Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «Niemisto L, Kalso E, Malmivaara A ym. Radiofrequen...»1, ja yleiskatsauksessa «van Tulder MW, Koes B, Seitsalo S ym. Outcome of i...»2etsittiin satunnaistettuja tai kvasisatunnaistettuja vertailututkimuksia radiofrekvenssihoidon vaikuttavuudesta selkäkipuun. Akuutin selkäkivun hoitoon liittyviä tutkimuksia ei löytynyt. Kroonisen, fasettinivelperäisen selkäkivun hoitoon liittyviä tutkimuksia löytyi kolme. Yhdessä tutkimuksessa selvitettiin hoidon vaikuttavuutta kroonisessa diskogeenisessa kivussa.
Fasettinivelperäisessä kivussa näyttö oli ristiriitaista. Yhdessä tutkimuksessa (n = 31) hoito vähensi kipua ja paransi toimintakykyä kahden kuukauden seurannassa. Toisessa tutkimuksessa (n = 70) hoitoryhmän Roland–Morrisin mittarilla arvioitu toimintakyky parani (6,2 % treatment effect, p < 0,05), mutta kipuun tai Oswestry-indeksillä mitattuun koettuun haittaan ei tullut muutosta neljän viikon seurannassa. Kolmannessa tutkimuksessa ei päästy mielekkääseen arvioon, koska hoitoaikeen mukaista analyysiä ei tehty.
Diskogeenisen kivun hoitotutkimuksessa (n = 28) radiofrekvenssihoidon ja sham-toimenpiteen välillä ei nähty eroja kahdeksan viikon seurannassa.
Edellä kuvatun Cochrane-katsauksen jälkeen julkaistussa järjestelmällisessä katsauksessa «Chou R, Huffman L. Guideline for the Evaluation an...»3 löytyi kaksi uutta satunnaistettua tutkimusta radiofrekvenssidenervaation vs lumehoidon vaikuttavuudesta fasettinivelperäiseen alaselkäkipuun. Näistä 11/11 validiteettipistettä saaneessa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa 81 kroonista selkäkipupotilasta satunnaistettiin radiofrekvenssidenervaatioon tai lumehoitoon.
Ryhmien välillä ei ollut kolmen kuukauden seurannassa eroa selkä- tai alaraajakivussa, kyvyssä päivittäisiin aktiviteetteihin eikä särkylääkkeiden käytössä «van Wijk RM, Geurts JW, Wynne HJ ym. Radiofrequenc...»4. 8/11 validiteettipistettä saaneessa tutkimuksessa 40 kroonista selkäkipupotilasta satunnaistettiin radiofrekvenssidenervaatioon tai lumehoitoon. Radiofrekvenssidenervaatihoidon saaneilla potilailla oli kuuden kuukauden seurannassa vähäisempi alaraajakipu ja särkylääkkeiden käyttö ja jonkin verran parempi toimintakyky ja työkyky kuin verrokeilla «Nath S, Nath CA, Pettersson K. Percutaneous lumbar...»5. 5/11 validiteettipistettä saaneessa tutkimuksessa 60 kroonista selkäkipupotilasta satunnaistettiin kolmeen ryhmään: jatkuva tai pulsoiva radiofrekvenssihoito tai lumehoito. Radiofrekvenssiryhmässä tulokset olivat paremmat kuin lumehoitoryhmässä.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: