Takaisin

Hengitysteiden virusinfektio ja äkillinen välikorvatulehdus

Näytönastekatsaukset
Marjo Renko
6.9.2017

Näytön aste: A

Ylähengitystieinfektio on äkillisen välikorvatulehduksen merkittävin riskitekijä.

Hendersonin ym. «Henderson FW, Collier AM, Sanyal MA ym. A longitud...»1tutkimus vuodelta 1982 on ensimmäinen, jossa osoitettiin selkeä yhteys hengitysteiden virusinfektioiden ja äkillisten välikorvatulehdusten välillä.

14 vuoden mittaisessa tutkimuksessa ilmeni, että virusinfektiot lisäsivät akuutin otiitin riskiä enemmän kuin nenänielun kolonisoituminen Streptococcus pneumoniaella tai Haemophilus influenzaella.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Virusinfektioiden ja otiittien kiinteä yhteys osoitettiin myös Ruuskasen ym. «Ruuskanen O, Arola M, Putto-Laurila A ym. Acute ot...»2 laajassa tutkimuksessa (1989) (yhteensä 4 524 akuuttia otiittia 6 vuoden aikana), jossa todettiin kuukausittaisten akuutin otiitin ilmaantumislukujen seuraavan tarkasti virusinfektioiden, etenkin RS-viruksen, esiintymistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Arolan ym. «Arola M, Ruuskanen O, Ziegler T ym. Clinical role ...»3 363 otiittilasta käsittäneessä tutkimuksessa (1990) nuhaa tai yskää todettiin 94 %:lla lapsista välikorvatulehduksen diagnosointihetkellä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikkalaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa «Daly KA, Brown JE, Lindgren BR ym. Epidemiology of...»4 (1999), jossa 596 lasta seurattiin 6 kuukauden ikään saakka, hengitystieinfektio oli selvin välikorvatulehduksen riskiä lisäävä ulkoinen tekijä (RR 7,1; 95 % luottamusväli 5,2–9,8).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Winther ym. «Winther B, Alper CM, Mandel EM ym. Temporal relati...»5 (2007) seurasivat 60 iältään 1–5-vuotiasta lasta puolen vuoden ajan oirepäiväkirjan, säännöllisten otoskopioiden ja mikrobiologisten näytteiden avulla. Korvat tutkittiin viikoittain, ja virusnäytteitä otettiin myös oireettomina aikoina.

Todetuista 93 korvatulehduksesta 65 (70 %) liittyi oireiseen hengitystieinfektioon. Lapsilla esiintyi lisäksi 24 sellaista korvatulehdusta, joihin ei liittynyt hengitystieoireita, mutta näistäkin 18:ssa virus löytyi nenänielusta. Vain 6 korvatulehduksen yhteydessä lapsella ei ollut hengitystieinfektion oireita eikä virusta löytynyt. Kaikkiaan hengitystieinfektioista 33 % johti korvatulehdukseen. Löytyneiden virusten kirjo oli samanlainen riippumatta siitä, liittyikö episodiin korvatulehdus vai ei.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pienemmillä lapsilla (6 kuukautta – 3 vuotta) tehdyssä vuoden seurannassa «Chonmaitree T, Revai K, Grady JJ ym. Viral upper r...»6(2008) lapset sairastivat keskimäärin 5 hengitystie-episodia/vuosi ja 1,7 otiittiepisodia/vuosi. Hengitystieinfektioista 63 % oli viruspositiivisia.

Akuutti otiitti komplisoi 37 % hengitystieinfektioista, erityisesti, jos aiheuttajana oli adeno-, RSV- tai koronavirus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Chonmaitreen ja kumppaneiden tutkimuksessa «Chonmaitree T, Alvarez-Fernandez P, Jennings K ym....»7 seurattiin 362 lasta syntymästä 12 kuukauden ikään. Hengitystie-eritenäytteet 13 viruksen kvantitatiivista PCR-tutkimusta varten otettiin aina hengitystieinfektion yhteydessä ja oireettomana 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 9 kuukauden iässä.

Välikorvatulehdus komplisoi 27 % oireisista virusinfektioista, mutta ei yhtäkään oireetonta viruskantajuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Utahissa tehdyssä 9 vuoden epidemiologisessa selvityksessä «Stockmann C, Ampofo K, Hersh AL ym. Seasonality of...»8, jossa selvitettiin retrospektiivisesti lähes 100 000 hengitystie-eritteen virustutkimusta ja yli 270 000 välikorvatulehdusepisodia, todettiin välikorvatulehdusten ilmaantuvuuden assosioituvan erityisesti respiratory syncytial viruksen, rinoviruksen, influenssaviruksen, parainfluenssaviruksen, metapneumoviruksen ja adenoviruksen esiintymiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Henderson FW, Collier AM, Sanyal MA ym. A longitudinal study of respiratory viruses and bacteria in the etiology of acute otitis media with effusion. N Engl J Med 1982;306:1377-83 «PMID: 6281639»PubMed
  2. Ruuskanen O, Arola M, Putto-Laurila A ym. Acute otitis media and respiratory virus infections. Pediatr Infect Dis J 1989;8:94-9 «PMID: 2495520»PubMed
  3. Arola M, Ruuskanen O, Ziegler T ym. Clinical role of respiratory virus infection in acute otitis media. Pediatrics 1990;86:848-55 «PMID: 2174535»PubMed
  4. Daly KA, Brown JE, Lindgren BR ym. Epidemiology of otitis media onset by six months of age. Pediatrics 1999;103:1158-66 «PMID: 10353923»PubMed
  5. Winther B, Alper CM, Mandel EM ym. Temporal relationships between colds, upper respiratory viruses detected by polymerase chain reaction, and otitis media in young children followed through a typical cold season. Pediatrics 2007;119:1069-75 «PMID: 17545372»PubMed
  6. Chonmaitree T, Revai K, Grady JJ ym. Viral upper respiratory tract infection and otitis media complication in young children. Clin Infect Dis 2008;46:815-23 «PMID: 18279042»PubMed
  7. Chonmaitree T, Alvarez-Fernandez P, Jennings K ym. Symptomatic and asymptomatic respiratory viral infections in the first year of life: association with acute otitis media development. Clin Infect Dis 2015;60:1-9 «PMID: 25205769»PubMed
  8. Stockmann C, Ampofo K, Hersh AL ym. Seasonality of acute otitis media and the role of respiratory viral activity in children. Pediatr Infect Dis J 2013;32:314-9 «PMID: 23249910»PubMed