Hallittu hapenanto keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa
Näytönastekatsaukset
Witold Mazur
21.11.2019
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa happikyllästeisyyttä seuraten hallitusti nenäviiksien
avulla toteutettu hapen anto tavoitteeseen 88–92 % ilmeisesti vähentää komplikaatioita
ja pienentää kuolleisuutta suurivirtauksiseen happihoitoon verrattuna.
Australialaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Austin MA, Wills KE, Blizzard L ym. Effect of high...»1 verrattiin standardoitua suurivirtauksista happihoitoa kontrolloituun happihoitoon.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka ensihoitoyksikössä aloitettu happihoidon
antotapa vaikuttaa kuolleisuuteen ennen sairaalaan pääsyä ja myöhemmin sairaalassa.
Tutkimukseen osallistui 405 oletettavasti keuhkoahtaumataudin pahenemisesta kärsivää
potilasta, joista 214:lla diagnoosi oli aiemmin varmistettu keuhkotoimintakokeissa.
Hallitusti toteutettu hapenanto happiviiksillä happikyllästeisyyttä seuraten tavoitteeseen
88–92 % vähensi merkitsevästi kuolleisuutta verrattuna suurivirtauksiseen happihoitoon
8–10 L/min -maskilla 58 %:lla (RR 0,42; 95 % luottamusväli 0,20–0,89,
p = 0,02) kaikista potilaista ja 78 %:lla (RR 0,22; 95 % luottamusväli 0,05–0,91;
p = 0,04) keuhkoahtaumatautipotilaista. Lisäksi respiraattorista asidoosia ja hyperkapniaa
oli merkitsevästi vähemmän ryhmässä, joka sai lisähappea hallitusti.
- Tutkimuksen laatu: tasokas
- Sovellettavuus: hyvä
- Kommentti: Suositus soveltuu päivystyspoliklinikoiden tai ensiavun happihoitokäytäntöön keuhkoahtaumatautipotilailla.
Tulosten perusteella tulee suositella hallittua hapenantoa rutiinimaisesti kaikille
ensihoidossa hoidetuille hengenahdistuspotilaille, joilla on jo todettu keuhkoahtaumatauti
tai joilla tautia epäillään.
Kirjallisuutta
- Austin MA, Wills KE, Blizzard L ym. Effect of high flow oxygen on mortality in chronic
obstructive pulmonary disease patients in prehospital setting: randomised controlled
trial. BMJ 2010;341:c5462 «PMID: 20959284»PubMed
Artikkelin tunnus: nak03390 (006.040)
© 2021 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim