Takaisin

Atorvastatiinin vaikutus uusiin aivoinfarkteihin potilailla, joilla on ollut aiempi AVH

Näytönastekatsaukset
Mikko Syvänne
2.6.2016

Näytön aste: B

Suuriannoksinen atorvastatiinihoito vähentää uusia aivoinfarkteja potilailla, joilla on jo ollut ei-sydänperäinen aivoverenkiertohäiriö mutta ei sepelvaltimotautia.

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa The Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels (SPARCL) «Amarenco P, Bogousslavsky J, Callahan A 3rd ym. Hi...»1seurattiin 4 731 potilasta (keskimäärin 63-vuotiaita, 60 % miehiä), joilla oli ollut oireinen aivoverenkiertohäiriö 1–6 kuukautta aiemmin. Aivoverenvuodon sairastaneet (2 % potilaista) hyväksyttiin, jos heidän katsottiin olevan suuressa iskeemisen tapahtuman riskissä. Lähtövaiheessa potilaiden LDL-kolesterolitaso oli 2,6–4,9 mmol/l, eikä kenelläkään ollut sepelvaltimotautia. Muut keskeiset poissulkukriteerit olivat eteisvärinä tai muu sydänperäisen embolian lähde ja subaraknoidaalivuoto. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko suuriannoksista atorvastatiinia (80 mg/vrk, n = 2 365) tai lumetta (n = 2 366). Mukana oli myös 385 suomalaista potilasta. Tutkimuksen aikana atorvastatiiniryhmän keskimääräinen LDL-kolesterolitaso oli 1,9 mmol/l ja lumeryhmän 3,3 mmol/l.

Keskimäärin 4,9 vuoden aikana 265 potilasta atorvastatiiniryhmässä (11,2 %) ja 311 potilasta lumeryhmässä (13,1 %) sai uuden aivohalvauksen (16 % vähenemä, riskisuhde 0,84; 95 % luottamusväli 0,71–0,99, p = 0,03). 5 vuoden NNT-luku oli 45. Aivohalvausten väheneminen johtui aivoinfarktien vähenemisestä (218 vs 274). Aivoverenvuotoja oli atorvastatiiniryhmässä 55 ja lumeryhmässä 33 (riskisuhde 1,66; 95 % luottamusväli 1,08–2,55), kuolemaan johtaneita aivoverenvuotoja 17 ja 18. Kaikkien merkittävien valtimotautitapahtumien riski pieneni atorvastatiiniryhmässä merkitsevästi (20 %; riskisuhde 0,80, luottamusväli 0,69–0,92, NNT = 29) mukaan lukien sydäninfarktit. Sepelvaltimotautitapahtumia oli atorvastatiiniryhmässä 81 potilaalla (3,4 %) ja lumeryhmässä 210 potilaalla (5,1 %) (riskisuhde 0,65; 95 % luottamusväli 0,49–0,87). Kokonaiskuolleisuudessa tai vakavien haittatapahtumien (41,8 % vs 41,2 %) tai tutkimuksen keskeytykseen johtaneiden haittatapahtumien (17,5 % vs 14,5 %) määrässä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana myös alkuperäisessä lumeryhmästä 25 % sai statiinihoitoa.

SPARCL-tutkimuksen alaryhmäanalyyseissa «Welch KM. Review of the SPARCL trial and its suban...»2 atorvastatiinin aivohalvauksia vähentävä vaikutus oli samanlainen riippumatta sukupuolesta, iästä ja iskeemisen AVH:n tyypistä (suurten tai pienten suonten tauti).

Molempien SPARCL-tutkimusten osalta:

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Valtimotautien ja myös aivoinfarktien vähentyminen sopii muuhun statiinihoidosta saatuun näyttöön ja laajentaa sen koskemaan myös aivovaltimotautipotilaita, joilla ei ole samanaikaista sepelvaltimotautia. Tulos saatiin suuriannoksisella atorvastatiinihoidolla, jolla keskimääräinen LDL-kolesterolitaso pieneni lähelle nykyisen erittäin suuren riskin – kuten valtimotautia sairastavia – potilaita koskevaa suositusta (< 1,8 mmol/l).

Lisätietoa SPARCL-tutkimuksessa ilmenneistä aivoverenvuodoista, ks. «Statiinihoito ja aivoverenvuodon riski»1.

Kirjallisuutta

  1. Amarenco P, Bogousslavsky J, Callahan A 3rd ym. High-dose atorvastatin after stroke or transient ischemic attack. N Engl J Med 2006;355:549-59 «PMID: 16899775»PubMed
  2. Welch KM. Review of the SPARCL trial and its subanalyses. Curr Atheroscler Rep 2009;11:315-21 «PMID: 19500496»PubMed