Vakavan näkökenttävaurion aiheuttanut glaukooma alentaa koettua elämänlaatua sekä yleisillä että näköpainotteisilla elämänlaadun mittareilla mitattuna. Niin kauan, kun paremman silmän kenttävaurio ei ole vakava, glaukooman vaikutus näköpainotteisiin elämänlaadun mittareihin on varsin vähäinen tai olematon «Bour T, Blanchard F, Segal A. [Therapeutic observa...»1, «Gutierrez P, Wilson MR, Johnson C ym. Influence of...»2, «Mills RP. Correlation of quality of life with clin...»3, «Parrish RK 2nd, Gedde SJ, Scott IU ym. Visual func...»4, «Wilson MR, Coleman AL, Yu F ym. Functional status ...»5, «Wändell PE, Lundström M, Brorsson B ym. Quality of...»6, «Janz NK, Wren PA, Lichter PR ym. Quality of life i...»7. Sen sijaan lievääkin glaukoomaa sairastavan potilaan elämänlaatua alentavat ainakin seuraavat yleisemmillä elämänlaadun mittareilla todettavat seikat:
Glaukoomaa hoidettaessa tulisi elämänlaadun kannalta pyrkiä toisaalta estämään elämänlaatua alentavaa näkövauriota ja toisaalta minimoimaan hoidon aiheuttama elämänlaadun alenema.
Potilaat, jotka ovat saaneet asiallisen ja vastaanottokykynsä mukaisen informaation sairaudestaan, kokevat sen hoidon vähemmän raskaana. Myös glaukooman hoito toteutuu paremmin, kun potilas tuntee sairautensa ja tietää, miksi sitä hoidetaan «Bour T, Blanchard F, Segal A. [Therapeutic observa...»1, «Busche S, Gramer E. [Improved eyedrop administrati...»12. Kun hoitoaikataulu sidotaan osaksi potilaan muuta päivittäistä rutiinia, hoito toteutuu paremmin ja alentaa vähemmän koettua elämänlaatua «Granström PA. Glaucoma patients not compliant with...»13. Annettua informaatiota on syytä kerrata ajoittain «Busche S, Gramer E. [Improved eyedrop administrati...»12.
Ks. lisätietoa sähköisestä tausta-aineistosta «Quality of life and glaucoma»1.
Yksittäiset tutkimukset:
Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa vuodelta 1997 «Gutierrez P, Wilson MR, Johnson C ym. Influence of...»2 mitattiin 147:n glaukoomapotilaan ja 44:n verrokin koettua elämänlaatua sekä yleisellä (Medica Outcomes Study 36-Item Short Form) että näköpainotteisella (National Eye Institute Visual Functioning Questionnaire) kysymyssarjalla. Yleiseen koettuun elämänlaatuun glaukoomalla ei ollut merkittävää vaikutusta, mutta näköpainotteisella kysymyssarjalla mitattua elämänlaatua glaukooma alensi, ja alenema korreloi suoraan paremman silmän näkökenttäpuutoksen laajuuteen.
Amerikkalaisen monikeskustutkimuksen (Collaborative Initial Glaucoma Treatment Study) «Mills RP. Correlation of quality of life with clin...»3 osana tutkittiin 607:n vasta diagnosoidun glaukoomapotilaan koettua elämänlaatua yleisellä ja näköpainotetulla kysymyssarjalla. Taudin alkaessa potilaat olivat varsin oireettomia. Sekä koettu elämänlaatu että potilaan huolestuneisuus näkönsä ennusteesta ja silmäoireistaan korreloivat merkitsevästi, joskin heikosti paremman silmän kenttävaurion asteeseen.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa vuodelta 1996 «Sherwood MB, Garcia-Siekavizza A, Meltzer MI ym. G...»10 tutkittiin 56 glaukoomapotilaan ja 54 kontrollipotilaan koettua elämänlaatua yleisellä (Medical Outcomes Study short form) ja näköpainotteisella (Activities of Daily Vision Scale) kysymyssarjalla. Lisäksi esitettiin kysymyksiä, jotka oli suunnattu erityisesti glaukooman ja sen hoidon vaikutuksiin. Glaukoomapotilaiden kokema elämänlaatu oli merkitsevästi alempi kaikilla näköpainotteisen sarjan osiolla ja kaikkien muiden yleisellä mittarilla mitattavien osioiden, paitsi kivun kohdalla. Näöntarkkuus ja näkökenttäpuutoksen laajuus korreloivat kaikkien näköpainotteisen sarjan osioiden osoittaman aleneman kanssa. Näköpainotteisen sarjan osoittama alenema korreloi myös merkittävästi yleisen sarjan osoittamaan alenemaan.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa vuodelta 1998 «Wilson MR, Coleman AL, Yu F ym. Functional status ...»5 verrattiin 121:n glaukoomapotilaan, 42:n glaukoomasuspision ja 135:n kontrollipotilaan kokemaa elämänlaatua yleisellä kysymyssarjalla (Medical Outcomes Study Short Form). Glaukooman vaikutus koettuun elämänlaatuun ei ollut suuri, mutta koettua elämänlaatua kuvaavat indeksit olivat eniten alentuneet glaukoomapotilailla, parhaat kontrollihenkilöillä ja glaukoomaepäilyn vuoksi seurannassa olevien indeksit sijoittuivat näiden väliin. Kaikkien ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä.
Norjalaisessa kyselytytkimuksessa «Odberg T, Jakobsen JE, Hultgren SJ ym. The impact ...»11 todettiin, että tietoisuus glaukooman sairastamisesta alensi potilaiden enemmistön (80 %) elämänlaatua aiheuttamalla muun muassa pelkoa näön menetyksestä (30 %). Glaukooman hoito paikallislääkityksellä aiheutti subjektiivisia haittavaikutuksia (21 %) ja hankaluuksia hoidon toteuttamisessa. Laserilla tai kirurgisesti hoidetut potilaat kokivat elämänlaatunsa kohentuneen toimenpiteen jälkeen. Kyselyn perusteella noin puolella potilaista oli varsin puutteelliset tiedot glaukoomasta, mutta vain 6 % toivoi yksityiskohtaisempaa informaatiota.
Amerikkalainen satunnaistettu prospektiivinen monikeskustutkimus «Janz NK, Wren PA, Lichter PR ym. The Collaborative...»8 selvitti vastadiagnosoitujen glaukoomapotilaiden yleistä ja näköön liittyvää elämänlaatua. Potilaat satunnaistettiin lääke- ja leikkaushoitoryhmään, joita oli seurattu viisi vuotta. Paikalliset silmäoireet ja näöntarkkuusongelmat olivat tilastollisesti merkittävästi yleisempiä kirurgisesti hoidetuilla potilailla. Kaiken kaikkiaan ryhmien väliset erot olivat vähäiset ja vähenivät vielä ajan kuluessa.