Diabetes ja huonontunut glukoosinsieto ovat tunnettuja aivoinfarktin riskitekijöitä. Tapauskontrollitutkimusten ja prospektiivisten epidemiologisten tutkimusten «Goldstein LB, Adams R, Becker K ym. Primary preven...»1 mukaan diabetes suurentaa aivoinfarktin riskiä 2–6-kertaiseksi ja huonontunut glukoosinsietoa noin 2-kertaiseksi. Kohonnut riski on syytä tunnistaa ja aloittaa asianmukainen valtimotapahtumia ja diabeteksen komplikaatioita ehkäisevä hoito. Akuutin AVH:n yhteydessä verensokeri nousee usein myös ei-diabeetikoilla, mutta akuuttivaiheessa suoritetuilla paastoverensokeri- tai HbA1c-mittauksilla ei voida luotettavasti määrittää, johtuuko tämä piilevästä diabeteksesta.
3 toisistaan riippumatonta populaatiopohjaista tutkimusta «World Health Organization and International Diabet...»2 viittaa siihen, että akuuttivaiheen jälkeen tehty 2 tunnin oraalinen glukoosirasituskoe, joka on WHO:n kriteerien määrittämä tapa todeta tai sulkea pois diabetes, paljastaa yli puolella aiemmin ei-diabeettisilla AVH-potilailla merkitsevän glukoositasapainon häiriön.
Kernan ym. «Kernan WN, Viscoli CM, Inzucchi SE ym. Prevalence ...»3 kutsuivat Yhdysvalloissa 98 aiemmin diabetesta sairastamatonta TIA:n tai aivoinfarktin sairastanutta potilasta sokerirasituskokeeseen noin 3 kuukautta AVH:sta. 24 % heistä todettiin diabeteskriteerit täyttävä tulos ja 28 % oli huonontunut glukoosinsieto.
Sisiliassa Vancheri ym. «Vancheri F, Curcio M, Burgio A ym. Impaired glucos...»4 kutsuivat 96 aiemmin diabetesta sairastamatonta aivoinfarktin sairastanutta potilasta glukoosirasituskokeeseen 3 kuukauden kuluttua sairastumisesta. 38 % heistä todettiin uusi diabetes ja 27 % huonontunut glukoosin sieto.
Itävallassa Matz ym. «Matz K, Keresztes K, Tatschl C ym. Disorders of gl...»5 tekivät glukoosirasituskokeen 238 aivoinfarktipotilaalle 1 ja 2 viikon kuluttua sairastumisesta. Ei-diabeetikoista (190) 25 % todettiin uusi diabetes ja 30 % huonontunut glukoosinsieto.
Yhteenvetona yllämainituista tutkimuksista «Kernan WN, Viscoli CM, Inzucchi SE ym. Prevalence ...»3, «Vancheri F, Curcio M, Burgio A ym. Impaired glucos...»4, «Matz K, Keresztes K, Tatschl C ym. Disorders of gl...»5 voidaan estimoida, että aiemmin ei-diabeetikoiksi tunnetuista potilaista noin 28 % voidaan akuuttivaiheen jälkeen tehdyllä oraalisella glukoosirasituskokeella todeta uusi diabetes ja noin 29 % huonontunut glukoosinsieto. Tämä vaikuttaa luonnollisesti näiden potilaiden jatkohoitoon esimerkiksi verenpainetaudin tavoitearvojen osalta, riskiarvioon suhteessa uusiin valtimotapahtumiin ja voi edesauttaa diabeteksen komplikaatioiden vähentämistä.
On myös näyttöä, että huonontuneen glukoosinsiedon omaavilla potilailla voidaan vähentää diabeteksen puhkeamisen riskiä ohjatun ravitsemus- ja liikuntaohjelman avulla «Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sust...»6. Hälyttävän aivotapahtuman kokeneella potilaalla kohonneen uusintariskin toteaminen saattaa olla merkittävä motivoiva tekijä kannustamaan elintapamuutoksiin, jolloin glukoositasapaino normalisoituu, mahdollinen ylipaino vähenee ja riskitekijäkuorma kokonaisuutena saattaa huomattavasti keventyä. Systemaattisesti akuuttivaiheen jälkeiseen vaiheeseen ajoitettava oraalinen glukoosirasitus on halpa ja herkkä testi tähän tarkoitukseen.
Population, Publication year | Previously non-diabetic subjects | Newly diagnosed DM ( %) | Impaired glucose tolerance ( %) | Normal glucose tolerance ( %) | |
Kernan 2005 | USA, 2005 | 98 | 24 (24) | 27 (28) | 47 (48) |
Vancheri 2005 | Sicily, 2005 | 96 | 36 (38) | 26 (27) | 34 (35) |
Matz 2006 | Austria, 2006 | 190 | 48 (25) | 57 (30) | 85 (45) |
Total | 384 | 108 (28) | 110 (29) | 166 (43) |
Sittemmin Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa «Fonville S, Zandbergen AA, Vermeer SE ym. Prevalen...»7269 TIA-potilaalla, 374 aivoinfarktipotilaalla ja 57 aivoverenvuotopotilaalla mitattiin paastoverensokeri, 2 tunnin glukoosirasitus ja HbA1c. Potilailla ei ollut aiemmin todettu diabetesta. Uusi diabetes voitiin todeta useammin glukoosirasituksella (n = 162; 23 %) kuin paastoverensokerikokeella (n = 49; 7 %) tai HbA1c-mittauksella (n = 36; 5 %).
Perustuen kaikkiin 3 mittaukseen, 365:lla potilaalla (52 %) todettiin prediabetes ja 188:lla (27 %) uusi diabetes. Tulokset ovat täysin yhdenmukaiset taulukossa esitetyn aiemman havaintoaineiston kanssa.