Meta-analyysissä «Rabindranath K, Adams J, Macleod AM ym. Intermitte...»1, «Intermittent versus continuous renal replacement therapy for acute renal failure in adults»1 hemodialyysimuodon vaikutusta verenkierron vakauteen arvioitiin useilla tavoin. Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin ”hemodynaamista instabiliteettia” yhteensä 205 potilaalla. Kummassakaan tutkimuksessa ei kuitenkaan täsmällisesti määritelty, mitä tällä tarkoitettiin. Kuitenkin todettiin, että epästabiilin verenkierron ilmaantuvuus ei eronnut ryhmien välillä. Verenkierron epävakautta todettiin 26/95 (27,4 %) potilasta kertahemodialyysiryhmässä ja 20/110 (18,2 %) potilasta jatkuvaa hemodialyysihoitoa saaneiden ryhmässä. ARR 9 % (-2 – 21 %).
Tämän lisäksi kolmessa tutkimuksessa selviteltiin eri tavoin määritellyn hypotension esiintymistä hemodialyysihoitojen aikana. Näissä tutkimuksissa oli yhteensä 514 potilasta. Hypotensiota esiintyi 86/249 (34,5 %) kertahemodialyysiryhmässä ja 85/265 (32,1 %) potilasta jatkuvaa hemodialyysihoitoa saaneiden ryhmässä. Hypotension ilmaantuvuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. ARR 2 % (-6 – 11 %). Keskiverenpaine tutkimuksen lopussa oli korkeampi jatkuvaa hemodialyysihoitoa saaneiden ryhmässä (weighted mean difference 5,35; 95 % luottamusväli 1,41–9,29). Systolisessa verenpaineessa tai noradrenaliinitarpeessa ei ollut eroa ryhmien välillä.
Kommentti: Potilaiden määrä on erilainen eri vertailuissa. Tutkimuksissa ei ollut mukana pelkästään potilaita, jotka olivat jo lähtökohtaisesti verenkierron suhteen epävakaita, tai joilla olisi erityisen suuri riski verenkierron epävakauteen hemodialyysihoidon aikana.