Cochrane-meta-analyysiin «Jakob T, Nordmann AJ, Schandelmaier S ym. Fibrates...»1 otettiin 6 tutkimusta, joissa fibraattihoitoa verrattiin lumeeseen primaaripreventiossa (n = 16 135). Näistä tutkimuksista 4 käsitti pelkästään tyypin 2 diabeetikoita. Klofibraattitutkimuksia ei otettu mukaan, koska lääke on poistettu markkinoilta. Analysoitujen interventioiden kesto oli keskimäärin 4,8 vuotta.
Fibraattihoito vähensi päätetapahtumien yhdistelmää (kardiovaskulaarinen kuolema, ei-fataali sydäninfarkti, ei-fataali aivohalvaus) 16 %:lla (riskisuhde 0,84; 95 % luottamusväli 0,74–0,96); näytön laatua pidettiin kohtalaisena. Sepelvaltimotautikuolemien ja ei-fataalien sydäninfarktien yhdistetty riski väheni (RR 0,79; 95 % luottamusväli 0,68–0,92). Kokonais- tai ei-kardiovaskulaariseen kuolleisuuteen ei todettu vaikutusta, mutta näyttöä pidettiin heikkotasoisena. Lääkityksen keskeytys oli ei-merkitsevästi tavallisempaa fibraatti- kuin lumehoidossa (RR 1,38; 95 % luottamusväli 0,71–2,68; erittäin heikkotasoinen näyttö). Muuta tietoa haittavaikutuksista ei ollut saatavissa. 2 tutkimuksessa fibraatin lisääminen statiinihoidon oheen ei vähentänyt verisuonitautitapahtumia.
Toisessa Cochrane-analyysissa «Wang D, Liu B, Tao W ym. Fibrates for secondary pr...»2 tutkittiin fibraattihoitoa sekundaaripreventiossa lumehoitoon verrattuna 13 tutkimuksessa (n = 16 112). Yhdistetyt päätetapahtumat (ei-fataali aivohalvaus tai sydäninfarkti tai kuolema verisuonitautiin) vähenivät merkitsevästi (RR 0,88; 95 % luottamusväli 0,83–0,94). Myös sydäninfarktit vähenivät, mutta kokonais- tai vaskulaarikuolleisuuteen tai aivohalvauksiin ei ollut vaikutusta. Kun klofibraattitutkimukset jätettiin pois, muilla fibraateilla saavutettu vaskulaaritapahtumien vähenemä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (7 tutkimusta, n = 10 320, RR 0,90; 95 % luottamusväli 0,79–1,03).
Kommentti: Kontrolloiduissa tutkimuksissa fibraattihoito vähentää merkitsevästi sydäninfarktien esiintymistä lumehoitoon verrattuna. Primaaripreventiossa yhdistetty absoluuttinen riskin vähenemä on pieni, alle 1 prosenttiyksikköä (5,0 vs. 4,3 % 5 vuoden aikana). Käytöstä poistuneen klofibraatin epäiltiin lisänneen ei-kardiovaskulaarista kuolleisuutta, jolloin kokonaistulos jäi neutraaliksi vähentyneistä vaskulaaritapahtumista huolimatta.
Muiden fibraattien (betsafibraatti, fenofibraatti, gemfibrotsiili) osalta näyttöä minkään kuolinsyyn lisääntymisestä ei ole, mutta tutkimusten tilastollinen voima saattaa olla riittämätön vaikutusten osoittamiseksi suuntaan tai toiseen.