Takaisin

Laboratoriokokeet: CDT:n ja GT:n yhteiskäyttö

Näytönastekatsaukset
Onni Niemelä
2.9.2015

Näytön aste: A

CDT:n ja GT:n yhteiskäyttö lisää alkoholin ongelmakäytön tunnistamisherkkyyttä.

Sillanaukee ym. «Sillanaukee P, Seppä K, Löf K ym. CDT by anion-exc...»1 vertasivat CDT:tä muihin laboratorio-osoittimiin 295 miehen aineistossa. Näistä 122 oli alkoholin kohtuukäyttäjiä (88 g/viikko), 77 oli riskikuluttajia (301 g/viikko) ja 96 oli alkoholiriippuvaisia (> 1 000 g/viikko). CDT oli paras testi alkoholiriippuvuuden toteamisessa. Toisaalta GT:n herkkyys riskikulutuksen toteamisessa oli ainoastaan 35 % ja CDT:n vain 29 %. CDT:n ja GT:n yhteiskäyttö nosti sensitiivisyyden riskikulutuksen toteamisessa 57 %:iin, mutta spesifisyyden kustannuksella.

CDT ja GT näyttävät toimivan yhdessä paremmin myös sairaalapotilailla. Tämä väite perustuu seitsemään tutkimukseen, jotka pitävät sisällään yhteensä 2 436 potilasta «Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as...»2. Bell ym. «Bell H, Tallaksen CM, Try K ym. Carbohydrate-defic...»3 vertasivat CDT:tä muihin perinteisiin laboratorio-osoittimiin 502 sairaalapotilaan joukossa. GT oli hieman herkempi kuin CDT yli 50 gramman päivittäisen alkoholinkäytön toteamisessa. Toisaalta CDT oli parempi kuin MCV, ASAT tai ALAT. Tässä potilasaineistossa CDT:n spesifisyys oli huomattavasti parempi kuin muiden osoittimien. Yersinin ym. «Yersin B, Nicolet JF, Dercrey H ym. Screening for ...»4sairaalapotilailla (n = 1 202) tehdyssä tutkimuksessa CDT:n herkkyys alkoholin riskikulutuksen (yli 40 g/vrk naisilla ja yli 60 g/vrk miehillä) toteamisessa oli 58 % ja GT:n 69 %. Vastaavat spesifisyydet olivat 82 % (CDT) ja 65 % (GT). Kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa CDT:n ja GT:n yhteiskäyttö lisäsi sensitiivisyyttä, mutta huononsi spesifisyyttä.

CDT- ja GT-tuloksia voidaan yhdistää laskennallisesti matemaattisen kaavan 0,8 × ln(GT) + 1,3 × ln(CDT) avulla, jolloin tällä yhdistelmämarkkerilla (GT-CDT) pystytään parantamaan testin herkkyyttä ilman spesifisyyden menetystä «Hietala J, Koivisto H, Anttila P ym. Comparison of...»5. Laskutoimitus on helppo tehdä laboratoriossa. Hietala ym «Hietala J, Koivisto H, Anttila P ym. Comparison of...»5 vertasivat GT-CDT:tä aineistossa, joka käsitti 165 alkoholin liikakäyttäjää, 51 kohtuukäyttäjää ja 35 täysraitista. GT-CDT:n herkkyys (90 %) oli selvästi parempi kuin GT:n (58 %), CDT:n (63 %), MCV:n (45 %), ASATin (47 %) tai ALATin (50 %). Vastaavat spesifisyydet olivat GT-CDT 98 %, GT 99 %, CDT 98 %, MCV 94 %, ASAT 95 % ja ALAT 87 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Sillanaukee P, Seppä K, Löf K ym. CDT by anion-exchange chromatography followed by RIA as a marker of heavy drinking among men. Alcohol Clin Exp Res 1993;17:230-3 «PMID: 8488959»PubMed
  2. Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as compared to other markers of alcoholism: a systematic review. Alcohol 1999;19:261-71 «PMID: 10580517»PubMed
  3. Bell H, Tallaksen CM, Try K ym. Carbohydrate-deficient transferrin and other markers of high alcohol consumption: a study of 502 patients admitted consecutively to a medical department. Alcohol Clin Exp Res 1994;18:1103-8 «PMID: 7847591»PubMed
  4. Yersin B, Nicolet JF, Dercrey H ym. Screening for excessive alcohol drinking. Comparative value of carbohydrate-deficient transferrin, gamma-glutamyltransferase, and mean corpuscular volume. Arch Intern Med 1995;155:1907-11 «PMID: 7677558»PubMed
  5. Hietala J, Koivisto H, Anttila P ym. Comparison of the combined marker GGT-CDT and the conventional laboratory markers of alcohol abuse in heavy drinkers, moderate drinkers and abstainers. Alcohol Alcohol 2006;41:528-33 «PMID: 16799164»PubMed