NICEn systemaattisessa katsauksessa «Loveman E, Green C, Kirby J ym. The clinical and c...»1 arvioitiin galantamiinin kliinistä tehoa ja kustannusvaikuttavuutta lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudissa. Katsauksessa oli mukana 6 heinäkuuhun 2004 mennessä julkaistua kontrolloitua tutkimusta ja 1 julkaisematon kontrolloitu tutkimus. Tutkimuksissa oli tutkittu galantamiinin tehoa annoksilla 8–36 mg/vrk. Tutkimusten kesto vaihteli: 3 kuukautta (n = 3), 5 kuukautta (n = 1), ja 6 kuukautta (n = 2). Kaikkiaan tutkimuksiin osallistui yhteensä 3 324 lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta (1 051 lume- ja 2 273 galantamiiniryhmässä), joiden keski-ikä kaikissa tutkimuksissa vaihteli 70 ja 80 ikävuoden välillä.
2 tutkimuksessa arvioitiin neuropsykiatrisia oireita käyttäen NPI-mittaria. 3 kuukauden hoito galantamiinilla (24–32 mg/vrk) vähensi hieman neuropsykiatrisia oireita, kun taas lumeryhmässä oireet lisääntyivät hieman (ryhmien ero 0,9 pistettä), mutta ero ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (potilaita 386). 5 kuukauden hoito galantamiinilla (annokset 16–24 mg/vrk) vähensi hieman neuropsykiatrisia oireita, kun taas lumeryhmässä oireet lisääntyivät (ryhmien ero 2,1 ja 2,0 pistettä). Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (potilaita 899).
NICEn meta-analyysin tulokset osoittivat, että galantamiinihoito annoksilla 16–24 mg/vrk saattaa vähentää neuropsykiatrisia oireita lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudissa. NICEn katsaus päivitettiin vuonna 2018. Oleellista uutta ei tässä päivityksessä tullut esille «Dementia: assessment, management and support for p...»2.
Tutkimukset «Loveman E, Green C, Kirby J ym. The clinical and c...»1, «Dementia: assessment, management and support for p...»2:
Eurooppalaisessa katsausartikkelissa «Kavanagh S, Van Baelen B, Schäuble B. Long-term ef...»3 tutkimustulokset (yhteensä 2 177 lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä) 4 RCT-tutkimuksesta analysoitiin päätemuuttujina NPI- ja NPI-D sairastuneen neuropsykiatrisia oireita ja omaisen kokemaa stressiä koskien.
Galantamiini vähensi neuropsykiatrisia oireita 5/6 kuukauden käytön kuluttua, mutta ei vielä 3 kuukauden käytön kuluttua verrattuna lumeeseen (p = 0,013). Tulos tuli erityisesti esille keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla. Omaishoitajien kokema stressi oli merkitsevästi vähäisempää galantamiiniryhmässä verrattuna lumeeseen 5/6 kuukauden kohdalla erityisesti keskivaikeaa vaihetta sairastavia hoidettaessa (p < 0,001).
Italialaisessa kontrolloidussa, satunnaistetussa avoimessa 12 kuukautta kestäneessä tutkimuksessa «Cumbo E, Ligori LD. Differential effects of curren...»4 seurattiin memantiinin (n = 48), donepetsiilin (n = 42), rivastigmiinin (n = 46) ja galantamiinin (n = 41) tehoa Alzheimerin tautia sairastavien neuropsykiatrisiin oireisiin.
Neuropsykiatriset oireet eivät vähentyneet galantamiiniryhmässä merkitsevästi (p = 0,927 (NPI), p = 0,927 (BEHAVE-AD) toisin kuin muita AT:n lääkkeitä (donepetsiili, rivastigmiini tai memantiini) käyttävillä (p = 0,03 tai alle sekä BEHAVE-AD- että NPI-mittareilla). Kaikki lääkitykset olivat hyvin siedettyjä.
