Takaisin

Sähköhoito (ECT) lääkeresistentissä depressiossa

Näytönastekatsaukset
Erkki Isometsä ja Hannu Koponen
8.1.2020

Näytön aste: C

Sähköhoito (ECT) on hyödyksi lääkeresistentin depression hoidossa.

Saksalaisessa satunnaistetussa kliinisessä kokeessa «Folkerts HW, Michael N, Tölle R ym. Electroconvuls...»1 verrattiin SSRI-lääke (selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä) paroksetiinia ja sähköhoitoa (RUL, right unilateral) depressiopotilailla (N = 39), jotka eivät olleet hyötyneet aiemmista depressiolääkekokeiluista (vähintään 2 asianmukaista hoitokoetta, keskimäärin 4,9 hoitokoetta). Psykoottiset potilaat suljettiin hoitokokeen ulkopuolelle, mutta mukana oli 5 (13 %) kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksosta kärsivää potilasta.

4 viikon hoidon jälkeen oikeanpuoleinen unilateraalinen sähköhoito (keskimäärin 7,2 hoitokertaa) oli laskenut masennuspistemäärää paroksetiinia enemmän (59,8 ± SD 16,1 % vs. paroksetiini 29,5 ± 24,6 %; p = 0,001); myös hoitovasteen saaneiden osuus oli ECT-ryhmässä suurempi kuin paroksetiiniryhmässä (71,4 vs. 27,8 %, p = 0,006). Sähköhoitoa ei ollut sokkoutettu lumehoidon avulla; lääkeryhmän potilaista suuri osa sai myöhemmin ECT-hoitoa paroksetiinihoidon jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Meta-analyysissä «Haq AU, Sitzmann AF, Goldman ML ym. Response of de...»2 selvitettiin ECT-hoidon vastetta ennustavia tekijöitä. Tutkijat löysivät yhteensä 32 retrospektiivistä tai prospektiivista tutkimusta (Ntot = 4 658 potilasta), jotka soveltuivat 10 eri ennustekijän vaikutuksen analysointiin. Kaikki 32 tutkimusta sisältävässä aineistossa keskimäärin 68 % ECT-hoitoa saaneista potilaista oli saanut hoitovasteen, mikä yleensä oli määritelty ≥ 50 % laskuna depression oirepisteissä hoidon päätyttyä. Ennustekijöistä 2 oli tilastollisesti ja kliinisesti merkittäviä: depressionkesto ennen hoidon alkamista ja hoitoresistenssi edeltävälle lääkehoidolle. Hoitovasteen saaneiden keskimääräinen edeltävä depression kesto oli 4,9 kuukautta, vastetta vaille jääneiden 14 kuukautta (7 tutkimusta, 702 potilasta; SMD 0,37, p < 0,001). Puuttuva vaste vähintään 1 edeltävälle masennuslääkehoidon yritykselle merkitsi selvästi pienempää ECT-vasteen todennäköisyyttä (11 tutkimusta, 1 175 potilasta; 58 vs. 70 %; OR 0,56, p < 0,001). Muilla tutkituilla ennustekijöillä kuten iällä, sukupuolella, kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosilla, psykoottisilla tai melankolisilla piirteillä tai depression vaikeusasteella ei ollut tilastollisesti merkitsevää ja johdonmukaista suhdetta hoitovasteen todennäköisyyteen. Niiden suhteen kirjallisuudessa usein esiintyi keskenään ristiriitaisia löydöksiä. Meta-analyysi ei sisältänyt lumekontrolloituja tutkimuksia, ei käsitellyt hoidon toteutukseen (antotapa, stimuluksen tyyppi, hoitokertojen määrä ym.) merkitystä ennusteelle eikä kattanut hoidon haittavaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Meta-analyysissä «van Diermen L, van den Ameele S, Kamperman AM ym. ...»3selvitettiin ennustekijöitä ECT-hoidon tuloksellisuudelle kartoittamalla ennustekijöitä sekä hoitovasteelle että remissiolle hoidon jälkeen. Siihen otettiin 34 tutkimusta (Ntot = 3 276 potilasta).

Psykoottiset piirteet ennustivat remissiota (OR = 1,47, P = 0,001) ja hoitovastetta (OR = 1,69, p < 0,001), samoin korkeampi ikä (SMD = 0,26 remissiolle, 0,35 hoitovasteelle, molemmissa p < 0,001). Depression vaikeusaste ennusti hoitovastetta (SMD = 0,19, p = 0,001), mutta ei merkitsevästi remissiota. Puuttuvan vasteen aiemmalle lääkehoidolle roolia ennustekijänä ei selvitetty.

Meta-analyysi oli kuitenkin informatiivinen sen suhteen, millaisissa potilasryhmissä ECT-hoitovasteen tai remission todennäköisyys on suurin: psykoottisilla, iäkkäillä ja vaikea-asteisesta depressiosta kärsivillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti:

Sähköhoidon yleinen vaikuttavuus depressiossa on hyvin (A-tasoisesti) dokumentoitu, mutta spesifisti lääkeresistentissä depressiossa sitä ei ole osoitettu lumeeseen verrattuna satunnaistetuissa kliinisissä kokeissa. Julkaistut havainnoivat sähköhoidon ennustetutkimukset sisältävät kuitenkin tuhansia potilaita, ja osoittavat yli 50 % responssilukuja ja todennäköistä paremmuutta tavanomaiseen lääkehoitoon verrattuna myös tässä hoidollisesti haastavassa potilasryhmässä. Löydös on johdonmukainen suhteessa hoidon yleisesti hyvään tehoon depressiossa. ECT-hoitoa koskevissa tutkimuksissa hoidetut potilaat ovat yleensä kärsineet psykoottisesta tai vaikeasta ei-psykoottisesta depressiosta, hyvin harvoin keskivaikeasta depressiosta.

Sähköhoito on lääkeresistentissä depressiossa siksi ensisijaisesti vaikean ja psykoottisen depression hoitomuoto. Sitä voitaneen harkitusti käyttää joskus myös keskivaikeassa, moniresistentissä ja vaikeusasteelta vaikeaa lähestyvässä depressiossa silloin, kun potilas on motivoitunut hoitoon.

Kirjallisuutta

  1. Folkerts HW, Michael N, Tölle R ym. Electroconvulsive therapy vs. paroxetine in treatment-resistant depression -- a randomized study. Acta Psychiatr Scand 1997;96:334-42 «PMID: 9395150»PubMed
  2. Haq AU, Sitzmann AF, Goldman ML ym. Response of depression to electroconvulsive therapy: a meta-analysis of clinical predictors. J Clin Psychiatry 2015;76:1374-84 «PMID: 26528644»PubMed
  3. van Diermen L, van den Ameele S, Kamperman AM ym. Prediction of electroconvulsive therapy response and remission in major depression: meta-analysis. Br J Psychiatry 2018;212:71-80 «PMID: 29436330»PubMed