Etelä-ruotsalaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa (Malmö Ocular Hypertension Study) «Bengtsson B, Heijl A. A long-term prospective stud...»1, «Bengtsson B, Heijl A. Diurnal IOP fluctuation: not...»2 analysoitiin glaukooman riskitekijöiden osuutta glaukooman kehittymiselle. 90 potilasta, joilla oli todettu koholla oleva silmänpaine, mutta ei glaukoomamuutoksia näköhermon päässä eikä näkökentissä, satunnaistettiin kahteen ryhmään: timololihoito ja kontrollina lumehoito. Keskimääräinen seuranta-aika oli 8,5 vuotta.
Pysyvä näkökenttämuutos (end point) kehittyi yhteensä 37 potilaalle, joista 18 oli saanut timololia ja 19 lumelääkettä. Monimuuttuja-analyysissa todettiin kolme selvää riskitekijää: näköhermon pään muutokset, jotka muistuttivat glaukoomamuutoksia (riskisuhde eli hazard ratio 2,97), korkea ikä (riskisuhde 1,05 yhtä vuotta kohden) ja kohonnut silmänpaine (riskisuhde 1,14 jokaista mmHg:ä kohden).
Silmänpaineen vaihtelua analysoitiin jakamalla seuranta-ajan paineet kahteen ryhmään: painevaihtelu alle 5 mmHg ja painevaihtelu ≥ 5 mmHg. Paineenvaihtelu ei lisännyt vaaraa glaukoomalle univariaattianalyysissä. Tulos testattiin vielä jatkossa Coxin regressio analyysilla, jolloin paineen vaihtelu oli lähes merkitsevästi riskiä lisäävä tekijä (95 % luottamusväli 0,98–1,93), mutta käytettäessä Coxin monimuuttujaregressio analyysia, silmänpaineen vaihtelu ei vaikuttanut vaaran suuruuteen (95 % luottamusväli 0,80–1,60).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Hyvä prospektiivinen tutkimus glaukooman kehittymisen riskitekijöistä, mutta ei ole verrattavissa Asranin «Asrani S, Zeimer R, Wilensky J ym. Large diurnal f...»3 työhön, jossa tutkitaan paineen vaihtelun merkitystä glaukooman (jo todetun taudin) etenemiselle.