Takaisin

Parodontiitin ennusmerkit lapsilla ja nuorilla

Näytönastekatsaukset
Mervi Gürsoy ja Eija Könönen
14.4.2016

Näytön aste: B

Lasten ja nuorten ”bitewing”-röntgenkuvia tulkittaessa tulee kuvista diagnosoida mahdollinen approksimaalinen hammaskivi sekä marginaalinen luutason menetys, sillä edellä mainitut löydökset saattavat toimia parodontiitin ennusmerkkeinä.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa «Sjödin B, Matsson L, Unell L ym. Marginal bone los...»1 analysoitiin retrospektiivisesti 118 paikallista aggressiivista parodontiittia sairastavan (juveniili parodontiitti diagnosoitu alle 20-vuotiaana; ikäjakauma 13–19 vuotta) ja 168 verrokkihenkilön maitohammasvaiheen marginaalinen luutaso 5–12 vuoden iässä otetuista "bitewing"-röntgenkuvista. Potilas- ja verrokkiryhmän henkilöiden pysyvän hampaiston marginaalinen luutaso mitattiin 13–19-vuotiaana otetuista röntgenkuvista. Verrokkien röntgenkuvissa ei todettu marginaalista luukatoa pysyvässä hampaistossa. Juveniili parodontiitti -potilasryhmä jaettiin pysyvässä hampaistossa ilmenevän luukadon mukaan vielä kahteen alaryhmään; ryhmä I (n = 45): luukatoa ilmeni vain yhdessä kohdassa ja ryhmä II (n = 73): luukatoa ilmeni ≥ 2 kohdassa. Varsinaisena tutkimusaineistona käytettiin vähintään yhtä 5–12 vuoden iässä posteriorialueelta otettua "bitewing"-kuvaparia / henkilö. Röntgenkuvista tulkittiin maitokulmahampaiden distaalipintoja sekä maitomolaareiden approksimaalipintoja reunustava luutaso. Persistoivia maitohampaita ja puhkeamassa olevia hampaita ympäröivät luupinnat jätettiin tulkitsematta. Kuvissa tulkittiin olevan luukatoa, mikäli marginaalisen luun (MBL) ja kiillesementtirajan (CEJ) välinen etäisyys oli > 2 mm.

Juveniilia parodontiittia sairastavista yhteensä 40 %:lla havaittiin luukatoa jo maitohampaistossa; ryhmän I henkilöistä 20 %:lla ja ryhmän II henkilöistä 52 %:lla ja vastaavasti verrokkiryhmän henkilöistä 5 %:lla oli luukatoa. Verrokki- ja ryhmä I:n henkilöillä maitohampaiston marginaalista luukatoa ilmeni enintään kahdessa kohdassa, kun 37 %:lla ryhmä II:n henkilöistä luukatoa esiintyi ≥ 3 kohdassa.

Johtopäätöksenä on, että pysyvässä hampaistossa ilmenevä aggressiivinen parodontiitti saattaa saada alkunsa jo maitohampaistossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa tutkimuksessa «Sjödin B, Matsson L. Marginal bone loss in the pri...»2 vuonna 1991 tutkittiin marginaalisen luukadon esiintyvyyttä lasten maitohampaistossa. Tutkimusaineistoon seulottiin 7-, 8- ja 9-vuotiaiden lasten (n = 8 666) joukosta ne lapset, joilta oli kyseisenä vuonna otettu hammasröntgenkuvia posteriorialueelta posteriorialueelta (97 % "bitewing"-röntgenkuvia). Kolmen ikäryhmän primaariaineisto käsitti siten yhteensä 3 896 lapsen (45 % seulotuista) röntgenkuvat. Tutkimuksen aikana ilmeni, että 9-vuotiaiden röntgenkuvia oli erinäisten syiden johdosta jäänyt lähettämättä. Puuttuvat kuvat (n = 649) lisättiin jälkikäteen aiempaan 9-vuotiaiden primaariaineistoon (n = 1 368) muodostaen siten vielä erillisen 9-vuotiaiden aineiston (n = 2 017). Röntgenkuvista tulkittiin maitokulmahampaiden distaalipintoja sekä maitomolaareiden approksimaalipintoja reunustava luutaso. Persistoivia maitohampaita ja puhkeamassa olevia hampaita ympäröivät luupinnat jätettiin tulkitsematta. Kuvissa tulkittiin olevan luukatoa, mikäli marginaalisen luun ja kiillesementtirajan välinen etäisyys oli > 2 mm. Lisäksi kuvista tulkittiin hampaiden approksimaalipintojen kariekset sekä täytteet ja hammaskivimuodostus.

Kolmen ikäryhmän (7-, 8- ja 9-vuotiaiden) primaariaineistossa marginaalisen luukadon prevalenssi oli 2 %, 3,1 % ja 4,5 %, ollen 9-vuotiailla merkittävästi korkeampi 7- (p < 0,001) tai 8-vuotiaisiin (p < 0,05) verrattuna. Vastaavasti approksimaalisen hammaskiven prevalenssi oli 2,5 %, 3,1 % ja 4,2 %, ollen 9-vuotiailla merkittävästi (p < 0,05) korkeampi 7-vuotiaisiin verrattuna. 9-vuotiaiden erillisessä aineistossa havaittiin lisäksi, että niillä lapsilla, joilla oli luukatoa maitohampaistossa, esiintyi myös useammin hammaskiveä kuin lapsilla, joiden luutaso oli normaali (p < 0,001).

Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että maitohampaistossa esiintyvä approksimaalinen hammaskivi saattaa liittyä marginaalisen luukadon prevalenssiin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Sjödin B, Matsson L, Unell L ym. Marginal bone los...»1: Potilasryhmän röntgenkuvia pyydettiin 43 parodontologian klinikasta, joista 22 klinikkaa (51 %) osallistui tutkimukseen lähettämällä inkluusiokriteerit täyttävät kuvat analysoitavaksi.

«Sjödin B, Matsson L. Marginal bone loss in the pri...»2: Tutkimukseen osallistui 25/26 Örebron julkisen sektorin hammashoitolaa. Tutkimuksessa ei eritelty hammaskiven ja luukadon esiintymistä hammaspintakohtaisesti, toisin sanoen tuloksista ei ilmennyt, esiintyikö hammaskivi ainoastaan luukatopinnoilla vai myös muualla.

Kirjallisuutta

  1. Sjödin B, Matsson L, Unell L ym. Marginal bone loss in the primary dentition of patients with juvenile periodontitis. J Clin Periodontol 1993;20:32-6 «PMID: 8421113»PubMed
  2. Sjödin B, Matsson L. Marginal bone loss in the primary dentition. A survey of 7-9-year-old children in Sweden. J Clin Periodontol 1994;21:313-9 «PMID: 8034775»PubMed