253 iältään 5–16-vuotiasta lasta, joilla oli heinän siitepölyallergian aiheuttama allerginen nuha ja allergisia silmäoireita, satunnaistettiin aktiivia hoitoa kielenalusheinätablettia (n = 126) tai lumetta saaviin (n = 127). Tutkimus «Bufe A, Eberle P, Franke-Beckmann E ym. Safety and...»1 tehtiin Saksassa monikeskustutkimuksena. Lumekontrolloitu hoito alkoi 8–23 viikkoa ennen siitepölykauden alkua vuonna 2007 ja jatkui siitepölykauden yli. Päämuuttujina olivat allergisen nuha ja silmäoireiden väheneminen sekä oireenmukaisten lääkkeiden tarpeen väheneminen.
Aktiiviryhmässä oireet vähenivät koko siitepölykauden aikana 24 % (p = 0,0195) ja oireenmukaisten lääkkeiden tarve 34 % (p = 0,0156). Tavallisin haittatapahtuma oli suun limakalvon kutina 40 lapsella (32 %). Yhtään vakavaa haittatapahtumaa ei ollut.
344 iältään 5–17-vuotiasta lasta, joilla oli heinän siitepölyallergian aiheuttama allerginen nuha ja allergisia silmäoireita, satunnaistettiin aktiivia hoitoa kielenalusheinätablettia (n = 175) tai lumetta saaviin (n = 169). Tämä tutkimus «Blaiss M, Maloney J, Nolte H ym. Efficacy and safe...»2 tehtiin Pohjois-Amerikassa monikeskustutkimuksena. Lumekontrolloitu hoito alkoi 16 viikkoa ennen heinän siitepölykauden alkua vuonna 2009 ja jatkui koko siitepölykauden ajan. Päämuuttujana oli allergisen nuhan ja silmäoireiden väheneminen sekä oireenmukaisten lääkkeiden tarpeen väheneminen laskettuna ns. yhdistetyllä oire-lääkityspisteytyksellä.
Aktiiviryhmässä vähenemä oli koko siitepölykauden aikana 26 % (p = 0,001). Hoito oli hyvin siedetty, haittatapahtumat olivat lieviä ja nopeasti ohimeneviä. Yhtään tutkijoiden raportoimaa vaikeaa haittatapahtumaa ei ollut. Tosin 1 tutkittavista ilmoitti haittatapahtuman, joka oli yleisreaktio, jossa esiintyi angioödeemaa, nielemiskipua ja yskimistä.