376 potilasta yhteensä 39 tutkimuskeskuksesta aloitti hoidon flutikasonipropionaatilla «Berth-Jones J, Damstra RJ, Golsch S ym. Twice week...»1. Yksi ryhmä (n = 100) käytti 0,005-prosenttista voidetta kerran vuorokaudessa, toinen (n = 90) voidetta 2 kertaa vuorokaudessa, kolmas (n = 95) 0,05-prosenttista emulsiovoidetta kerran vuorokaudessa ja neljäs (91) emulsiovoidetta 2 kertaa vuorokaudessa, 4 viikon ajan.
Emulsiovoiteella hoidetut saavuttivat remission useammin (80 % ja 84 %) kuin voiteella hoidetut (77 % ja 71 %). Kerran vuorokaudessa hoito ei eronnut merkitsevästi teholtaan 2 kertaa vuorokaudessa hoidosta. 295/376 potilasta oli remissiossa ja aloitti 16 viikon ylläpitohoidon, jossa annettiin 2 kertaa viikossa joko voidetta tai emulsiovoidetta tai jommankumman (emulsio)voidepohjaa. Relapsi tapahtui 41/73 voidepohjaa saaneella, 54/84 emulsiovoidepohjaa saaneella, 27/68 voidetta saaneella ja 13/70 emulsiovoidetta saaneella.
Flutikasonipropionaatti ehkäisi atooppisen ekseeman relapsia ylläpitohoitona. Emulsiovoide oli tehokkaampi kuin voide, vaikka alkuvaiheen ihmiskokeissa (vasokonstriktiotesti) niiden teho oli samanlainen.
112 atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta (ikä 15–50 vuotta; miehiä 47, naisia 65) osallistui tutkimukseen «Van Der Meer JB, Glazenburg EJ, Mulder PG ym. The ...»2. Kahden ensimmäisen viikon aikana kaikki potilaat käyttivät kerran vuorokaudessa vahvaa kortikosteroidia flutikasonipropionaattia, minkä jälkeen 2 viikon aikana hoitoa annettiin 4 vuorokautena viikossa. Tämän jälkeen potilaat, joiden ihottuma parani (56/112), jaettiin 2 ryhmään, jotka hoitivat vanhoja ihottuma-alueitaan ja uusia ihottumakohtia joko hoitovoiteella tai lumeella 2 kertaa viikossa (perjantai ja lauantai) 16 viikon ajan. Kliininen tutkimus tehtiin SCORAD-pisteytyksellä. Potilailta seurattiin seerumin kortisolitasoja. Ihon paksuutta tutkittiin ottamalla 3 mm:n stanssibiopsioita. Viimeinen tutkimusosio oli satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus.
109 potilasta tutkimuksen aloittaneista 112 potilaasta osallistui ensimmäiseen 2 viikon tutkimukseen. 95 potilasta kävi myös toisen 2 viikon jakson läpi. 56/95 potilasta oli täysin parantunut. Heistä 54 halusi osallistua satunnaistettuun 16 viikon ylläpitohoitoon. 31 potilasta oli lumeryhmässä ja 23 potilasta lääkeryhmässä. 21/31 lumeryhmän ja 9/23 lääkeryhmän potilaista keskeytti 16 viikon ylläpitohoidon ihottuman pahenemisen vuoksi.
Ylläpitolääkehoidolla olleiden potilaiden ihottuma oli keskimäärin paremmassa kunnossa kuin lumetta saaneiden ja aika relapsiin merkitsevästi pidempi. Seerumin kortisolissa ei todettu muutoksia, eikä otetuissa biopsioissa ollut viitettä ihon ohenemasta kortikosteroidivoiteen käytöstä johtuen.
249 atooppista ekseemaa sairastavaa yli 12-vuotiasta potilasta osallistui tutkimukseen «Peserico A, Städtler G, Sebastian M ym. Reduction ...»3, jossa selvitettiin metyyliprednisoloniaseponaatin (MPA) tehoa ja siedettävyyttä atooppisessa ekseemassa. Tutkimus oli 20 keskuksen monikeskustutkimus, jossa oli mukana keskuksia Saksasta, Italiasta ja Espanjasta. Tutkimus oli kontrolloitu ja satunnaistettu kaksoissokkotutkimus. Potilaat käyttivät MPA-emulsiovoidetta, kunnes atooppinen ekseema oli remissiossa. Tämän jälkeen 221 tämän vaiheen läpäissyttä potilasta (142 naista ja 79 miestä) jaettiin 2 ryhmään.
Ensimmäisessä ryhmässä (MPA; n = 112) käytettiin perusvoidetta 2 kertaa vuorokaudessa, paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin, jolloin perusvoidetta käytettiin 1 kerran vuorokaudessa ja MPA-emulsiovoidetta 1 kerran vuorokaudessa.
Toisessa ryhmässä (perusvoide; n = 109) käytettiin perusvoidetta 2 kertaa vuorokaudessa. Potilaat tutkittiin 2, 6, 10 ja 16 viikon päästä ylläpitovaiheen aloituksesta.
MPA-ryhmässä relapsia ei tapahtunut 87 %:lla ja perusvoideryhmässä 66 %:lla. Suurin ero vaikutuksessa nähtiin kutinassa MPA:n eduksi. Potilailla, joilla relapsi tapahtui, kutina-arviot olivat VAS-janalla (visual analog scale) 42,7 mm (MPA) ja 57,1 mm (perusvoide). Potilailla, joilla relapsia ei tullut, VAS oli 10,5 mm (MPA) ja 17,5 mm (perusvoide). Ihoatrofiaa ei todettu tutkimuksessa.
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Schmitt J, von Kobyletzki L, Svensson A ym. Effica...»4 selvitettiin paikalliskortikosteroidien ja paikallisen takrolimuusivoiteen tehoa ylläpitohoidossa atooppisen ekseeman relapsin ehkäisyssä. Kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi 1 158 tutkimusta, joista 22 täytti tutkimuskriteerit ja joista 9 soveltui systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Niistä 4 käsitteli paikalliskortikosteroidien tehoa ja siedettävyyttä (flutikasonipropiononaatti 3, metyyliprednisoloniaseponaatti 1).
Meta-analyysin päätelmä oli, että ylläpitohoito vahvalla paikalliskortikosteroidilla on tehokasta ja siedettyä.