Takaisin

Päivähoito ja sisarusten määrä äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijöinä

Näytönastekatsaukset
Marjo Renko
6.9.2017

Näytön aste: A

Päiväkotihoito, perhepäivähoito sekä vähintään yksi sisarus ovat äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijöitä.

Uharin ym. «Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic ...»1 meta-analyysissä (1996) oli mukana 22 tutkimusta, jotka selvittivät äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijöitä lapsilla.

Merkittäviksi vaaratekijöiksi osoittautuivat välikorvatulehdusten esiintyminen muilla perheenjäsenillä (riskisuhde 2,63; 95 % luottamusväli 1,86–3,72) ja päivähoito kodin ulkopuolella (riskisuhde 2,45; 95 % luottamusväli 1,51–3,98). Myös perhepäivähoito lisäsi akuutin otiitin riskiä kotihoitoon verrattuna (riskisuhde 1,59; 95 % luottamusväli 1,19–2,13). Vähintään 1 sisaruksen olemassaolo lisäsi selvästi toistuvien otiittien riskiä (riskisuhde 1,92; 95 % luottamusväli 1,29–2,85).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sipilä ym. «Sipilä M, Karma P, Pukander J ym. The Bayesian app...»2 selvittivät äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijöitä 1 294 lapsen kohorttitutkimuksessa (1988).

Tässä tutkimuksessa päiväkotihoito todettiin ylivoimaisesti tärkeimmäksi vaaratekijäksi (p < 0,001), mutta myös perhepäivähoito oli tilastollisesti merkitsevä vaaratekijä (p < 0,05). Sisaruksilla todetut välikorvatulehdukset (p < 0,001), vanhempien positiivinen korvatulehdushistoria (p < 0,01) ja sisarusten lukumäärä (p < 0,05) todettiin myös vaaratekijöiksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Alhon ym. «Alho OP, Koivu M, Sorri M ym. Risk factors for rec...»3 tutkimuksessa (1990) seurattiin 2 512 lasta syntymästä 2 vuoden ikään saakka.

Myös tässä tutkimuksessa päiväkotihoito oli äkillisen välikorvatulehduksen tärkein vaaratekijä: vedonlyöntisuhde (OR) vähintään 3 otiitin kehittymiselle oli 1,9 (95 % luottamusväli 1,6–2,2). Perhepäivähoidon OR oli 1,4 (95 % luottamusväli 1,2–1,6), ja vähintään 2 sisaruksen olemassaolon OR oli 1,3 (95 % luottamusväli 1,1–1,4).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikkalaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa «Daly KA, Giebink GS. Clinical epidemiology of otit...»4 (2000), jossa 596 lasta seurattiin syntymästä 6 kuukauden ikään saakka, todettiin selvä "annos-vastesuhde" otiittien esiintymisen ja alle 2-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvien kontaktien välillä, olivatpa kontaktit sitten sisaruksia tai päivähoitopaikan lapsia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Toisessa amerikkalaisessa prospektiivisessa syntymäkohorttitutkimuksessa «Celedon JC, Litonjua AA, Weiss ST ym. Day care att...»5 (1999) seurattiin 498 atoopikkoperheen lasta 1 vuoden ikään.

Päivähoitoon osallistuminen lisäsi 2 tai useamman otiitin ilmaantumisriskiä 2,4-kertaiseksi (95 % luottamusväli 1,7–3,6).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Saksalaisessa noin 3 000 lapsen syntymäkohorttiseurannassa «Zutavern A, Rzehak P, Brockow I ym. Day care in re...»6 (2007) päivähoitomuoto ja lapsen sairastamien infektioiden määrä kysyttiin vanhemmilta lapsen ollessa 6, 12, 18 ja 24 kuukauden sekä 4 ja 6 vuoden ikäinen. Päivähoitoon osallistuminen ja ryhmien koko vaihteli suuresti maan sisällä. Lapsista vain 125 (4,5 %) osallistui päivähoitoon 1. ikävuoden ja 589 (21 %) 2. ikävuoden aikana.

