Saksassa tehdyssä vuodet 1997–99 kattavassa väestöpohjaisessa (N = 123 353 yli 18-vuotiasta) prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Knake S, Rosenow F, Vescovi M ym. Incidence of sta...»1 selvitettiin yli 30 minuuttia kestäneen sairaalahoitoa vaatineen status epilepticuksen ilmaantuvuutta. Yhteensä 150 tapausta identifioitiin ja ilmaantuvuudeksi primaarialueella saatiin 16 per 100 000 asukasta vuodessa (95 % luottamusväli 11–22 per 100 000 asukasta). Ottamalla huomioon laajemman lähialueen populaatio (N = 743 285) ja sen ikäjakauma sekä arvioitu aliraportointi (10 %) saatiin korjatuksi ikävakioiduksi ilmaantuvuudeksi 17/100 000. Yli 60-vuotiailla ilmaantuvuus oli korkeampi kuin 18–60-vuotiailla (55/100 000 vrt. 4/100 000, p < 0,0001). 30 vuorokauden kuluttua kuolleisuus oli 9 %.
Suomessa tehdyssä vuodet 1993–1999 kattavassa väestöpohjaisessa (Pirkanmaa, N = 84 000 alle 16-vuotiasta) retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Metsäranta P, Koivikko M, Peltola J ym. Outcome af...»2 selvitettiin yli 5 minuuttia kestäneen sairaalahoitoa vaatineen tajuttomuuskouristuskohtauksen ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä systemaattisen sairauskertomus- ja ambulanssiasiakirjojen läpikäymisen ja keskimäärin 2 vuotta jatkuneen seurannan avulla. Yhteensä 186 lasta (94 poikaa, 92 tyttöä, ikä 1 kk–15 vuotta 4 kk) osallistui tutkimukseen ja sai yhteensä 279 kohtausta.
Kaikkien episodien (N = 279) ilmaantuvuus oli 47 per 100 000 alle 16-vuotiasta lasta. Yli 30 minuuttia kestäneiden episodien (N = 160) ilmaantuvuus oli 27 per 100 000 lasta. Kuolleisuus oli kokonaisuudessaan seuranta-aikana 0 % ja täten myös yli 30 minuuttia kestäneiden kohtausten ryhmässä 0 %.
Yhdysvalloissa tehdyssä vuodet 1989–1991 kattaneessa väestöpohjaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «DeLorenzo RJ, Hauser WA, Towne AR ym. A prospectiv...»3 selvitettiin yli 30 minuuttia kestäneiden status epilepticusten esiintyvyyttä Richmondin kaupungin asukkailla, Virginiassa (kaupungin väestö N = 202 774). Tutkimukseen otettiin kaikki yli 31 vuorokauden ikäiset henkilöt kaikista sairaaloista, jotka hoitivat akuutteja kohtauksia.
Kahden vuoden aikana identifioitiin 204 yli 30 minuutin kestoista status epilepticus episodia, joten ilmaantuvuudeksi saatiin 50 episodia per 100 000 asukasta vuodessa. Koko tutkimuspopulaation kuolleisuus on 45/204 (22 %), alle 16-vuotiailla 3 % ja yli 16-vuotiailla 26 %. Absoluuttisia lukuarvoja alaryhmistä ei ole käytössä. 80 % potilaista oli ei-valkoihoisia, joilla ilmaantuvuus oli 71 per 100 000 asukasta ja kuolleisuus 17 %. Vastaavasti valkoihoisilla ilmaantuvuus oli 23 per 100 000 asukasta ja kuolleisuus 31 %.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti: Tutkimus on sinänsä laadultaan hyvä, mutta raportointi on puutteellinen alaryhmien osalta. Tutkimus on sovellettavissa Suomeen vain valkoihoisen väestön osalta.