Takaisin

Kasvuikäisille tehdyn kiinteäkojeoikomishoidon yhteydessä tehtävien välihampaiden poistojen vaikutus viisaudenhampaiden kallistuskulmaan ja niiden puhkeamiseen

Näytönastekatsaukset
Tuula Palotie
12.3.2020

Näytön aste: A

Välihampaiden poistot kiinteillä kojeilla tehdyn oikomishoidon yhteydessä eivät merkittävästi vaikuta ylä- tai alaleuan viisaudenhampaiden puhkeamissuuntaan, mutta saattavat joissain tapauksissa vähentää viisaudenhampaiden impaktoitumista.

Tutkimuksessa «Staggers JA. A comparison of results of second mol...»1 oli mukana West Virginian yliopiston hammaslääketieteen laitoksella tai alueella olevalla yksityisvastaanotolla Yhdysvalloissa hoidettujen 44 potilaan oikomishoitotiedot. 22 potilaalle tehtiin kiinteillä kojeilla oikomishoito, ja osana hoitoa heiltä poistettiin 2. ylä- ja alaposkihampaat (16 tyttöjä ja 6 poikaa). Hoidon kesto oli keskimäärin 38 kuukautta. Toisessa ryhmässä oli 22 potilaan tiedot, joilta oli poistettu oikomishoidon yhteydessä 1. välihampaat.

Molempien ryhmien potilaat olivat 9–16-vuotiaita. Molemmissa ryhmissä oli 13 potilaalla Angle I -purenta ja 9:llä Angle II1 -purenta. Hoidon kesto oli keskimäärin 37 kuukautta.

Panoraamatomografiakuvista, jotka otettiin juuri ennen oikomishoidon alkua ja heti kiinteiden kojeiden purkamisen jälkeen, mitattiin purentatason ja viisaudenhampaiden pystyakselin välinen kulma, ja alku- ja lopputilannetta verrattiin toisiinsa. Purentataso määritettiin digitoimalla kuvista 1. poskihampaiden ja 2. välihampaiden purupintojen välinen linja. Alaleuassa viisaudenhampaiden ja purentatason välisen kulman pieneneminen merkitsee suotuisampaa eli pystympää viisaudenhampaan asentoa, jolloin puhkeamissuunta on parempi. Yläviisaudenhampaissa mitatun kulman suureneminen puolestaan merkitsee suotuisampaa eli pystympää viisaudenhampaan asentoa, jolloin puhkeamissuunta on parempi.

Sekä 1. välihampaiden (kallistuskulma suurentui 10,1º) että 2. poskihampaiden poisto (kallistuskulma suurentui 13,8º) vaikuttivat suotuisasti yläviisaudenhampaiden kallistuskulmaan eli ne tulivat purentatasoon nähden pystymmiksi. Vastaavasti 1. välihampaiden (kallistuskulma pieneni 6,3º) että 2. poskihampaiden poisto (kallistuskulma pieneni 10,3º) vaikuttivat epäsuotuisasti alaviisaudenhampaiden kallistuskulmiin eli hampaat kallistuivat purentatasoon nähden. Viisaudenhampaiden kallistuskulmien ei kuitenkaan todettu muuttuneen tilastollisesti merkitsevästi hoidon aikana kummassakaan ryhmässä. Myöskään ryhmien välillä ei todettu merkitsevää eroa viisaudenhampaiden kallistuskulmien muutoksissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Vuonna 2017 julkaistussa belgialais-ruotsalaisessa tutkimuksessa «Miclotte A, Grommen B, Cadenas de Llano-Pérula M y...»2 oli 296 kiinteillä oikomiskojeilla hoidettua potilasta: 218 ei tehty hampaiden poistoja, ja 78 tehtiin osana hoitoa 1. tai 2. premolaarien poistot. Viisaudenhampaiden puhkeamistila mitattiin lateraalikallokuvista ja niiden kallistuskulma, vertikaalinen asema ja etäisyys mandibulakanavasta sekä mineralisaatioaste mitattiin panoraamatomografiakuvasta pre- ja postoperatiivisesti.

Tulokset osoittivat, että sekä ylä- että alaviisaudenhampaiden puhkeamistila ja vertikaalinen asema lisääntyi merkittävästi niillä potilailla, joilla oli poistettu välihampaat verrattuna ei-poistohoitoryhmään. Viisaudenhampaiden kallistuskulmassa, suhteessa mandibulaarikanavaan tai hampaiden mineralisaatioasteeseen ei ollut tilastollista eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Soveltuvuus:

Yhteenvetona 1. poskihampaan siirtyminen eteenpäin ja viisaudenhampaan puhkeamistilan lisääntyminen aktiivisen oikomishoidon aikana vähensi viisaudenhampaan impaktoitumista ja lisäsi niiden vertikaalipuhkeamista. Rajatapauksissa, kun mietitään, poistetaanko välihampaat vai ei osana oikomishoitoa, tutkimustulos on hyvä huomioida. Useimmissa tapauksissa, kun hampaita poistetaan ahtauden takia osana oikomishoitoa, ankkurointi on kuitenkin maksimaalinen eli 1. molaarit eivät saa tulla yhtään eteenpäin. Tällöin oikomishoito ei vaikuta viisaudenhampaiden puhkeamiseen.

Kirjallisuutta

  1. Staggers JA. A comparison of results of second molar and first premolar extraction treatment. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1990;98:430-6 «PMID: 2239842»PubMed
  2. Miclotte A, Grommen B, Cadenas de Llano-Pérula M ym. The effect of first and second premolar extractions on third molars: A retrospective longitudinal study. J Dent 2017;61:55-66 «PMID: 28359700»PubMed