Ruotsalaisessa avoimessa kontrolloidussa, satunnaistetussa seurantatutkimuksessa «Freund-Levi Y, Jedenius E, Tysen-Bäckström AC ym. ...»5 verrattiin galantamiinin ja risperidonin tehoa neuropsykiatrisiin oireisiin ja toimintakykyyn. Tutkimukseen otettiin avo- tai sairaalahoidosta 100 potilasta, joilla oli mahdollinen dementia ja neuropsykiatrisia oireita. Potilaat jaettiin galantamiini- (tavoiteannos 24 mg) tai risperidoniryhmään (tavoiteannos 1,5 mg), kummassakin 50 potilasta, seuranta-aika 12 viikkoa. Päätemuuttujana oli NPI, toissijaisina päätemuuttujina MMSE, CDR, CGI ja Simpson Angus scales. Kaikki potilaat testattiin ennen ja jälkeen intervention.
Sekä galantamiini että risperidoni helpottivat neuropsykiatrisia oireita yhtä tehokkaasti. Risperidonilla saatiin kuitenkin parempi teho erityisesti ärtyneisyyttä (irritaatiota) ja agitaatiota arvioitaessa (p = 0,02). Galantamiini sen sijaan paransi tutkittujen henkilöiden kognitiota MMSE:llä arvioiden 2,8 pistettä (95 % luottamusväli 1,96–3,52).
Galantamiini on suositeltava lääke ensilinjan neuropsykiatristen oireiden hoidossa yleisesti, mutta ärtyneisyyden ja agitaation hoidossa risperidoni on tehokkaampi.
Lin ym. meta-analyysissa «Li DD, Zhang YH, Zhang W ym. Meta-Analysis of Rand...»6 huomioitiin 3 tutkimusta, joissa oli selvitetty galantamiinin vaikutusta neuropsykiatrisiin oireisiin lievää tai keskivaikeaa AT:a sairastavilla henkilöillä. Kaikkiaan tutkimuksissa oli analysoitu kognition muutosta 738:lla galantamiinia käyttävällä ja 639 kontrollihenkilöllä (2 tutkimuksessa analysoitiin samaa tutkimusryhmää). Kaikissa tutkimuksissa ryhmissä oli yli 100, pääasiassa yli 200 tutkimuspotilasta. Tutkittavien keski-ikä tutkimuksissa oli keskimäärin 74,6–77,7 vuotta, lähtötilanteessa MMSE 17,7–19,7 ja galantamiiniannos oli 8–32 mg/vrk. Meta-analyysi tehtiin käyttäen Review Manager 5.3 ohjelmaa.
Galantamiini vaikutti vähentävän neuropsykiatrisia oireita NPI-mittarilla mitattuna (SMD 0,15, 95 % luottamusväli (-0,24 – -0,06); p = 0,001. Tutkimusten välinen heterogeenisuus oli alhainen (p = 0,91, I2 = 0 %).
Yleiset kommentit:
Yksittäisten tutkimusten potilasmäärät olivat suhteellisen pieniä. Tulokset vaihtelivat tehdyissä tutkimuksissa. Seuranta-ajat olivat lyhyitä. On viitteitä siihen, että galantamiinilla saattaa olla vaikutusta neuropsykiatrisiin oireisiin lievässä–keskivaikeassa AT:ssa, ja vaikutus tulee esille sairauden myöhemmässä vaiheessa ja pidemmässä seurannassa. Tätä tukevat myöhemmät havainnot «Nakano Y, Matsuzono K, Yamashita T ym. Long-Term E...»7. Galantamiinin käyttäjillä antipsykootin tarve ilmenee myöhemmin kuin esimerkiksi rivastigmiinia käyttävillä. Donepetsiiliin nähden eroa antipsykootin aloittamisen ajankohtaan ei ole todettu «Rege S, Carnahan RM, Johnson ML ym. Antipsychotic ...»8. Pitkäaikaisseurantatutkimuksia on vähän eikä niitä ole tehty RCT-asetelmassa. Neuropsykiatriset oireet vaihtelevat myös Alzheimerin taudin eri vaiheissa ja eri aikoina. Pelkästään pidempi seuranta-aika ei riitä, vaan neuropsykiatrisia oireita tulisi arvioida tiheämmin ja kartoittaa myös oireettomia tai vähäoireisia jaksoja verrattuna jaksoihin, jolloin neuropsykiatriset oireet ovat selviä tai jopa haitallisia.