Tutkimuksessa «Korduner EK, Söderfeldt B, Kronström M ym. Attitud...»1 lähetettiin kysely 189 hammaslääkärille Ruotsissa. 102 hammaslääkäriä vastasi kyselyyn.
Kysymykset oli jaettu neljään osaan:
Yhteenvetona voidaan sanoa, että asenteet SDA:ta kohtaan olivat myönteiset. Lyhentyneen hammaskaaren riskejä (huonontunut pureskeluteho, parodontiitti, hampaiden kuluminen, purennan madaltuminen, leukaniveloireet jne.) ei pidetty merkittävinä.
Yksityispraktikot näyttivät suosivan enemmän molaarien korvaamista kuin terveyskeskushammaslääkärit. Naishammaslääkärit olivat varovaisempia riskejä kohtaan kuin miehet, mutta tämä saattoi johtua kokeneisuudesta proteettisten hoitojen suhteen.
Implanttihoitojen yleistyminen on muuttanut asenteita puuttuvien hampaiden korvaamisen suhteen. Tutkimusten mukaan irrotettavalla proteesilla ei saavuteta purentaelimen toimivuuden paranemista ja mukavuuden lisääntymistä, miltei päinvastoin.
Kyselytutkimuksen «Allen PF, Witter DJ, Wilson NH. A survey of the at...»2 tarkoituksena oli selvittää EPA:n (European Prosthodontic Association) jäsenien asennetta SDA:ta kohtaan. Kysely lähetettiin 442:lle EPA:n jäsenelle ja siihen vastasi 177 hammaslääkäriä. Tutkimuksessa kysyttiin hammaslääkäreiden mielipidettä siitä, riittäisikö SDA riittävään purentafunktioon, ja mikä oli vastaajan kokemus SDA:n vaikutuksesta TMD-oireisiin.
169:stä vastaajasta 92 % vastasi purentatehon riittävän lyhentyneessä hammaskaaressa. 12 % vastasi TMD-oireita ilmenevän lyhentyneessä hammaskaaressa. 42 % vastaajista piti tarpeellisena proteettista hoitoa lyhentyneessä hammaskaaressa joillekin potilaille.
Tutkimus tukee käsitystä siitä, että SDA-konsepti on käyttökelpoinen tarkoin valituille keski-ikäisille ja ikäihmisille.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: