Rosenbergin systemaattisessa katsauksessa «Rosenberg JH, Albrecht JS, Fromme EK ym. Antimicro...»1 vuodelta 2012 selvitettiin antibioottihoidon prevalenssia ja vaikutusta oirehoitoon palliatiivista ja saattohoitoa saavilla potilailla. Kasaukseen löydettiin 984 tutkimusta, jotka oli julkaistu 2000–2011. Näistä 11 täytti sisäänottokriteerit ja otettiin mukaan katsaukseen. Otoskoko eri tutkimuksissa oli 70-1 598 potilasta (mediaani = 150). 6 tutkimusta oli tehty Pohjois-Amerikassa, 1 Euroopassa, 3 Aasiassa ja 1 Australiassa. 6 tutkimusta oli tehty sairaalassa, 2 kotona tapahtuvassa saattohoidossa, 1 saattohoitokodissa, 1 pitkäaikaishoitoyksikössä ja 1 useammassa erityyppisessä hoitopaikassa. 4 tutkimuksista oli prospektiivisia ja 7 retrospektiivisiä. 6 tutkimuksessa oli ainoastaan syöpäpotilaita, 4 tutkimuksessa kaikkia palliatiivista hoitoa vaativia potilaita ja 1:ssä ainoastaan dementiapotilaita. 1 tutkimuksista käsitteli infektioprofylaksiaa.
6 tutkimuksessa, joissa mukana oli ainoastaan syöpäpotilaita, oli antibioottihoidon prevalenssi 19–84 %. 2 tutkimuksessa keskityttiin erityisesti parenteraalista hoitoa saaviin potilaisiin, jolloin antibioottihoidon prevalenssi oli 9 % ja 4 %. 1 tutkimuksessa selvitettiin erityisesti kuume-episodien esiintymistä, jolloin antibioottihoidon prevalenssi oli 85 %. 2 tutkimuksessa selvitettiin antibiootin käyttöä indikaatiosta ja antoreitistä riippumatta, jolloin 53 % palliatiivisista potilaista sai antibioottihoitoa. 5 tutkimuksessa, joissa oli mukana erilaisia palliatiivisia potilaita, vaihteli hoidon prevalenssi riippuen antoreitistä. Sairaalahoidossa antibioottihoidon prevalenssi oli 4–97 % ja saattohoitokodeissa 8,6–37 %.
Oirevastetta antibioottihoidon vaikutuksesta oli kuvattu eri tutkimuksissa hyvin vaihtelevilla tavoilla.
Potilaan oireiden lievittymisen arviointi vaihteli katsauksen tutkimuksissa, pääosin kliininen arvio (osassa arvioitiin hyötynyt, ei ja muu asteikolla, yhdessä tutkimuksessa modifioitu Edmonton Symptom Assessment Scale-mittari ja physician's "global assessment of the patient's condition"). Potilaan tila ja/tai infektioon liittyvät oireet paranivat antibioottihoidolla 21,4 % (95 % luottamusväli 13,2–31,7 %) – 56,7 % (95 % luottamusväli 52,7–60,6 %) antibioottia saaneista. 2 tutkimuksessa, jossa käytettiin vain parenteraalista antibioottihoitoa, vointi koheni 52,9 %:lla (95 % luottamusväli 27,8–77,0 %) – 75,9 %:lla (95 % luottamusväli 56,5–89,7 %).
3 tutkimuksessa raportoitiin tehoa kyseisiin infektioihin. 2 tutkimuksessa raportoitiin oireiden lieventymistä virtsatietulehduksissa 60–92 % ja hengitystieinfektioissa 0–53 %. Bakteremiassa ei tapahtunut oireiden paranemista. Virtsatie- ja hengitystietulehduksiin potilaat saivat oraalista hoitoa ja bakteremiaan suonensisäistä. Tutkimukset, joissa kuume oli antibioottihoidon indikaationa, raportoitiin kuumeen poistumista 47,9 % (95 % luottamusväli 37,7–58,3 %) – 54,4 % (95 % luottamusväli 42,8–65,7 %) tapauksista. Kuume hävisi ainoastaan 1/14 (7,1 %) potilaasta, jos ei hoidettu antibiootilla.
Kommentti: Kontrolliryhmät puuttuvat, tilan kohenemista arvioitiin subjektiivisesti, ei mittarilla, ja infektioiden diagnostiikka oli puutteellista (vti ja suun sammas ovat infektioita, joiden parantumista on helpompi seurata).
Kahdessa retrospektiivisessa «White PH, Kuhlenschmidt HL, Vancura BG ym. Antimic...»2, «Lam PT, Chan KS, Tse CY ym. Retrospective analysis...»3 ja yhdessä prospektiivisessa «Reinbolt RE, Shenk AM, White PH ym. Symptomatic tr...»4 havainnoivassa mutta kontrolloimattomassa tutkimuksessa, joiden yhteenlaskettu potilasmäärä oli 2 127, seurattiin loppuvaiheen syöpäpotilaita saattokodissa.
Infektioilla ja niiden hoidoilla ei todettu vaikutusta potilaiden elinikään. 234 syöpäpotilaan obduktioanalyysissä «Pautex S, Vayne-Bossert P, Jamme S ym. Anatomopath...»5 keuhkoinfektio todettiin 55 %:ssa kuolinsyyksi, mutta antibioottihoidolla ei havaittu postmortem-vaikutuksia.
Kommentti: Tutkimukset eivät olleet kontrolloituja, ja potilasmäärät olivat pieniä ennusteen arvioinnin kannalta.