ym. Antib...»1arvioitiin antibioottihoidon merkitystä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa ja sen vaikutusta hoidon epäonnistumiseen (ensisijainen päätetapahtuma), kuolleisuuteen, sairaalahoidon pituuteen ja haittavaikutuksiin. Artikkeli perustui muun muassa seuraaviin hakuihin ja tietokantoihin 9/2018 saakka: Cochrane Central Register of Controlled Trials, MEDLINE ja EMBASE.

Mukaan otettiin kaikki satunnaistetut tutkimukset, joissa verrattiin antibioottihoitoa lumelääkkeeseen ja joiden seuranta-aika oli 7–30 vuorokautta. Tutkimus oli kelvollinen, jos yli 90 %:lla potilaista COPD-diagnoosi oli lääkärin asettama tai spirometrialla varmistama, ja potilaiden ikä oli yli 40 vuotta. Tutkimuksia oli mukana 19 ja potilaita 2 663. Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen diagnostisina kriteereinä olivat lisääntynyt hengenahdistus, lisääntynyt yskä, lisääntyneet yskösmäärät tai ysköksen purulenssi.

Analyysit tehtiin 3 alaryhmässä: avohoitopotilaiden keskivaikea keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe, sairaalaan vuodeosastoilla ja teho-osastolla hoidettujen potilaiden vaikea pahenemisvaihe. Kun analyysiin mukaan otettiin kaikki tutkimukset, myös nämä, joissa tutkittuja antibiootteja ei ole enää kliinisessä käytössä, kaikissa ryhmissä (paras näyttö teho-osastoryhmässä) antibioottihoito vähensi merkitsevästi hoidon epäonnistumista (RR 0,72; 95 % luottamusväli 0,56–0,94; RR 0,76; 95 % luottamusväli 0,58–1,0 ja RR 0,19; 95 % luottamusväli 0,08–0,45, vastaavasti). Kun taas analysointiin vaan nuo tutkimukset, joissa tutkittuja antibiootteja on edelleen saatavilla, vuodeosastopotilailla antibioottihoito ei vaikuttanut hoidon epäonnistumiseen (RR 0,65; 95 % luottamusväli 0,38–1,12), toisiin kuin avohoidon ja tehohoidon potilailla, joissa tilastollisesti vaikutus on säilynyt merkitsevänä. Lisäksi, vuodeosastolla hoidettujen potilaiden sairaalajakson pituus oli samanlainen riippumatta siitä, oliko heitä hoidettu antibiootilla vai ilman sitä.

Vain 1 alaryhmässä, teho-osastopotilaiden vaikeassa COPD:n pahenemisvaiheessa, antibioottihoito vähensi merkitsevästi kuolleisuutta (Peto OR 0,21; 95 % luottamusväli 0,06–0,72) ja sairaalahoidon pituutta (keskimäärin -9,60 vuorokautta; 95 % luottamusväli -12,84 – -6,36 vuorokautta).

Ylipäänsä kaikissa ryhmissä antibioottihoidon haittavaikutusten esiintyvyys ei ollut korkeampi verrattuna lumelääkkeeseen (Peto OR 1.20; 95 % luottamusväli 0,89–1,63), ripulin mukaan lukien (Peto OR 1,68; 95 % luottamusväli 0,92–3,07).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti:

Keskenään epäsovussa olevat tutkimustulokset osoittavat, että antibioottihoidolla on vaikutusta avohoidossa ja sairaalassa hoidettujen potilaiden pahenemisvaihesiin, mutta tutkimusnäyttö on vahvuudeltaan heikko. Riippumatta siitä, hoidetaanko pahenemisvaihetta avohoidossa vai sairaalassa, antibiootti ei vaikuta potilaan elämänlaatuun ja muihin potilaskeskeisiin päätetapahtumiin. Epäjohdonmukaiset tulokset viittaavat siihen, että antibioottihoidosta on hyötyä vain osalle keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen potilaista. Kenelle potilaille ja miten niitä hyötyviä yksilöitä tunnistettaisi, siihen vastaus vaatii lisää tutkimusta.

Kirjallisuutta

  1. Vollenweider DJ, Frei A, Steurer-Stey CA ym. Antibiotics for exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2018;10:CD010257 «PMID: 30371937»PubMed