Ympärivuorokautisessa hoidossa olevilta tutkittiin «Ouslander JG, Schapira M, Schnelle JF ym. Does era...»1oireettoman bakteriurian esiintymisen, sen hoidon ja hoidon keston vaikutusta kasteluun. 176 rekrytoidusta ja loppuun asti mukana olleesta henkilöstä 71:llä oli oireeton bakteriuria ja 88:lla ei. Kastelua mitattiin esipunnituista absorboivista materiaaleista 3 vuorokauden ajan tunneittain klo 7:00–19:00.
Bakteriurian häätö onnistui 71/88 potilaalla, ja 17/88 potilasta oli bakteriurisia vielä mikrobilääkehoidon jälkeenkin. Oireettoman bakteriurian ryhmään satunnaistetuista 33:lta bakteriuria saatiin häädettyä välittömästi viikon pituisella norfloksasiinihoidolla. Lopuilta 38:lta häätö onnistui, kun hoito uusittiin 2–3 viikkoa myöhemmin.
Bakteriuristen ryhmässä tutkimuksen alussa vaipat olivat tunnin välein tehdyissä tarkastuksissa märät 34 %:lla (95 % luottamusväli, 30–38 %) ja bakteriurian häädön jälkeen 35 %:lla (31–39 %). Asukkailla, joilla ei ollut bakteriuriaa, vaipat olivat märät 29 %:lla tutkimuksen alkaessa (26–32 %) ja 30 %:lla tutkimuksen lopussa 30 %:lla (27–34 %).
Kommentti: Oireettomalla bakteriurialla ei todettu yhteyttä kasteluun, sen hoitoon tai hoidon ajankohtaan.