Takaisin

Myoomaresektion vaikutus vuotoon

Näytönastekatsaukset
Riikka Aaltonen
3.5.2018

Näytön aste: B

Hysteroskooppinen submukoottisen myooman poisto ilmeisesti vähentää vuotoa 70–90 %:lla potilaista 2–5 vuoden seurannassa, jos mittarina käytetään tarvetta uusintaleikkaukselle.

Hollantilaisessa tutkimuksessa «Emanuel MH, Wamsteker K, Hart AA ym. Long-term res...»1 285 vuotohäiriöiseltä naiselta poistettiin hysteroskooppisesti myooma / myoomia ilman endometriumin resektiota. 94 % tavoitettiin 1–8 vuotta toimenpiteen jälkeen tulosten arvioimiseksi. Lopputulosmuuttujana oli uuden kirurgisen toimenpiteen tarve. Naisista, joilla oli vain 1 tai 2 myoomaa, joilta myoomat oli saatu kokonaan poistettua ja kohtu oli kooltaan normaali, vain noin 6 % päätyi uuteen toimenpiteeseen 2 vuoden ja 10 % 5 vuoden seurannassa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksen populaatio vastaa suomalaista vuotohäiriöpopulaatiota, mutta tutkimuspotilailla oli myös muita vuotohäiriöitä kuin runsaat säännölliset kuukautiset.

Englantilaisessa tutkimuksessa «Varma R, Soneja H, Clark TJ ym. Hysteroscopic myom...»2 seurattiin 92 naista, joilla oli runsaat kuukautisvuodot, keskimäärin 2,6 vuotta hysteroskooppisen myoomaresektion jälkeen. 2/3:ssa tapauksesta myooma tai myoomat saatiin poistettua kokonaisuudessaan ensimmäisessä toimenpiteessä. Toiseen toimenpiteeseen joutui 23 % potilaista: 11 (12 %) potilaalle jouduttiin myoomaresektio uusimaan ja 10:lle (11 %) tehtiin kohdunpoisto.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimuksessa käytettiin myoomaresektiossa Versapoint-systeemin spring-kärkeä, joka ei Suomessa ole ensisijainen myoomien poistamismenetelmä varsinkaan, jos myooma on suuri (> 1–1,5 cm). Oletettavaa on, että erityisesti suuremmissa myoomissa muita resektoskooppisia menetelmiä käytettäessä suurempi osa myoomista olisi saatu poistettua kokonaan ensimmäisellä kerralla.

Amerikkalaisessa tutkimuksessa «Phillips DR, Nathanson HG, Meltzer SM ym. Transcer...»3 tehtiin hysteroskooppinen toimenpide 120 naiselle, jotka eivät halunneet kohdunpoistoa tai joiden kohdunpoistoon liittyvä riski arvioitiin korkeaksi. Toimenpiteen aiheena oli limakalvonalaiseen myoomaan liittyvät runsaat kuukautisvuodot.

Kuukautiset normaalistuivat 94 %:lla potilaista 6 kuukautta toimenpiteestä, ja vielä 6 vuoden seurannassa 84 % potilaista oli tyytyväisiä tulokseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimuspopulaatio on sovellettavissa suomalaiseen naispopulaatioon

Ranskalaisessa seurantatutkimuksessa «Fernandez H, Kadoch O, Capella-Allouc S ym. [Hyste...»4 200 potilaalle tehtiin kohdun limakalvonalaisen myooman hysteroskooppinen poisto. Toimenpiteen aiheena oli 159:llä potilaalla menometrorrhagia, 22:lla postmenopausaalinen vuoto, 19:lla infertiliteetti ja 16:lla sekä infertiliteetti että menorrhagia. Keskimääräinen seuranta-aika oli 22,4 kuukautta, 23 potilasta ei tavoitettu seurannasta.

72,3 %:lla potilaista, joiden ongelmana oli pelkkä vuotohäiriö, hoitotulos oli toiminnallisesti potilasta tyydyttävä, kun epäonnistuneeksi luokiteltiin ne naiset, joille tehtiin uusi kirurginen toimenpide tai jotka menetettiin seurannasta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimuksesta ei käy ilmi, kuinka suurella osalla potilaista hoidon syynä oli pelkästään runsaat kuukautisvuodot.

Suomalaisessa tutkimuksessa «Rovio PH, Helin R, Heinonen PK. Long-term outcome ...»5 seurattiin 106 menorrhagiapotilasta keskimäärin 6,5 vuoden ajan. Puolelle potilaista oli tehty hysteroskooppinen myooman poisto endometriumin poiston yhteydessä ja puolelle potilaista vain endometriumin poisto. Seuranta-ajan kuluessa 18 potilasta, jolle oli tehty sekä endometriumin että myooman poisto sekä 21 potilasta, jolle oli tehty vain endometriumin poisto, joutui vähintään 1 uuteen gynekologiseen toimenpiteeseen. Hysterektomiaan päätyi 26,9 % myomektomiapotilaista ja 17,0 % potilaista ilman myomektomiaa. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Johtopäätös oli, että endometriumin poiston yhteydessä tehty myooman poisto ei pitkäaikaisseurannassa lisännyt eikä vähentänyt myöhempää kohdunpoiston tarvetta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Mukana ei ollut ryhmää, jolle olisi tehty vain myooman poisto.

Kommentit

Prospektiivisia satunnaistettuja tutkimuksia aiheesta ei ole eikä meta-analyysejä ole aiheesta tehty. Näyttö perustuu potilassarjoihin, joista varsin suuri osa on kohtalaisen vanhoja. Arviointia vaikeuttavat vaihtelevat mukaanottokriteerit, samanaikaisesti tehdyt muut toimenpiteet, erityisesti endometriumablaatio/-resektio, ja se, että hoitotuloksia ei ole arvioitu yhdenmukaisin tai objektiivisin kriteerein. Seuranta-ajoissa on suurta vaihtelua. Vaihtelevalle osalle potilaista on tutkimuksissa käytetty esihoitona GnRH-agonistia. Tutkimusten laatua voi pitää kelvollisena.

Kirjallisuutta

  1. Emanuel MH, Wamsteker K, Hart AA ym. Long-term results of hysteroscopic myomectomy for abnormal uterine bleeding. Obstet Gynecol 1999;93:743-8 «PMID: 10912978»PubMed
  2. Varma R, Soneja H, Clark TJ ym. Hysteroscopic myomectomy for menorrhagia using Versascope bipolar system: efficacy and prognostic factors at a minimum of one year follow up. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2009;142:154-9 «PMID: 19036492»PubMed
  3. Phillips DR, Nathanson HG, Meltzer SM ym. Transcervical electrosurgical resection of submucous leiomyomas for chronic menorrhagia. J Am Assoc Gynecol Laparosc 1995;2:147-53 «PMID: 9050549»PubMed
  4. Fernandez H, Kadoch O, Capella-Allouc S ym. [Hysteroscopic resection of submucous myomas: long term results]. Ann Chir 2001;126:58-64 «PMID: 11255973»PubMed
  5. Rovio PH, Helin R, Heinonen PK. Long-term outcome of hysteroscopic endometrial resection with or without myomectomy in patients with menorrhagia. Arch Gynecol Obstet 2009;279:159-63 «PMID: 18548262»PubMed