Takaisin

Topiramaatti lasten myokloonis-atoonisen epilepsian (MAE) hoidossa

Näytönastekatsaukset
Eeva-Liisa Metsähonkala
27.2.2019

Näytön aste: D

Topiramaatti vähentänee lasten kohtauksia myoklonis-atoonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

Ranskassa tehdyssä avoimessa 52 keskuksen tutkimuksessa «Mikaeloff Y, de Saint-Martin A, Mancini J ym. Topi...»1 hoidettiin topiramaatilla 207 alle 12-vuotiasta lasta vuosina 1997–2001. Epilepsiaoireyhtymät luokiteltiin ILAE-luokituksen mukaan. Topiramaattilääkitys aloitettiin 1 mg/kg/vrk ja annosta nostettiin 2 viikon välein 1 mg/kg/vrk. Seuranta-aikamediaani oli 5,6 kuukautta (0,5–31 kuukautta). Topiramaattiannoksella ei ollut yhteyttä hoidon tehoon (keskimääräinen annos 4,7 mg/kg/vrk, 1–14,4 mg/kg/vrk).

Myokloonis-atoonista epilepsiaa sairasti 4 lasta (2 % tutkituista). Kaikilla 4 lapsella kohtaukset vähenivät yli 50 %, 1 tuli kohtauksettomaksi.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Hyvin pieni määrä MAE-potilaita.

Walesissa tehtiin retrospektiivinen tutkimus «Jayawant S, Libretto SE. Topiramate in the treatme...»2 topiramaatin hyödystä lapsilla. 27 potilaan joukossa 6:lla oli myokloonis-atooninen epilepsia. Ennen topiramaatin aloitusta lapsilla oli 2–8 atoonista kohtausta päivittäin. Topiramaatti lisättiin 1–3 aiemman epilepsialääkkeen oheen. Ylläpitoannos oli 7,4 ± 2,5 mg/kg/vrk.

1 lapsella kohtaukset vähenivät 50–80 % ja 3:lla yli 80 % (yli 50 % teho 4/6, (67 %; 95 % luottamusväli 0,29–1,04 %)). 1 lapsella atooniset kohtaukset vähenivät, mutta muut kohtaukset lisääntyivät. 1 lapsella ei ollut tehoa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Retrospektiivinen aineisto, pieni määrä potilaita.

Philadelphialaisessa tutkimuksessa «Kilaru S, Bergqvist AGC. Current treatment of myoc...»3 raportoitiin kaikkien vuosina 1998–2005 hoidossa olleiden myoklonisastaattista epilepsiaa sairastaneiden potilaiden käytetyt hoidot ja ennusteet. Potilaita oli 23, joista 15 tuli tutkimuksiin kyseiseen sairaalaan 1 kuukauden sisään epilepsian alusta. Seuranta-aika oli 3 potilaalla alle 6 kuukautta, 2 potilasta kävi tutkimuskeskuksessa vain 1 kerran, muilla seuranta-aika oli 21–86 kuukautta (mediaani 48 kuukautta).

14 potilasta (67 % niistä, jotka kävivät tutkimuskeskuksessa enemmän kuin 1 kerran) oli saavuttanut vähintään 6 kuukauden kohtauksettomuuden seuranta-ajan loppuun mennessä. 43 % oli kehittynyt normaalisti, 52 %:lla oli lieviä ja 5 %:lla keskivaikeita kognitiivisia vaikeuksia.

10 % niistä, jotka saivat valproaattia, 18 % niistä, jotka saivat lamotrigiinia, 23 % niistä, jotka saivat topiramaattia, 25 % niistä, jotka saivat etosuksimidia ja 30 % niistä, jotka olivat ketogeenisellä dieetillä, saavutti vähintään 6 kuukauden kohtauksettomuuden kyseisen hoidon aikana.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Tutkimus edustaa koko potilaiden populaatiota mutta hoitojen tehosta verrattuna toisiinsa ei voi tutkimuksen perusteella arvioida mitään.

Kirjallisuutta

  1. Mikaeloff Y, de Saint-Martin A, Mancini J ym. Topiramate: efficacy and tolerability in children according to epilepsy syndromes. Epilepsy Res 2003;53:225-32 «PMID: 12694931»PubMed
  2. Jayawant S, Libretto SE. Topiramate in the treatment of myoclonic-astatic epilepsy in children: a retrospective hospital audit. J Postgrad Med 2003;49:202-5; discussion 205-6 «PMID: 14597780»PubMed
  3. Kilaru S, Bergqvist AGC. Current treatment of myoclonic astatic epilepsy: clinical experience at the Children's Hospital of Philadelphia. Epilepsia 2007;48:1703-1707 «PMID: 17651420»PubMed