Takaisin

Jalkahaavainfektion mikrobiologinen tutkiminen diabeetikoilla

Näytönastekatsaukset
Hannu Järveläinen
24.3.2021

Näytön aste: B

Puhdistetun haavan pohjalta otettu syvämärkänäyte (kyretti-, aspiraatio- tai kudospalanäyte) on todennäköisesti luotettavampi kuin pintamärkänäyte diabeetikoilla.

Yhdysvalloissa 1980-luvulla tehty tutkimus «Sapico FL, Witte JL, Canawati HN ym. The infected ...»1. 32 vaikeaa diabeettista jalkainfektiota sairastavaa potilasta, näistä jalkahaava oli 26:lla, gangrena 24:llä. Kaikilla oli päädytty eriasteiseen alaraaja-amputaatioon. Verrattiin pintamärkänäytteen (pre- ja postamputaatio), haavan pohjalta kyretillä otetun näytteen ja aspiroiden märkäkertymästä otetun näytteen yhtäpitävyyttä amputoidusta alaraajan tulehtuneesta osasta otettuun kvantitatiiviseen bakteeriviljelynäytteeseen. Pintamärkänäytteistäkin tehtiin anaerobiviljely.

Mikään bakteeriviljelymenetelmä ei yltänyt tilastollisesti merkitsevään yhtenevyyteen syvän kudosnäytteen kanssa. Kuitenkin haavan pohjalta otettu kyrettinäyte korreloi parhaiten kudosnäytteen tulosten kanssa (aerobien ja anaerobien kvantitatiivinen konkordanssi 74,69 ± 4,7 kyrettinäytteellä, 69,00 ± 4,7 aspiraationäytteellä, 62,04 ± 4,2 preamputaatiotilanteessa otetussa pintamärkänäytteessä ja 67,38 ± 4,2 postamputaatiotilanteessa otetussa pintamärkänäytteessä).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italialainen vuosina 1996–97 tehty prospektiivinen tutkimus «Pellizzer G, Strazzabosco M, Presi S ym. Deep tiss...»2, jossa selvitettiin 29 syvään diabeettiseen jalkainfektioon sairastuneen potilaan jalkainfektion bakteerietiologiaa. Kaikilla tutkittavilla oli osteomyeliitti. Näytteet otettiin samanaikaisesti kirurgisen haavan puhdistuksen jälkeen. Pumpulitikkunäytteestä tutkittiin myös anaerobit. Kudosbiopsia otettiin haavan pohjalta 2 mm:n läpimittaisella stanssilla. Näytteet otettiin hoitopäivinä 0, 7, 14 ja 30.

Näytteenottotapojen väille saatiin tilastollisesti merkitsevä ero kudosbiopsian eduksi (p < 0,043) 30 päivän kohdalla huonosti paranevien jalkainfektioiden ryhmässä (n = 21). Näissä näytteissä kudosbiopsia löysi useampia bakteereja kuin pintanäyte.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Lievien diabeetikon jalkainfektioiden (n = 56) bakteeriviljelymenetelmää selvittävä tutkimus «Lipsky BA, Pecoraro RE, Larson SA ym. Outpatient m...»3 osana satunnaistettua antibioottihoitotutkimusta Yhdysvalloissa vuosina 1985–88. 44/56 tutkimukseen osallistuneista oli joko akuutti (n = 31) tai krooninen haavauma (n = 13), lisäksi 4:llä oli pinnallisempi haavauma. Verrattiin pumpulitikulla otettua pintamärkänäytettä (n = 51), absessista tai vastaavasta märkäkertymästä otettua aspiraationäytettä (n = 49) ja puhdistetun haavan pohjalta otettua kyrettinäytettä (n = 41) toisiinsa. Jos haavaumaa ei ollut, otettiin vain aspiraationäyte.

Kyrettinäytteissä oli useimmin kasvua (95 %:ssa näytteistä, vrt. pintanäyte 84 %, aspiraationäyte 78 %). Bakteeriviljelytuloksia verrattiin ristiin toisiinsa nähden. Tulokset osoittivat kyrettinäytteen olevan luotettavimman näytteenottomenetelmän, mutta tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Lipsky BA, Pecoraro RE, Larson SA ym. Outpatient m...»3: Infektoituneen jalkahaavan mikrobiologisen näytteenottotekniikan (pintamärkänäyte pumpulitilkulla puhdistetusta haavasta vs. syvämärkänäyte kyrettinäytteellä / aspiraationäyte märkäkertymästä / kudospalanäyte) osuvuutta on arvioitu erilaisilla tutkimusasetelmilla. Pienet tutkimusryhmät heikentävät tutkimusten tuloksia.

Kaikissa 3 tutkimuksessa «Sapico FL, Witte JL, Canawati HN ym. The infected ...»1, «Pellizzer G, Strazzabosco M, Presi S ym. Deep tiss...»2, «Lipsky BA, Pecoraro RE, Larson SA ym. Outpatient m...»3 pintamärkänäyte oli heikoin tutkimusmenetelmä. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että haavan pohjalta hyvän kirurgisen puhdistuksen jälkeen otettu syvämärkänäyte olisi paras mahdollinen tutkimusmenetelmä, mikäli halutaan maksimoida kaikkien syvällä haavassa kasvavien bakteerien ja todellisen infektion aiheuttajan löytyminen.

Kirjallisuutta

  1. Sapico FL, Witte JL, Canawati HN ym. The infected foot of the diabetic patient: quantitative microbiology and analysis of clinical features. Rev Infect Dis 1984;6 Suppl 1:S171-6 «PMID: 6718934»PubMed
  2. Pellizzer G, Strazzabosco M, Presi S ym. Deep tissue biopsy vs. superficial swab culture monitoring in the microbiological assessment of limb-threatening diabetic foot infection. Diabet Med 2001;18:822-7 «PMID: 11678973»PubMed
  3. Lipsky BA, Pecoraro RE, Larson SA ym. Outpatient management of uncomplicated lower-extremity infections in diabetic patients. Arch Intern Med 1990;150:790-7 «PMID: 2183732»PubMed