Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Rakotonanahary D, Pelletier-Fleury N, Gagnadoux F ...»1 selvitettiin 82 vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla (keskiarvo AHI 75; CPAP-paine 9,6; ESS 12) kostutinhoitoa vaativien hengitystieoireiden esiintymistä (3–500 päivän jakso, keskimäärin 347 päivää). 46 potilaalle (56 %) ilmaantui käyttöä haittaavia ylähengitystieoireita, ja heille aloitettiin protokollan mukaisesti aluksi kylmävesikostutin. 23 potilaalla oireet lievittyivät, mutta heidän CPAP-käyttötuntinsa eivät lisääntyneet.
Lopuilla 23:lla oireet jatkuivat, ja he saivat lämminvesikostuttajan. Tämän myötä oireet lievittyivät ja käyttötunnit lisääntyivät merkitsevästi (keskiarvo ± SD 4,38 ± 2,05 vs. 5,38 ± 2,26).
Kommentti: Vanhimmissa tutkimuksissa mukana oli kylmävesikostuttimia. Laitetekniikka on kehittynyt ja nykyään käytettävät kostuttimet ovat aina lämminvesikostuttimia.
Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Massie CA, Hart RW, Peralez K ym. Effects of humid...»2 selvitettiin 38:lla CPAP-hoidossa olevalla uniapneapotilaalla (AHI > 10) sekä kylmä- että lämminilmakostuttimen käytön vaikutusta hoitoon sitoutumiseen ja nenäoireisiin. Hoitojaksot olivat 3 viikkoa, välissä oli 2 viikon washout-jakso. Potilaat kokivat lämminvesikostutinhoidon subjektiivisesti paremmaksi ja sen käyttö lisäsi tilastollisesti merkitsevästi (keskiarvo ± SD) käyttötunteja (5,52 ± 2,1 vs. 4,93 ± 2,2, P = 0,008).
Merkitsevää eroa ei todettu kylmävesikostutinta käytettäessä (5,15 ± 1,9 vs. 4,93 ± 2,2). Nenän ja kurkun kuivumisoireita potilaat kokivat merkitsevästi vähemmän lämminilmakostutinta käyttäessä kuin ilman kostutinta (p < 0,001). Vastaavaa eroa ei todettu kylmävesikostutinta käytettäessä.
Tutkimuksen lopulla potilaat saivat valita paremmaksi kokemansa laitteen ja 76 % valitsi lämminvesikostuttimen.
Kommentti: Vanhimmissa tutkimuksissa oli mukana kylmävesikostuttimia. Laitetekniikka on kehittynyt ja nykyään käytettävät kostuttimet ovat aina lämminvesikostuttimia.
Satunnaistetussa tutkimuksessa «Mador MJ, Krauza M, Pervez A ym. Effect of heated ...»3 selvitettiin heti CPAP-hoidon alussa aloitetun lämminvesikostuttimen käytön vaikutusta hoitoon sitoutumiseen, elämänlaatuun ja päiväväsymykseen 98 vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla. Lähtötilanteessa kostutin- ja kontrolliryhmillä ei ollut eroa (keskiarvo ± SD; AHI 46,9 ± 30,0 vs 45,8 ± 26,5, CPAP-paine 8,1 ± 2,8 vs. 8,1 ± 2,3, ESS 13 ± 5,2 vs. 14 ± 5,3 ja BMI 35,3 ± 7,0 vs. 36,6 ± 7,4 kg/m2).
Potilaita seurattiin yhteensä 12 kuukautta. Kostuttimen käytöllä ei tullut hoidon aikana eroja kostutinryhmän ja ei-kostutinryhmän välillä käyttötunneissa (keskiarvo ± SD 4,8 ± 2,4 vs. 4,2 ± 2,3), hoidon keskeyttämisessä (10/49 vs. 11/49), elämänlaadussa (Calgary Sleep apnea Quality of Life Indexin keskiarvo ± SD 4,7 ± 1,5 vs. 4,7 ± 1,5) eikä päiväväsymyksessä (ESS keskiarvo ± SD) 8,8 ± 5,8 vs. 9,0 ± 4,9). Ylähengitysteiden oireet (kuiva nenä ja kuiva kurkku) olivat kuitenkin vähäisemmät kostutinhoidossa olleilla (tutkimuksessa käytetty kyselyindeksi 6,7 ± 6,1 vs. 6,7 ± 5,7).
Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Neill AM, Wai HS, Bannan SP ym. Humidified nasal c...»4 tutkittiin 42:lla vaikeaa uniapneaa (keskiarvo RDI 50) sairastavalla potilaalla objektiivisesti mitattua CPAP-hoidon käyttöä, ylähengitystieoireita ja tyytyväisyyttä hoitoon joko lämminvesikostuttimella tai ilman. Potilailla oli laitteissa 3 viikon käyttöjakso (3 vuorokauden wash-out), jonka jälkeen laitteet vaihdettiin ristiin. 37 potilasta jatkoi seurannan loppuun.
CPAP:n käyttötunnit olivat kostutusryhmässä lievästi, mutta ei tilastollisesti, suuremmat kuin ilman kostutinta olleilla (keskiarvo ± SD, 5,5 ± 1,8 vs. 5,3 ± 1,9). Eroa ei ollut tyytyväisyydessä hoitoon tai tehokkuudessa. Ylähengitystieoireet lievittyivät kostutinryhmässä, mutta eivät tilastollisesti merkitsevästi.
Satunnaistetussa sokkoutetussa tutkimuksessa «Duong M, Jayaram L, Camfferman D ym. Use of heated...»5 selvitettiin lämminvesikostuttajan käytön merkitystä, kun se aloitetaan heti CPAP-painetitrauksen yhteydessä. Tutkimuksessa seurattiin nenäoireita, nenän ilmateiden vastusta, tarvittavaa hoitopainetta sekä hoidon siedettävyyttä ja hyväksymistä (acceptance) yhden yön aikana tapahtuneen CPAP-titrauksen jälkeen. Osa potilaista käytti oikeaa lämminvesikostutinta, osa lumekostutinta. Tutkittavina oli 70 (kostutinryhmä 36, lumekostutinryhmä 34) vaikeaa uniapneaa sairastavaa potilasta. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja (keskiarvo ± SEM: AHI 43,5 ± 4,6 vs. 44,4 ± 4,2, ESS 10,8 ± 1 vs. 11,3 ± 0,7 ja BMI 33,6 ± 0,9 vs. 35,2 ± 0,9 kg/m2). Ylähengitystieoireita oli yhtä paljon molemmissa ryhmissä.
Hoitoryhmissä ei tullut esiin tilastollisesti merkitseviä eroja tutkimuksen kohteena olevissa muuttujissa, eikä tutkimuksen perusteella ole perusteita aloittaa rutiinimaisesti CPAP-hoitoa kostuttimella varustetulla laitteella.
Kommentti: Seuranta-aikaa oli vain yksi yö.
125:n obstruktiivista uniapneaa (AHI ≥ 10) sairastavan potilaan prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Ryan S, Doherty LS, Nolan GM ym. Effects of heated...»6 selvitettiin kostuttimen ja nenäkortisonin vaikutusta hoitokomplianssiin ja ylähengitystieoireisiin CPAP-hoidon aloituksessa. Potilaat jaettiin 4 viikoksi 3 hoitoryhmään: pelkästään CPAP-hoito, CPAP-hoito kostuttimen kera tai CPAP-hoito nenäkortisonin kera. Ylähengitystieoireiden määrää arvioitiin ennen hoidon aloittamista ja hoidon jälkeen kyselylomakkeilla.
Hoitomyöntyvyydessä ei ollut eroa, ja elämänlaatu sekä päiväväsymys lievittyivät yhtä paljon, mutta ylähengitysoireita oli vähemmän kostutinryhmässä (28 %) vs. pelkkä CPAP (70 %) ja nenäkortisoni (53 %). Potilaiden yksilöllistä arviointia ylähengitystieoireiden suhteen suositellaan ennen CPAP-hoidon aloitusta kostutintarpeen arvioimiseksi.
Satunnaistetussa kaksihaaraisessa tutkimuksessa «Worsnop CJ, Miseski S, Rochford PD. Routine use of...»7 54 uniapneapotilasta jaettiin 2 samanlaiseen CPAP-hoitoryhmään: kostutinryhmä 25 potilasta (21 miestä, 4 naista, keskimäärin ikä 55 ± 11 vuotta, AHI 42 ± 23, ESS 14 ± 6, CPAP-hoitopaine 10,4 ± 3,3) ja ei-kostutinryhmä 29 potilasta (22 miestä, 7 naista, keskimäärin ikä 55 ± 12 vuotta, AHI 50 ± 20, ESS 13 ± 6, CPAP-hoitopaine 10,8 ± 2,7) ja heitä seurattiin 12 viikkoa. Ylähengitystieoireiden määrää ei selvitetty ennen hoidon aloitusta.
Seurantajakson jälkeen CPAP-käyttötunnit eivät eronneet: kostutinryhmä 4,7 ± 2,4 tuntia/yö vs. ei-kostutinryhmä 4,5 ± 2,2 tuntia/yö. Ylähengitystieoireita oli kyselylomakkeen perusteella kostutinryhmässä ei-kostutinryhmää merkitsevästi vähemmän nenäntukkoisuuden, aivastelun, nenän kuivumisen, tukkoisuuden ja vuotamisen sekä suun kuivumisen osalta.
Prospektiivisessa satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Ruhle KH, Franke KJ, Domanski U ym. Quality of lif...»8 tutkittiin 44 potilasta (39 miestä ja 4 naista, keski-ikä 51,5 ± 12,6 vuotta, BMI 30,9 ± 5,2 kg/m2, AHI 43,0 ± 28,1, pienin SaO2 81,7 ± 7,0 ja ESS 10,3 ± 5,4), jotka jaettiin kostutin- ja ei-kostutin -ryhmiin sekä hoidon aloituksen ajaksi että 4 viikon kotihoitojakson ajaksi. Kostutinryhmässä käytettiin lämpöletkua ja kostutinta. Hoitoryhmät vaihdettiin ristiin ensimmäisten 4 hoitoviikon jälkeen 4 seuraavaksi viikoksi. Ylähengitystieoireiden määrää selvitettiin kyselylomakkeilla.
Elämänlaatu ja hoitokomplianssi eivät parantuneet CPAP:iin liitetyn kontrolloidun kostutinhoidon myötä. Ylähengitystieoireiden haittavaikutuksista kuivuusoireet sen sijaan lievittyivät kostutinhoidolla.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: