Systemoidun katsauksen «Wu T, Gao X, Chen M ym. Long-term effectiveness of...»1 tarkoituksena oli verrata ruokavalio + liikuntaohjelman (R + L) vaikutusta laihtumiseen verrattuna pelkkään ruokavalioon (R). Tutkimukseen hyväksyttiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT), joiden kokonaiskesto oli vähintään 6 kuukautta (interventio ja seuranta) ja joissa raportoitiin paino tai BMI. Ruokavaliohoidoksi hyväksyttiin mikä tahansa laihdutusruokavalio (mukaan lukien niukkaenergiaiset dieetit ja vähähiilihydraattiset dieetit).
Kirjallisuushaku tehtiin aikavälillä 1966–2007. Analyyseihin hyväksyttiin 18 julkaisua (tutkimusta), joista 10:ssä kesto oli enintään 1 vuosi, 11:ssa 1–1,9 vuotta, 7:ssä vähintään 2 vuotta ja 7:ssä 6 vuotta.
Päävastemuuttuja oli painon muutos. Meta-analyysissa laskettiin muutos "effect size"-suureena. Tämä laskettiin SMD:na (standardized mean difference), joka on ryhmien välinen muutos (joko painossa tai BMI:ssa) jaettuna koko otoksen SD:lla (ennen interventiota). SMD-lukuja tulkitaan niin, että arvo 0,2 tarkoittaa pientä eroa, 0,5 kohtalaista eroa ja 0,8 suurta eroa.
Tutkittavien keski-ikä vaihteli tutkimuksittain 36 ja 55 vuoden välillä ja vastaavasti paino 70–100 kg ja BMI 25–38 kg/m2. Tutkimuksien aktiivi-intervention kesto vaihteli 3 kuukauden 6 vuoteen ja seurannan kesto 0–2,5 vuoteen. Pääosin liikuntaharjoittelu osin (valvottua) kestävyysliikuntaa. 4 tutkimuksessa lihasvoimaharjoittelua oli kestävyysliikunnan lisäksi. 2 tutkimuksista oli tehty Suomessa. Tutkimuksissa keskeyttäneiden osuus oli yleensä vähemmän kuin 30 %.
Kaikissa tutkimuksissa laihtuminen ei ollut päätavoite, vaan joissakin tutkimuksissa oli sydänystävällinen ruokavalio, ja tavoitteena oli veren dyslipidemisten parametrien parantaminen. Näissä myös tutkittavat olivat vähemmän ylipainoisia kuin puhtaasti lihaviin kohdistuneissa tutkimuksissa. 1 tutkimuksessa henkilöillä oli tyypin 2 diabetes ja toisessa heikentynyt glukoosinsieto.
Yhteenvetoanalyyseissä painon väheneminen oli -1,24 kg (95 % luottamusväli -0,23 – 2,26) enemmän R+L-ryhmässä verrattuna R-ryhmään. Vastaava BMI-ero oli -0,50 kg/m2 (95 % luottamusväli -0,21 – -0,79). 1–2 vuotta kestäneissä tutkimuksissa vastaava paino- ja BMI-ero oli -2,29 kg (95 % luottamusväli -3,52 – -1,06) ja -0,67 kg/m2 (95 % luottamusväli -1,05 – -0,30). Yli 2 vuotta kestäneissä tutkimuksissa vastaava paino- ja BMI-ero oli -1,78 kg (95 % luottamusväli -3,43 – -0,13) ja -0,04 kg/m2 (95 % luottamusväli -1,35–1,27). Kun yhdistettiin paino- ja BMI-mittauksia käyttäneet tutkimukset, ryhmien välinen ero (SMD) oli -0,25 (95 % luottamusväli -0,36 – -0,14) R+L-ryhmän eduksi. 6 tutkimuksessa oli mitattu kehon rasvakudoksen osuus painosta ja niissä vastaava ero oli 2 prosenttiyksikköä (95 % luottamusväli -3,5 – -0,65).
Alaryhmäanalyyseissä ainoastaan tutkimuksen kestolla oli merkitystä: painon väheneminen oli suurempaa pidempikestoisissa tutkimuksissa (katkaisukohtana oli 1 vuosi; SMD -0,35 vs. -0,07). Iällä, liikapainon määrällä, sukupuolella tai seurannan kestolla ei ollut tilastollista yhteyttä painon muutokseen.
Edellistä meta-analyysiä «Wu T, Gao X, Chen M ym. Long-term effectiveness of...»1 tuoreempi systemoitu katsaus ja verkostometa-analyysi «Schwingshackl L, Dias S, Hoffmann G. Impact of lon...»2 tarkastelee tutkimuksia, joiden seuranta-aika oli vähintään 1 vuosi. Siinä oli 22 tutkimusta (n = 3 521), joista iso osa oli myös edellisessä systemoidussa katsauksessa, ja tulokset olivat samansuuntaisia. 11 %:lla tutkittavista oli tyypin 2 diabetes.