Uharin ym. «Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic ...»1 meta-analyysissä (1996) oli mukana 22 tutkimusta, jotka selvittivät äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijöitä lapsilla.
Merkittäviksi vaaratekijöiksi osoittautuivat välikorvatulehdusten esiintyminen muilla perheenjäsenillä (riskisuhde 2,63; 95 % luottamusväli 1,86–3,72) ja päivähoito kodin ulkopuolella (riskisuhde 2,45; 95 % luottamusväli 1,51–3,98). Myös perhepäivähoito lisäsi akuutin otiitin riskiä kotihoitoon verrattuna (riskisuhde 1,59; 95 % luottamusväli 1,19–2,13). Vähintään 1 sisaruksen olemassaolo lisäsi selvästi toistuvien otiittien riskiä (riskisuhde 1,92; 95 % luottamusväli 1,29–2,85).
Sipilä ym. «Sipilä M, Karma P, Pukander J ym. The Bayesian app...»2 selvittivät äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijöitä 1 294 lapsen kohorttitutkimuksessa (1988).
Tässä tutkimuksessa päiväkotihoito todettiin ylivoimaisesti tärkeimmäksi vaaratekijäksi (p < 0,001), mutta myös perhepäivähoito oli tilastollisesti merkitsevä vaaratekijä (p < 0,05). Sisaruksilla todetut välikorvatulehdukset (p < 0,001), vanhempien positiivinen korvatulehdushistoria (p < 0,01) ja sisarusten lukumäärä (p < 0,05) todettiin myös vaaratekijöiksi.
Alhon ym. «Alho OP, Koivu M, Sorri M ym. Risk factors for rec...»3 tutkimuksessa (1990) seurattiin 2 512 lasta syntymästä 2 vuoden ikään saakka.
Myös tässä tutkimuksessa päiväkotihoito oli äkillisen välikorvatulehduksen tärkein vaaratekijä: vedonlyöntisuhde (OR) vähintään 3 otiitin kehittymiselle oli 1,9 (95 % luottamusväli 1,6–2,2). Perhepäivähoidon OR oli 1,4 (95 % luottamusväli 1,2–1,6), ja vähintään 2 sisaruksen olemassaolon OR oli 1,3 (95 % luottamusväli 1,1–1,4).
Amerikkalaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa «Daly KA, Giebink GS. Clinical epidemiology of otit...»4 (2000), jossa 596 lasta seurattiin syntymästä 6 kuukauden ikään saakka, todettiin selvä "annos-vastesuhde" otiittien esiintymisen ja alle 2-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvien kontaktien välillä, olivatpa kontaktit sitten sisaruksia tai päivähoitopaikan lapsia.
Toisessa amerikkalaisessa prospektiivisessa syntymäkohorttitutkimuksessa «Celedon JC, Litonjua AA, Weiss ST ym. Day care att...»5 (1999) seurattiin 498 atoopikkoperheen lasta 1 vuoden ikään.
Päivähoitoon osallistuminen lisäsi 2 tai useamman otiitin ilmaantumisriskiä 2,4-kertaiseksi (95 % luottamusväli 1,7–3,6).
Saksalaisessa noin 3 000 lapsen syntymäkohorttiseurannassa «Zutavern A, Rzehak P, Brockow I ym. Day care in re...»6 (2007) päivähoitomuoto ja lapsen sairastamien infektioiden määrä kysyttiin vanhemmilta lapsen ollessa 6, 12, 18 ja 24 kuukauden sekä 4 ja 6 vuoden ikäinen. Päivähoitoon osallistuminen ja ryhmien koko vaihteli suuresti maan sisällä. Lapsista vain 125 (4,5 %) osallistui päivähoitoon 1. ikävuoden ja 589 (21 %) 2. ikävuoden aikana.
Kun vanhempien koulutustaso, lapsen sukupuoli ja sisarusten määrä vakioitiin, päiväkotihoitoon osallistuminen lisäsi välikorvatulehdusten määrän lähes 2-kertaiseksi ensimmäisen kahden elinvuoden aikana, mutta ero tasoittui nopeasti sen jälkeen. Yhteys oli selvin 1. ikävuoden aikana ja niillä lapsilla, joilla ei ollut sisaruksia.
Englantilais-amerikkalaisena yhteistyönä tehdyssä 1 100 lapsen syntymäkohorttiseurannassa «Bradley RH, National Institute of Child Health and...»7 (2003) osallistuminen päivähoitoon 6 tai useamman lapsen ryhmässä lisäsi korvatulehdusten ilmaantumista selvästi (OR 1,5; 95 % luottamusväli 1,2–1,9) vielä 37–54 kuukauden iässäkin.
Hollantilaisessa 2 217 lapsen syntymäkohortissa «de Hoog ML, Venekamp RP, van der Ent CK ym. Impact...»8, jossa lapsia seurattiin 6-vuotiaaksi asti, havaittiin, että päivähoidossa olevilla lapsilla oli alle 1-vuotiaana enemmän ja yli 4-vuotiaana vähemmän hengitystieinfektioita ja välikorvatulehduksia verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät olleet lainkaan päivähoidossa.
Välikorvatulehduksia ja antibioottikuureja oli eniten niillä lapsilla, jotka olivat aloittaneet päivähoidon 6–12 kuukauden iässä (RR 1,32, luottamusväli 1,04–1,67).
Suomalaisessa 594 päiväkotilapsen poikkileikkaustutkimuksessa «Hatakka K, Piirainen L, Pohjavuori S ym. Factors a...»9 toistuvia välikorvatulehduksia oli 15 %:lla 1–3-vuotiaista lapsista.
Toistuvat korvatulehdukset olivat tavallisempia niillä lapsilla, jotka olivat olleet hoidossa pidemmän jakson (OR 3,34, p = 0,044).
Ladomenoun tutkimuksessa vuodelta 2010 «Ladomenou F, Kafatos A, Tselentis Y ym. Predisposi...»10 seurattiin 926 lapsen kohorttia syntymästä 12 kuukauden ikään. Heistä 265 sai vähintään 1 välikorvatulehduksen seuranta-aikana.
Korvatulehdusriskiä lisäsi sisarusten olemassaolo (P < 0,001), päivähoito kodin ulkopuolella (P = 0,001) ja vähäinen tai puuttuva rintaruokinta (P = 0,01).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: