Takaisin

Raskaana olevan päihdeongelmaisen hoidon järjestäminen

Näytönastekatsaukset
Hanna Kahila
12.4.2018

Näytön aste: A

Päihdehoidon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa.

Päihdehoidon ja antenataalihoidon yhdistäminen vaikuttaa myönteisesti raskauden kestoon, lapsen syntymäpainoon, Apgarin pisteisiin ja neonataalisen hoidon tarpeeseen. Integroituun päihde- ja antenataaliseen hoitoon osallistuneiden synnyttäjien (n = 87) lapset olivat keskimäärin 400 grammaa painavampia (p < 0,001) ja gestaatioiältään keskimäärin 2 viikkoa vanhempia (p < 0,001) kuin standardihoitoon osallistuneiden päihdeäitien (n = 87) lapset. Jälkimmäisen ryhmän lapsilla oli 3-kertainen riski syntyä pienipainoisena ja 2-kertainen riski joutua tehohoitoon verrattuna lapsiin, joiden äiti oli osallistunut integroituun päihde- ja antenataalihoitoon «Sweeney PJ, Schwartz RM, Mattis NG ym. The effect ...»1.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Armstrong MA, Gonzales Osejo V, Lieberman L ym. Pe...»2 6 774 synnyttäjää seulottiin kyselylomakkeilla ja virtsan huumetesteillä, jonka jälkeen heidät jaettiin 4 ryhmään: päihdeongelmaiset, jotka ohjattiin heti alkuraskaudessa integroituun äitiys- ja päihdehoitoon (n = 782), päihdeongelmaiset, joiden tilanne vain arvioitiin alkuraskaudessa ilman erityisseurantaa (n = 348), päihdeongelmaiset, jotka vain täyttivät haastattelulomakkeet ja antoivat virtsanäytteen (n = 262) ja kontrollit, jotka eivät käyttäneet huumeita (N = 5 382).

Integroituun äitiys- ja päihdehoitoon osallistuneiden 782 naisen lapsilla pienipainoisuuden riski verrattuna päihteitä käyttämättömiin kontrolleihin oli hiukan kohonnut (alle 2 500 g syntymäpaino; OR 1,5; 95 % luottamusväli 1,0–2,1, p = 0,05) ja tehohoitoon joutuminen verrattuna kontrolleihin selvemmin kohonnut (OR 2,2; 95 % luottamusväli 1,7–2,8). Vastaavat riskit niillä äideillä, jotka seulonnassa oli todettu huumeita käyttäneiksi, olivat selvemmin kontrolleja korkeammat; pienipainoisuus: OR 2,4; 95 % luottamusväli 1,6–3,7, ja tehohoitoon joutuminen: OR 3,2; 95 % luottamusväli 2,5–4,5.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdistettyyn antenataali- ja päihdehuoltoon, pediatriseen seurantaan ja perhesuunnitteluun osallistuminen näyttää parantavan raskauden ennustetta ja vähentävän vastasyntyneiden tehohoidon tarvetta. Toiminta on ilmeisesti myös taloudellisesti kannattavaa ja säästi Baltimoren John Hopkins sairaalassa keskimäärin 5 000 USD äiti-lapsiparia kohti. Säästö syntyy pienemmän tehohoidon tarpeen ja lyhentyneen sairaalahoitojakson seurauksena «Jansson LM, Svikis D, Lee J ym. Pregnancy and addi...»3. Tulokset olivat samansuuntaiset tutkimuksessa, jossa yhdistettiin 54 yhdysvaltalaisen synnytyssairaalan tiedot raskaudenaikaisen huumeidenkäytön aiheuttamista kustannuksista: suurimmat kustannukset syntyvät huumeiden käyttäjien vastasyntyneiden keskosuuden ja liitännäisongelmien hoidosta «Norton EC, Zarkin GA, Calingaert B ym. The effect ...»4.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa työssä «Jansson LM, Svikis DS, Velez M ym. The impact of m...»5 verrattiin 2 eri hoitokäytäntöä huumeriippuvaisilla raskaana olevilla naisilla. Toinen ryhmä koostui 132 naisesta, jotka saivat raskauden seurannan ja päihdepalvelut "yhden luukun" -periaatteella. Toinen ryhmä koostui 108 naisesta, ja heidän hoitokokonaisuutensa muotoutui hinnan perusteella siten, että palveluntarjoajilta vaadittua koulutustasoa laskettiin, tuntimääriä vähennettiin ja avustavat palvelut, kuten kuljetuspalvelut, poistettiin.

Syntymäpaino, -pituus, -päänympärys ja raskauden kesto eivät eronneet ryhmissä, mutta kohdunsisäisiä sikiökuolemia todettiin 7-kertaa ja imeväiskuolemia 3-kertaa enemmän jälkimmäisessä ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Itävaltalaisessa katsausartikkelissa «Winklbaur B, Kopf N, Ebner N ym. Treating pregnant...»6 tehtiin systemaattinen kirjallisuushaku PubMedista koskien opioidiriippuvaisen raskaana olevan naisen hoitoa. Artikkelissa päädyttiin suosittelemaan mahdollisimman varhaisessa raskauden vaiheessa alkavaa moniammatillista hoitoa, joka yhdistää opioidikorvaushoidon ja säännöllisen äidin voinnin ja raskauden seurannan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa retrospektiivisessä työssä «Goler NC, Armstrong MA, Osejo VM ym. Early start: ...»7 selvitettiin 49 261 naisen, jotka olivat täyttäneet päihdekyselyn ja joille oli tehty virtsan huumeseula, hoitokustannuksia raskauden, synnytyksen ja niihin liittyviä kustannuksia synnytystä seuraavan vuoden ajalta sekä syntyneen lapsen osalta 1 vuoden ikään asti. Analyysia varten naiset jaettiin 4 ryhmään: 1. ne, jotka olivat seulontapositiivisia ja jotka ohjattiin yhdistettyyn päihdehoitoon ja raskauden seurantaan (Early start -hoito-ohjelma, n = 2 032), 2. ne, jotka olivat seulontapositiivisia, ja jotka ohjattiin Early start- asiantuntijan arvioon, joka totesi päihdeongelman, mutta joille ei ohjelmoitu seurantakäyntejä (n = 1 181), 3. ne, jotka olivat virtsan huumeseulassa positiivisia, mutta ohjattiin tavanomaiseen perustason raskauden seurantaan (n = 149) ja 4. verrokkiryhmä (n = 45 899), joilla ei ollut viitettä päihdeongelmasta.

Äidin hoitokustannukset olivat merkitsevästi suuremmat 3. ryhmässä verrattuna muihin ryhmiin (P < 0,001), samoin lapsen hoitokustannukset (P < 0,001). Early Start ohjelman implementaatiokulut olivat $ 670,600 vuosittain, mutta kustannushyötyanalyysin mukaan vuosittaiset säästöt olivat $ 5,946,741.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

NICE guideline «National Collaborating Centre for Women's and Chil...»10 suosittelee yhdistämään raskauden seurantaa, sosiaalityötä ja päihdehoitoa.

Moniammatillinen yhteistyö parantaa raskauden, synnytyksen ja vanhemmuuden ennustetta. Työryhmä voi muodostua esim. kätilöstä, synnytyslääkäristä, neonatologista, terveydenhoitajasta, päihdetyön ammattilaisesta ja tarpeen mukaan muusta ammattihenkilöstä. Hoidon aikana on varmistuttava sen jatkuminen synnytyksen jälkeiseen aikaan «Clinical Guidelines: Substance Use During Pregnanc...»8.

WHO:n suosituksen «WHO. Guidelines for the Identification and Managem...»9 mukaan kokonaisvaltaiset palvelut raskaana oleville ja imettäville päihdeongelmaisille naisille sisältävät kattavan valikoiman sukupuolisensitiivisiä ennaltaehkäisy- ja hoitomuotoja, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, sekä fyysisten että psyykkisten komorbiditeettien hoidon, veriteitse tarttuvien virusten ja muiden infektiosairauksien hoidon, ravitsemusneuvonnan, lähisuhdeongelmiin, asunnottomuuteen, köyhyyteen ja väkivaltaan liittyvän neuvonnan ja hoidon. Hoidon jatkuvuus auttaa yleensä hoitoonsitouttamisessa.

Kirjallisuutta

  1. Sweeney PJ, Schwartz RM, Mattis NG ym. The effect of integrating substance abuse treatment with prenatal care on birth outcome. J Perinatol 2000;20:219-24 «PMID: 10879333»PubMed
  2. Armstrong MA, Gonzales Osejo V, Lieberman L ym. Perinatal substance abuse intervention in obstetric clinics decreases adverse neonatal outcomes. J Perinatol 2003;23:3-9 «PMID: 12556919»PubMed
  3. Jansson LM, Svikis D, Lee J ym. Pregnancy and addiction. A comprehensive care model. J Subst Abuse Treat 1996;13:321-9 «PMID: 9076650»PubMed
  4. Norton EC, Zarkin GA, Calingaert B ym. The effect of maternal substance abuse on the cost of neonatal care. Inquiry 1996;33:247-57 «PMID: 8883459»PubMed
  5. Jansson LM, Svikis DS, Velez M ym. The impact of managed care on drug-dependent pregnant and postpartum women and their children. Subst Use Misuse 2007;42:961-74 «PMID: 17613957»PubMed
  6. Winklbaur B, Kopf N, Ebner N ym. Treating pregnant women dependent on opioids is not the same as treating pregnancy and opioid dependence: a knowledge synthesis for better treatment for women and neonates. Addiction 2008;103:1429-40 «PMID: 18783498»PubMed
  7. Goler NC, Armstrong MA, Osejo VM ym. Early start: a cost-beneficial perinatal substance abuse program. Obstet Gynecol 2012;119:102-10 «PMID: 22183217»PubMed
  8. Clinical Guidelines: Substance Use During Pregnancy, Birth and the Postnatal Period NSW HEALTH 2014. «http://www.health.nsw.gov.au/policies/»1 Accessed 21.4.2017
  9. WHO. Guidelines for the Identification and Management of Substance Use and Substance Use Disorders in Pregnancy. Geneva: World Health Organization; 2014 «PMID: 24783312»PubMed
  10. National Collaborating Centre for Women's and Children's Health (UK). 2010;: «PMID: 21977548»PubMed