Takaisin

Hoitavan henkilön vaikutus alkoholiongelmaisen hoitotuloksiin

Näytönastekatsaukset
Tarkistanut Kaarlo Simojoki; alkuperäiset kirjoittajat Rauno Mäkelä ja Mauri Aalto
4.9.2015

Näytön aste: B

Psykososiaalisen hoidon tulokset ilmeisesti vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan.

Hoitavan henkilön vaikutus hoidon tuloksellisuuteen on osoitettu useissa tutkimuksissa «Najavits LM, Weiss RD. Variations in therapist eff...»1, «Najavits LM, Crits-Christoph P, Dierberger A. Clin...»2. Hoitavia henkilöitä ei aina ole käsitelty tutkimuksen alusta lähtien riippumattomana muuttujana, esimerkiksi asiakkaita ei juuri ole sijoitettu terapeuteille satunnaistetusti. Lisäksi hoitavien henkilöiden lukumäärä on monesti ollut pienehkö.

Alkoholiongelmaisia asiakkaita (n = 1 726) hoitaneiden henkilöiden (n = 80) hoitotuloksia koskevan tutkimuksen riippuvina muuttujina olivat selvien päivien prosentuaalinen osuus ja juomisen intensiteetti «Therapist effects in three treatments for alcohol ...»3. Vaikutukset tutkittiin eriytetysti hoitomodaliteetin (avohoito, jatkohoito) ja menetelmän (kognitiivinen käyttäytymisterapia, motivoiva haastattelu, kahdentoista askeleen ohjelma) suhteen. Varianssiselitysosuuksien vaihteluväli oli 1–12 % (24 selitysosuudesta 7 oli tasolla p < 0.05). Merkitsevät selitysosuudet eivät keskittyneet tiettyihin hoitomodaliteetteihin tai terapiamenetelmiin. Merkitsevien efektien taustalla olivat muutaman terapeutin poikkeuksellisen huonot hoitotulokset.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Najavits LM, Weiss RD. Variations in therapist effectiveness in the treatment of patients with substance use disorders: an empirical review. Addiction 1994;89:679-88 «PMID: 8069169»PubMed
  2. Najavits LM, Crits-Christoph P, Dierberger A. Clinicians' impact on the quality of substance use disorder treatment. Subst Use Misuse 2000;35:2161-90 «PMID: 11138720»PubMed
  3. Therapist effects in three treatments for alcohol problems. Project MATCH Research Group. Psychother Res 1998;8:455-74