Australialaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Smith AC, Barry SE, Chiong AY ym. Inferior alveola...»1 suukirurgi ennusti ennen alaviisaudenhampaan leikkausta panoraamatomografiakuvan perusteella mahdollista tuntohäiriötä poiston jälkeen. Hermovaurion arvioimiseksi käytettiin Roodin ym. «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of...»7 7 muuttujaa. Kaikkiaan yleisanestesiassa leikattiin 479 alaviisaudenhammasta, joista 25:stä hampaan poistosta (5,2 %) seurasi alahuulen tunnon muutos, joista 1 jäi pysyväksi. Näistä 18 oli ennustettavissa panoraamatomografiakuvista (sensitiviteetti 72 %). Lopuista 454 poistosta oli ennustettavissa 411:sta panoraamatomografiakuvasta, että hermovauriota ei tule (spesifiteetti 90,5 %). Artikkelissa ei tarkemmin eritelty Rood ym. «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of...»7 muuttujien jakautumista hermovaurioiden suhteen.
Artikkelissa suositeltiin panoraamatomografiakuvauksen käyttöä arvioitaessa viisaudenhampaan poistoa.
Englantilaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Bell GW. Use of dental panoramic tomographs to pre...»2 oli 219 potilasta, joilta leikattiin 300 alaviisaudenhammasta. Ennen leikkausta leikkaava kirurgi, joka oli myös radiologi, määritti panoraamatomografiakuvasta viisaudenhampaan suhdetta hermokanavaan käyttäen Roodin ym. «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of...»7 7 muuttujaa.
Lisäksi kirjoittajalla oli 3 omaa muuttujaa:
18 % hampaista kuvautui kokonaan hermokanavan yläpuolelle, 32 % kuvautui hermokanavan yläreunan tasalle ja 37 % kuvautui hermokanavan kanssa päällekkäin ja hermokanavan valkoinen rajaviiva katkesi. Loput 13 % oli luokiteltavissa Roodin ym. «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of...»7 esittämiin luokkiin. Näistä tavallisimmat olivat juurten tummuminen hermokanavan päällä (23/8,0 %) ja hermokanavan kaventuminen (8/3,0 %). Muita kriteereitä täyttäneitä tapauksia oli vain 1–3 kappaletta kutakin.
Sama henkilö myös leikkasi potilaat, jolloin hermokimpun läheisyys todettiin 35 leikkauksessa (12 %). Yhdessäkään näissä leikkauksista ei syntynyt alahuulen tunnon alenemaa. Suurin todennäköisyys sille, että hermokimppu ja juuri olivat toistensa välittömässä läheisyydessä, oli juurten taipuminen hermokanavan läheisyydessä (2/2), juurten tummuminen hermokanavan päällä (12 /23) ja hermokanavan kulun taipuminen (1/2).
Artikkelin loppupäätelmässä todettiin, että panoraamatomografiakuva on varauksin käyttökelpoinen arvioitaessa hermokimpun ja juuren läheisyyttä.
Uusiseelantilaisessa meta-analyysissa «Atieh MA. Diagnostic accuracy of panoramic radiogr...»3 vuodelta 2010 suoritettiin laaja haku vuosien 1969–2008 kirjallisuudesta. Tarkoituksena oli arvioida panoraamatomografialöydösten diagnostista tarkkuutta ennakoitaessa alaleuan hermokanavan ja alaviisaudenhampaan läheistä suhdetta. Haun tuloksena löytyi 940 tutkimusta, joista vain 5 tutkimusta «Bell GW. Use of dental panoramic tomographs to pre...»4, «Blaeser BF, August MA, Donoff RB ym. Panoramic rad...»5, «Gomes AC, Vasconcelos BC, Silva ED ym. Sensitivity...»6, «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of...»7, «Sedaghatfar M, August MA, Dodson TB. Panoramic rad...»8 kelpuutettiin lopulliseen meta-analyysiin. Näissä 5 tutkimuksessa oli yhteensä 1 179 potilasta, joilta poistettiin 1 tai useampi alaleuan viisaudenhammas, yhteensä 1 793 hammasta.
Näistä tehtiin yhteensä 894 havaintoa koskien 3 tärkeintä röntgenologista merkkiä, jotka ennustavat läheistä anatomista suhdetta:
Analyysin tulokset jaoteltiin näiden 3 muuttujan suhteen seuraavasti:
Meta-analyysin loppupäätelmä on, että panoraamatomografiakuvaus paremminkin sulkee pois juuren ja hermokanavan läheisen kontaktin röntgenologisen merkin puuttuessa kuin varmistaa rakenteiden läheisen kontaktin merkin esiintyessä. Toiseksi analyysin perusteella pelkästään yksi röntgenologinen merkki ei ole vielä riittävän vahva signaali hermokanavan ja juuren läheisestä sijainnista.