Kun vanhempien koulutustaso, lapsen sukupuoli ja sisarusten määrä vakioitiin, päiväkotihoitoon osallistuminen lisäsi välikorvatulehdusten määrän lähes 2-kertaiseksi ensimmäisen kahden elinvuoden aikana, mutta ero tasoittui nopeasti sen jälkeen. Yhteys oli selvin 1. ikävuoden aikana ja niillä lapsilla, joilla ei ollut sisaruksia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Englantilais-amerikkalaisena yhteistyönä tehdyssä 1 100 lapsen syntymäkohorttiseurannassa «Bradley RH, National Institute of Child Health and...»7 (2003) osallistuminen päivähoitoon 6 tai useamman lapsen ryhmässä lisäsi korvatulehdusten ilmaantumista selvästi (OR 1,5; 95 % luottamusväli 1,2–1,9) vielä 37–54 kuukauden iässäkin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Hollantilaisessa 2 217 lapsen syntymäkohortissa «de Hoog ML, Venekamp RP, van der Ent CK ym. Impact...»8, jossa lapsia seurattiin 6-vuotiaaksi asti, havaittiin, että päivähoidossa olevilla lapsilla oli alle 1-vuotiaana enemmän ja yli 4-vuotiaana vähemmän hengitystieinfektioita ja välikorvatulehduksia verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät olleet lainkaan päivähoidossa.

Välikorvatulehduksia ja antibioottikuureja oli eniten niillä lapsilla, jotka olivat aloittaneet päivähoidon 6–12 kuukauden iässä (RR 1,32, luottamusväli 1,04–1,67).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalaisessa 594 päiväkotilapsen poikkileikkaustutkimuksessa «Hatakka K, Piirainen L, Pohjavuori S ym. Factors a...»9 toistuvia välikorvatulehduksia oli 15 %:lla 1–3-vuotiaista lapsista.

Toistuvat korvatulehdukset olivat tavallisempia niillä lapsilla, jotka olivat olleet hoidossa pidemmän jakson (OR 3,34, p = 0,044).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ladomenoun tutkimuksessa vuodelta 2010 «Ladomenou F, Kafatos A, Tselentis Y ym. Predisposi...»10 seurattiin 926 lapsen kohorttia syntymästä 12 kuukauden ikään. Heistä 265 sai vähintään 1 välikorvatulehduksen seuranta-aikana.

Korvatulehdusriskiä lisäsi sisarusten olemassaolo (P < 0,001), päivähoito kodin ulkopuolella (P = 0,001) ja vähäinen tai puuttuva rintaruokinta (P = 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic review of the risk factors for acute otitis media. Clin Infect Dis 1996;22:1079-83 «PMID: 8783714»PubMed
  2. Sipilä M, Karma P, Pukander J ym. The Bayesian approach to the evaluation of risk factors in acute and recurrent acute otitis media. Acta Otolaryngol 1988;106:94-101 «PMID: 3421103»PubMed
  3. Alho OP, Koivu M, Sorri M ym. Risk factors for recurrent acute otitis media and respiratory infection in infancy. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19:151-61 «PMID: 2373599»PubMed
  4. Daly KA, Giebink GS. Clinical epidemiology of otitis media. Pediatr Infect Dis J 2000;19:S31-6 «PMID: 10821470»PubMed
  5. Celedon JC, Litonjua AA, Weiss ST ym. Day care attendance in the first year of life and illnesses of the upper and lower respiratory tract in children with a familial history of atopy. Pediatrics 1999;104:495-500 «PMID: 10469775»PubMed
  6. Zutavern A, Rzehak P, Brockow I ym. Day care in relation to respiratory-tract and gastrointestinal infections in a German birth cohort study. Acta Paediatr 2007;96:1494-9 «PMID: 17666100»PubMed
  7. Bradley RH, National Institute of Child Health and Human Development (NICHD) Early Child Care Research Network. Child care and common communicable illnesses in children aged 37 to 54 months. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157:196-200 «PMID: 12580692»PubMed
  8. de Hoog ML, Venekamp RP, van der Ent CK ym. Impact of early daycare on healthcare resource use related to upper respiratory tract infections during childhood: prospective WHISTLER cohort study. BMC Med 2014;12:107 «PMID: 24965189»PubMed
  9. Hatakka K, Piirainen L, Pohjavuori S ym. Factors associated with acute respiratory illness in day care children. Scand J Infect Dis 2010;42:704-11 «PMID: 20465487»PubMed
  10. Ladomenou F, Kafatos A, Tselentis Y ym. Predisposing factors for acute otitis media in infancy. J Infect 2010;61:49-53 «PMID: 20394772»PubMed